Jazzlevyjen ensimmäisestä vuosisadasta luentosarja Taideyliopiston avoimessa

Kuvat:

01.12.2016 15:29


Siinä he ovat: Original Dixieland Jass Band vuonna 1917.

Suomi viettää ensi vuonna itsenäistymisensä 100-vuotisjuhlaa. Myös jazzille vuosi 2017 on juhlavuosi. Tuolloin näet tulee kuluneeksi 100 vuotta ensimmäisen jazzlevyn tekemisestä. Juhlavuoden kunniaksi Taideyliopiston avoimessa yliopistossa on tarjolla kevätlukukaudella kymmenosainen opintopisteitäkin kerryttävä luentosarja jazzlevyjen vuosisadasta.

– Vaikka tuota Original Dixieland Jass Bandin helmikuussa 1917 tekemää levytystä kaikki eivät välttämättä pidä aivan ensimmäisenä jazzlevynä, sen historiallinen on merkitys on silti suuri. Se oli hitti ja se avasi tien muille, sanoo luenntosarjan pitäjä, pitkän linjan jazztoimittaja Matti Laipio.

Hänen mukaansa levyjen merkitys on ollut jazzissa valtava jo pelkästään jazzin leviämiseen maailmanlaajuisesti.

– Ilman levyjä tuskin olisi jazziakaan ainakaan nykyisessä laajuudessa. Jazzhan on ennenkaikkea esittävää musiikkia. Toki jazzisakin sävellykset ovat useimmiten esitysten runkona, mutta pelkän nuottikuvan perusteella useimmista kappaleista saisi epämääräisen käsityksen.

Luentosarjan kuuluessa käydään lävitse jazzin vaiheet ennenkaikkea sen kehitykseen vaikuttaneiden levytysten kautta. Samoin tarkastellaan levytystekniikan muutoksia ja niiden vaikutuksia sisältöihin.

– Tarkoituksenani on esitellä niin sanottuja oleellisia levytyksiä eri ajoilta. Samoin esittelen jazzin kehitykseen vaikuttaneita levy-yhtiöitä ja niiden tuotantoa. Jazzillehan on ollut ominaista suuhen erikoistuneiden riippumattomien  levy-yhtiöiden keskeinen rooli jazzin kehityksessä jo 1920-luvulta meidän päiviimme asti, Laipio sanoo.

Tällaisia levy-yhtiöitä ovat jazzin varhaisvuosilta mm. Gennett ja Okeh, 40-luvulta lähtien Savoy, Blue Note, Prestige, Riverside ja monet muut.

– Nytkin ilman ECM:n kaltaista yhtiötä meillä olisi oleellisesti kapeampi käsitys viime vuosikymmenien jazzista, sillä suuryhtiöt ovat jo pitkään karsineet jazzlevyjen tuotannon minimiin.

Luennoilla käsitellään myös USA:n ulkopuolella, erityisesti Euroopassa tehtyjä levytyksiä. Samoin tarjolle tulee levynäytteitä muistakin maanosista. Suomi-jazzin levyjä käsitellään yhden luennon verran.

Päätösluennon aiheena on jazzlevyjen tulevaisuus. Tälle luennolla on tulee vieraiksi suomalaisia jazzlevyjä julkaisevien yhtiöiden edustajia. Tarkoituksena on keskustella siitä millainen rooli levyillä on nykyisessä mediateknologian muutoksessa.

Luentojen päätteeksi on kertauskuulustelu, jossa myös on musiikkinäytteitä. Hyväksytystä suorituksesta saa 3 opintopistettä.

Luennot ovat torstaisin klo 16.30-18.30 Musiikkitalon auditoriossa, Sarja käynnistyy 19. tammikuuta. Ilmoittautumisaika luentosarjaan päättyy 12. 12. Ilmoittautua voi oheisen kurssin linkin kautta.

Lisätiedot tästä

Takaisin
Translate »