Jazzmedian legenda 70-vuotta

Kuvat: Jazzrytmit arkisto

18.12.2018 14:36


Osku Rajala 2018

Jazzrytmit -lehden perustaja ja päätoimittaja Osmo ”Osku” Rajala täyttää 70-vuotta 19.12.2018 lomamatkallaan Teneriffalla. Rovaniemeltä lähtöisen oleva toimen mies on ollut monessa mukana. CV:stä löytyy jazzin lisäksi rakennustekniikkaa, maanpuolustusta, tivolihuveja, mainontaa ja viestintää niin televisiossa, radiossa, sanomalehdissä kuin internetissä.

– Kävin kouluni Rovaniemellä, jossa asuin lapsuuteni ja nuoruuteni. Koulun päätyttyä olin Kemijoki Oy:n palveluksessa, jolloin jokivarret Vuotsosta  alajuoksun Taivalkoskelle tulivat tutuiksi. Kävin sitten reilut pari vuotta Rovaniemen teknistä koulua tie- ja vesipuolella, jonka jätin kesken ja siirryin töihin Panssariprikaatiin Parolaan. Sieltä mukaani tarttui päällystöopiston moottorikoulun loppututkinto ja liikenneopettajan ABCE -pätevyys.

Taittamassa 1980 -luvun alkupuolella

Nuori viriili mies halusi kuitenkin toteuttaa enemmän itseään. Osku opiskeli työn ohessa Markkinointi-instituutissa ja jätti armeijan varman leivän seitsemän vuoden jälkeen vääpelin natsat kauluksessa.

– Perustin Rovaniemelle kaupunkilehti Napapiirin, jota tein parisen vuotta. Sitten vuorossa oli toimittaja –  taittotyöt Napapiiri Express- ja Uusi Rovaniemi-lehdissä sekä samalla toimin Uusi Suomi – Iltalehden pohjoisen free lancer valokuvaajana ja RoPSin jalkapallo-otteluiden toimittajana. Minulla oli tuolloin myös oma mainostoimisto ja latomo, asiakkaina useita liikeyrityksiä ja yhdistyksiä.

Osku ja Jazzliiton toiminnanjohtaja Timo Vähäsilta 1990-luvun puolivälissä alkuperäisessä Jazzarkistossa

– Vuonna 1985 minua pyydettiin Suomen Tivoliin vetämään kolmeksi vuodeksi  ”100 vuotta suomalaista tivolihuvia” -projektia. Elämäntilanteeni oli otollinen ja otin haasteen vastaan tivolin mainos-, markkinointi- ja tiedotuspäälliköksi. Suomi tuli tutuksi, teimme nuorison ”remutivolista” tuolloin Euroopan suurimman, yhtenäisen kiertävän huvipuiston koko perheelle.

– Tivoliprojekti oli meikäläiselle yhdenlainen korkeakoulu. Skaala liikkui massiivisesta ulkomainonnasta radio- ja tv-ohjelmiin sekä aikakaus-, sanoma- ja paikallislehtien juttuihin ja ilmoituksiin, unohtamatta yhteistyötä teollisuuden ja liike-elämään kanssa. Eikä silloinen tyttöystävänikään painanut kuin rapiat 4.000 kiloa (Pepita-norsu)

Jazzliiton hallituksen varapuheenjohtaja Osku ja puheenjohtaja Klaus Järvinen Runnin Rapujatsien sykkeessä

Jazzrytmit – rakkaudesta jazziin
Osku muutti Kuopioon syksyllä 1989 toimittajaksi paikallisradio Oikealle Asemalle, jossa hän toimi myös Kuopion City -lehden taittajana. Tuon jälkeen hän jälkeen perusti oman mainostoimisto – latomon Sektoriin, Kuopion torin laidalle. Lisäoppia hän imi mm. Kuopion Sibelius-Akatemian sisältötuotantoalan yrittäjyyskoulutuksesta ja useista matkailualan seminaareista.

Varsinaisesti jazzin pariin hänet vei silloinen seurustelukumppaninsa, nykyinen vaimonsa Soili Vauhkonen, joka oli ahkera jazzin kuluttaja. Vuosien saatossa Soilin panos Oskun jazzhistoriaan onkin ollut erittäin suuri.    
– Ammatistani johtuen, päädyin nopeasti mukaan myös Jazzavo ry:n toimintaan. Sorvasimme yhdistyksen omaa lehteä Hellevaaran Penan ja muutaman muun jazzaktiivin kanssa. Tein myös koenumeron isompaa jazzlehteä, Jazzaviisia, yhden numeron verran.

Matti Laipio ja Osku Rajala neljännesvuosisata myöhemmin Elena Mindrun kanssa

– Varsinainen alkusysäys Jazzrytmit-lehteen tuli muistaakseni Laipion Matilta. Hän esitti Jazzliiton puheenjohtajana, että liitto tekisi lehden Helsingissä Vanhalla ylioppilastalolla toukokuussa 1994 järjestettävään Jazzjamboreehen. Olin itse silloin liiton hallituksessa ja erinäisten vaiheiden jälkeen vastuu lehden tekemisestä jäi minulle.

Lehteä oli tarkoitus tehdä vain yksi numero. Mutta Osku päätti jatkaa Jazzrytmien tekemistä.  Suomen Jazzliiton hallituskin päätti sitten lähteä lehtikimppaan mukaan. Jazzliiton Jazz´It- jäsenlehti yhdistettiin pian Jazzrytmeihin ja näin Jazzrytmit jaettiin ilmaiseksi  jokaiselle Jazzliiton jäsenelle. ”Suhde” kuitenkin hiipui muutaman vuoden yhteistyön jälkeen lähinnä sisällöllisten erimielisyyksien ja henkilökemioiden vuoksi. Sittemmin suhteet liittoon ovat normalisoituneet.

Ylläs Jazz Bluesin mainoskylttejä tekemässä ÄVPK:n paloautohallissa

– Vaikka emme ole saaneet juuri lainkaan ulkopuolista taloudellista tukea, upea tiimimme on tehnyt Jazzrytmejä talkootyönä jo 25-vuosikertaa, ensin paperiversiona 1994-2008 ja 2009 eteenpäin web-lehtenä.  Toimitus- ja yhteistyökaartiimme on kuulunut yli 20 aktiivista toimijaa eri puolilta Suomea, mm. Vaasasta, Porista, Turusta, Helsingistä, Järvenpäästä, Taavetista. Valtaisa kiitos heille! Toimituksen ”pääkallonpaikkana” on nykyisin kotini työhuoneen kirjoituspöytä Pieksämäellä, jonne muutimme Kuopiosta Soilin työn myötä 2002.

 

Osku Rajala, Pirkko Hietaniemi, Juha Söder

Ylläs Jazz Bluesin alkuunpanijat Osku sekä Pirkko Hietaniemi ja Oskun työn jatkaja Juha Söder

– Jazzrytmien tavoitteena on ollut edistää jazz- ja rytmimusiikin yleistä tuntemusta sekä toimia samalla jazzin sidosryhmien ja tyylisuuntien yhdenlaisena äänitorvena. Lehti on julkaissut tähän mennessä yhteensä pyöreästi yli 10 000 artikkelia ja levyarvostelua sekä liki 30 000 kuvaa. Paperilehtiä tehtiin alkuun kaikkiaan 92 numeroa.

Jazzkilpailuja – lukijamatkoja
Jazzrytmejä ei ole pelkästään ”päätoimitettu” tietokoneen ääressä Kuopiossa ja Pieksämäellä. Osku on kiertänyt kynän ja kameransa kanssa useimmissa suomalaisissa jazzfestivaaleissa kaikkiaan yli 200 kertaa, suunnitellut sekä johtanut yli 30 jazzfestivaalia ja ollut järjestämässä satoja jazzkonsertteja Itä-Suomessa. Viimeisimpänä hyvän menestyksen saanut Jazz Memories -tapahtuma Pieksämäellä 2017 ja 2018.

Osa vuoden 2009 Lady -kilpailijoista, Voittaja Lela Kaplowitz (CRO) kolmas vasemmalta.

– Onhan tuo rakentamani festarikirjo ollut aikalainen. Kuopion Rhythm in Arctia, Runnin Rapujatsit, Ylläs Jazz Blues ja Kainuun Jazzkevät ovat ehkä tunnetuimmat. Erikoisimpia lienee Kalle Päätalo -päivien haitarijatsit Taivalkoskella. Ja olenhan tehnyt kahdet Suomen Jazzliiton Jazzpäivätkin, Kuopiossa ja Pieksämäellä.

– Olen suunnitellut jazzfestareita monesti myös matkailullisia lähtökohtia silmällä pitäen. Ehkäpä paras esimerkki on Ylläs Jazz Blues, jonka rakensin yhdessä Äkäslompolon todellisen puuhanaisen Pirkko Hietaniemen kanssa. Tammi-helmikuun vaihteen tapahtuma sai aikaan silloin matkailijoista lähes aution hiihtokeskuksen elämään suurella sykkeellä.

Osa vuoden 2010 Nömme Jazzin laulu- ja rumpalikilpailun tuomaristosta.

– Yksi hulluista ajatuksistani oli omalla aikataululla Helsingistä Kolariin ajettava jazzjuna. Sinnikkäillä neuvotteluilla saimme VR:n uskomaan ideaan ja niinpä useana vuonna tämä loppuunmyyty täysipitkä, 18 vaunuinen erikoisjuna toi satoja hiihdon ja jazzin ystäviä tunturiin Ylläs Jazz Bluesiin.

– Helsingin Sanomien silloinen Rovaniemen toimittaja ei suostunut tuolloin kirjoittamaan tapahtumasta mitään, koska se oli kuulemma vain matkailutapahtuma, ei jazztapahtuma. Eipä niin, parhaana vuonna taisi olla 185 esiintyjää, seitsemän levynjulkaisua, yli 25 eri konserttia ja tasokkaita esiintyjiä useista eri maista.

Jazzrytmit lukijamatkalaisia Louis Armstrongin patsaalla New Orleansissa 2005

Yksi Oskun jazzuran huippusaavutuksia on ollut myös International Lady Summertime Jazz Contest -laulukilpailu. Kilpailu oli aikoinaan lajissaan yksi suurimpia Euroopassa. Osku suunnitteli, tuotti ja järjesti kilpailun 1993 -2009 välisenä aikana yhteensä 14 kertaa. Viimeisessä kilpailussa oli osanottajia 16:sta eri maasta.

– Ajatus kilpailusta heräsi, koska mitään vastaavaa ei Suomessa ollut. Jazzliiton bändikisa oli yhtyekilpailu, mutta ajattelin, että nuorille naisartisteille olisi mukava saada oma kilpailu astinlaudaksi urallaan eteenpäin. Toisaalta tarvitsin, jotain erilaista, uutta ja kiinnostavaa ohjelmaa toimiessani tuolloin taiteellisena johtajana ja festivaalipäällikkönä Jazzavo ry:n Rhythm in Arctia festivaalissa.

Jazzrytmiläisiä, Osku Rajala, Matti Laipio, Pentti Hellevaara, Jouko Kirstilä, Harri Aavaharju ja Antti Suvanto

– Kilpailu sai lisää tuulta siipiensä alle, kun Eestissä, Latviassa ja Liettuassa ruvettiin järjestämään omia kilpailuja. Näin syntyi lähes itsestään toimiva yhteistyöverkosto, jonka myötä olen vieraillut tuomaristotehtävissä monia kertoja kyseisissä maissa pidetyissä jazzkilpailuissa. Näiden vierailujen myötä kehittyi myös hyvä jazzin yhteistyöverkosto Baltiaan.

– Valitettavasti kilpailu ei löytänyt tarpeeksi taloudellista tukea, että sitä oltaisiin voitu jatkaa. Se surettaa vieläkin, koska mielestäni siinä olisi ollut valtavat mahdollisuudet vaikka minkälaisen isomman kansainvälisen jazztapahtuman sydämeksi.  Yhdeksi Suomea tunnetuksi tekeväksi elementiksi.

Oskun asiantuntemukselle on ollut kysyntää monelle taholle. Hän on toiminut mediakonsulttina ja ohjelmatoimistona eri yhteisöille sekä tukena monille aloitteleville jazzmuusikoille. Hänen Kuopion vuosien myötä monet tämän päivän kotimaiset huippujazzarit saivatkin festivaalikasteensa Oskun järjestämissä tapahtumissa jo hyvin nuorena.

Pentti Hellevaara ja Osku Nõmmen jazzfestivaaleilla Eestissä

Aikoinaan kuopiolaisen jazzelämän moottorit, Pentti Hellevaara ja Osku Rajala

Jazzin ystäville Osku on järjestänyt ja toiminut matkanjohtajana yli kymmenellä ulkomaan jazzmatkalla kohteina mm. New Orleans, New York, Praha, Kaunas, Tallinna, Dresden ja Pietari. Lisäksi hän on järjestänyt useita matkoja kotimaan jazzfestivaaleille.

Oskun jazzmaku
Ensimmäinen jazzlevyni lienee ollut jotain Armstrongia tai Sinatran klaania. Varsinaisen live-jazzin makuun pääsin aikoinaan kunnolla USAn ilmavoimien big bandin konsertissa Rovaniemellä. Lusmusimme kouluaikana paljon myös Valistustalolla, jossa mm. Seppo Hanski, Esko Rahkonen, Tommi Lainkari  bändeineen harjoittelivat. Siellä irtosi välillä tosi maukasta jazzjammailua. Myös lyseon oma teiniorkesteri The Saints veivasi välillä  jazzia…

Reiska Laine ja Osku Rajala Lokkilavan aloitusta odottamassa

– Olen kaikkiruokainen musiikin suhteen. Jazzin lisäksi kuuntelen kaikkea rytmimusiikkia, pohjimmiltani taidan olla vanhan rock’n roll kauden tuote. Myös iskelmät ja klassinen saavat oman sijansa, kuten kirkkomusiikki ja kansanmusiikkikin.

– Jazzin kategoriassa en nosta mitään tyylisuuntaa toisen edelle, sillä jokaisella niistä on oma mielenkiintoinen historiansa ja kannattajakuntansa. Toisina päivinä vanha traditionaalinen New Orleans -poljento tuntuu erinomaisen hyvältä, toisinaan miellyttää vaikkapa Edward Vesalan koulukunta, milloin bebop, milloin swing, milloin free… kaikki menee, kunhan hetki ja mieliala niiden kuunteluun on sopiva.

Jerzy Dubiel, Antti Sarpila ja Osku Rajala Otava Happy Jazzissa

– Live-tilanteessa esityspaikka ratkaisee monesti, onko musiikillinen nautinto kohdallaan. En voi oikein kuvitella, että satoja ihmisiä vetävä ravintolasali kello 23 jazzfestivaalin aikaan olisi sovelias esimerkiksi free jazz konsertille. Sen sijaan esityksen sijoittaminen johonkin pienempään, intiimiin miljööhön olisi oiva veto järjestäjiltä ja nautinto kuulijoille.

Jazzrytmien tulevaisuus, muistelmat?

– Neljännesvuosisata on ollut pitkä taival tallustella tällaisella vauhdilla jazzin maailmassa muun leipätyön ohessa. Niinpä olisin jo valmis oikeasti eläköitymään ja liittymään muiden vanhojen jazzladyjen ja  herrojen kanssa pelkkään kuuntelijaosastoon.

Osku sai Louis Armstrong -palkinnon 2005

– Koska myös muun toimituskuntamme keski-ikä on melkoisen korkea, olisi hienoa, jos löytyisi joku nuorempi leegio, joka haluaisi jatkaa tätä pyyteetöntä työtämme jazzin eteen. Voisimme toki silloin tällöin avustaa jutuillamme ja kuvilla, mikäli sellaiset enää kelpaisivat.

– Tietysti luopuminen on omalla tavallaan vaikeaa, mutta enköhän minä ja monet porukastamme ole jo täyden panoksemme antaneet suomalaisen jazzin hyväksi ja sen historiaa tallentaneet.

– Olen toki miettinyt jonkinlaisten muistelmien kirjoittamista. Paperilehtien osalta etsin ratkaisua, jolla ne saataisiin helposti siirrettyä nettiin. Näin koko Jazzrytmien alkutaivalkin olisi sitten luettavissa sieltä.

– Näistä muista tohinoista voisi toki yrittää koostaa kirjan, joka kertoisi porukastamme ja sen tekemisistä jazzin maailmassa. Tosin urakka tuntuu vaikealta, koska materiaalia ja muistoja on valtavasti. Eikä yksi tähtinenkään enää oikein maistu…

 

Journalistiliitot:
Suomen Journalistiliiton jäsen
Jazz Journalist Associationin jäsen

Luottamustehtävät:
Suomen Jazzliitto ry:n hallituksen jäsen 1993 – 1999 ja 2005 – 2007
Suomen Jazzliitto ry:n hallituksen varapuheenjohtaja 1995 – 1998
Suomen Jazz & Pop Arkiston  hallituksen jäsen 1997-1999
Jazzavo ry:n ja Kuopio Jazz Blues ry:n hallituksen jäsen useaan otteeseen 1991 – 2002, joista osan hallituksen varapuheenjohtajana
Jazzaimaa ry:n hallituksen puheenjohtaja 2002 –

Huomionosoitukset:
2004 Itä-Suomen lääninhallituksen kunniakirja ansiokkaasta työstä jazzmusiikin kehittämiseksi ja edistämiseksi
2005 Classic Jazz ry:n Louis Armstrong -palkinto klassisen jazzin eteen tehdystä työstä Suomessa
2006 Suomen Jazzliiton 40 vuotisjuhlakunniakirja ansiokkaasta toiminnasta jazzmusiikin hyväksi
2008 Suomen Big Band yhdistyksen kunniakirja merkittävästä työstä jazzmusiikin ja suomalaisen Big Band -toiminnan hyväksi

 

Teksti: Harri Aavaharju ja Martti Koljonen

Takaisin
Translate »