Afro-kuubalaista iloittelua kansainvälisin voimin

Kuvat: Matti Laipio

13.10.2017 18:34


Afro Cuban Supreme Koko Jazz Clubissa torstaina.

Jazzin ja kuubalaisen musiikin risteytti 1940-luvulla Dizzy Gillespie isossa orkesterissaan. Yksi tämän afro-kuubalaisen jazzin perinteen jatkajista on ruotsalainen saksofonisti Fredrik Kronkvist, jonka perustama Afro Cuban Supreme on kahden keikan minikiertueella Suomessa sopivasti Gillespien syntymän 100-vuotisjuhlavuonna .

Karmea sateinen sää oli selvästi verottanut väkeä Koko Jazz Clubissa. Mutta yleisön niukkuus ei tuntunut mitenkään lannistavan soittajia, vaan viiden miehen yhtye soitti varsin innoittuneesti esittäen kahdessa setissä juuri ilmestyneen levynsä ohjelmiston lähes kokonaan.

Tarjolla oli Gillespien tutuksi tekemistä kappaleista Night in Tunisia, Manteca, Be-bop ja Gillespiana, Mongo Santamarian 50-luvulla kirjoittama Afro Blue, John Coltanen opus magnumin A Love Supremen ensimmäinen osa, pari ikivihreätä sekä muutama Kronkvistin oma kappale.

Yhtyeen dynamo Eliel Lazo.

Afro Cuban Supreme on kansainvälinen kokoonpano, sillä siinä soittavat Kronkvistin lisäksi ruotsalainen pianisti Martin Sjöstedt, Suomesta Ruotsiin muuttanut basisti Johnny Åman, maineikkaaseen Marsalis-veljessarjaan kuuluva rumpali Jason Marsalis ja kuubalainen perkussionisti Eliel Lazo, jonka huikea lyöntityö toi bändin musiikkiin enimmän afro-kuubalaisen aineksen.

Uudella levyllä Kronkvist soittaa useita erilaisia saksofoneja. Suomen-kiertueellaan hänellä on mukanaan vain alttosaksofoni, mutta pelkällä altollakin ohjelmisto toimi ihan riittävän hyvin, jonka vuolas soitto sopi hyvin tällaiseen selkeärytmiikkaiseen musiikkiin. Tyyliltään hän on lähinnä jälkiparkerianinen moderni boppari muistuttaen hieman meikäläistä Jukka Perkoa.

Hyvät muusikot Kronkvist on myös bändiinsä valinnut. Erityinen ilonaihe oli perkussionisti Lazo, joka käsitteli todella taitavasti eri korkeuksille viritettyjä neljää congaansa ja loi elävän kudoksen muiden taustalle.

Jason Marsalis puolestaan huolehti takuuvarmasti perusrytmistä ja soitti muutaman kekseliäään soolon. Hyviä vikkelää sormiteknikkaa ja hyviä ideoita tarjosi pianisti Martin Sjöstedt, joka yllättäen on tosin myös erittäin kysytty basisti Euroopankin tasolla. Luotettavaa työtä teki myös viime viikolla Helsingissä Carl Wintherin triossa soittanut basisti Johnny Åman.

Takaisin
Translate »