Todettuaan Istanbulin olevan tänä vuonna yksi Euroopan kulttuuripääkaupungeista, kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkonen sai idean, että jazz voisi yhdistää näitä kaupunkeja. Ajatuksen edelleen kehittämiseksi jazzin monitoimimies, kaikkien jazzpiirien tuntema, Jyrki Kangas oli yhteydessä istanbulilaisen jazzkitaristin Önder Focanin kanssa, jonka kontaktien avulla yhteistyö saatiin käyntiin. Önder Focan on porilaiselle jazzyleisölle tuttu nimi, sillä hän on esiintynyt Porissa säännöllisesti jo 1990-luvun puolivälistä alkaen. Meille jazzrytmiläisille Önder on myös hyvin tuttu, sillä hän on toiminut lukuisia kertoja yhtenä tuomarina Lady Summertime jazz laulukilpailuissa menneinä vuosina.
Sunnuntai-iltapäivän aikana pidetyn konsertin runsaslukuinen yleisö sai kokea yhden konkreettisen tuloksen tästä Istanbul-Pori Music Networking -yhteistyöhankkeesta, kun Palmgren Konservatorion lavalle nousi Pori Big Band vierailijoinaan Turkista neyn puhaltaja Aziz Senol Filiz sekä Plongeur-trio, mikä aloitti konsertin kahdella kappaleella. Pianisti Saper Sahbaz, basisti Esat Ekincioglu sekä rumpali Alpdogan Türeci soittivat melko tyypillisellä nykyajan nuorten muusikoiden tavalla. Rytmi haettiin varsin voimakkaan tempoilevalla funk-poljennolla, mikä sinänsä on hyvin innostava ja tehokas tapa saada kuulijat hereille ja mukavasti mukaan. Kaiken kaikkiaan heidän yhteispelinsä oli nuorekkaan siistiä ja hyvin toimivaa.
Pori Big Bandin ohjelmisto koostui kolmesta teemasta, vanhaa ja uutta swingiä, laulettuja Ella Fitzgeraldin aikoinaan tunnetuksi tekemiä, jazzstandardeja sekä lopuksi vielä yhteisohjelma turkkilaisten vierailijoiden kanssa. Kapellimestarina toimi Petri Juutilainen, jonka tarinat kappaleista ja tapa heiluttaa tahtipuikkoa saivat aikaan vauhdikkaan kahden setin mittaisen nautinnollisen kuuntelurupeaman.
Vauhtiin päästiin Juutilaisen omalla sävellyksellä “Blue In Art”, jonka hän on omistanut hienolle Art Blakeyn Jazzmessengers yhtyeelle. Sen jälkeen lavalle tuli konsertin laulusolistivieras, enemmänkin tanssilavoilta ja tangon parista tuttu porilainen laulajatar Hilkka Mäkitalo, mutta kyllä häneltä jazzlaulu taipui tyylikkäästi ja taidolla. Aluksi R&B tyylinen Count Basien yhtyeen tutuksi tekemä kappale “Well Alright, Okay, You Win” perheriidoista ja siitä miten ne ratkaistaan. Sitä seurasi kolme Ella Fitzgeraldin ja Nelson Riddlen yhteistyökappaletta “The Very Thought Of You”, “Witchcraft” ja “Cheerful Little Earful”.
Toisen setin Juutilainen aloitti “omatekemällään” seikkailulla Afrikkaan tutkimaan uusia tahtilajeja, jotka sekoitettiin meille tyypillisen 4/4 osa tahdin kanssa kolmiosaiseksi kuvitelluksi sotatanssiksi “African Dances”. Rytmiryhmään lisättiin mukaan Plongeur-trio, joten lavalla oli samanaikaisesti 20 soittajaa ja “tahtipuikon heiluttaja”. Syntyyhän siitä railakasta menoa ja ryminää.
Sitten Juutilainen pyysi Önderin uudestaan lavalle selvittämään ney puhallinsoittimen tarinaa. Ney on itämainen päästä soitettava huilun tapainen ruokopuhallinsoitin. Turkkilaisessa versiossa on kuusi sormireikää soittimen etupuolella ja yksi peukaloreikä takana. Siinä käytetään myös erillistä suukappaletta. Ney on hyvin vanha, muinainen soitin, jota tämän päivän tietojen mukaan on käytetty jo 4500 – 5000 vuotta sitten. Nykyaikainen ney saattaa olla tehty myös metallista tai muovista. Sen sointu ääni muistuttaa ihmisen itkua.
Kuulin ney puhallinta soitettavan viime kesänä Edinburghissa, missä se kuului, paikallisen GOL yhtyeen puhaltajan, Jordan Kalaitzogloun soitin valikoimaan. Silloin tunnelma oli kuin “Tuhat ja Yksi Yötä” satumaailmasta. Saman tunnelman loi tänään neyn puhalluksen ensiluokkaisen taidon omaava Aziz Senol Filiz, jonka kanssa Pori Big Band sovitteli taidolla yhteen ominaisuuksiltaan täysin erilaiset soittimet. Soitossa kuljettiin mystisellä asteikolla lumiseen metsään, missä kerrottiin tarinoita sievästä tytöstä ja lennettiin hopeisilla siivillä pienen tsetseeni tytön luokse ja ojennettiin hänelle lopuksi kaunis ruusu. Jälkilöylyjen lisäksi saimme vielä konsertin lopuksi kuulla duona Azizin neyn ja Önderin kitaran kanssa esittämänä kappaleen etnistä turkkilaista perinnemusiikkia.
Tämä musiikillinen yhteistyöprojekti Porin ja Istanbulin välillä oli alkuaan tarkoitettu toteutettavaksi tänä vuonna, mutta projekti pääsi oikeastaan vauhtiin vasta viime kesänä, kun avaus venyi byrokratian rattaissa hieman. Projekti on saanut jatkoaikaa ensi kevääksi asti, sanoo Palmgren Konservatorion rehtori ja Pori Big Bandin taiteellinen johtaja Juha Järvinen. Ensi kuussa lähtee Palmgren Konservatorion sekstetti viikoksi Istanbuliin. Kokoonpano tulee olemaan Jenna Kotiniemi, laulu, Juha Järvinen, saksofoni, Tuuli Nevantaus, saksofoni, Henri Jokinen, kitara, Tomi Harrivaara, basso ja Jaakko Kotiniemi, rummut. Lisäksi viemme Kids Jazz -workshopin ja lastenkonsertin huhtikuussa myös matkalle Turkkiin. Mukaan lähtenevät Bianca Morales, Sanna Heljakka (Palmgren-konservatorio), Tarja Viita-aho (Palmgren-konservatorio) + 4-5 lasta porilaisista lapsikuoroista. Näin projekti etenee, totesi Juha Järvinen vielä lopuksi.
Tiedoksi niille jazzkärpäsen puremille, jotka joskus satutte vierailemaan Istanbulissa, niin turkkilaiseen jazziin kannattaa käydä tutustumassa Nardis Jazz Clubilla, mikä on Önderin, vaimonsa kanssa pitämä, jazzklubi Galatan tornin kupeessa, hyvin lähellä kaupungin historiallista keskustaa. Elävää soittoa on käytännöllisesti katsottuna joka ilta. Tietoja lähemmin saat osoitteista http://nardisjazz.com/ ja http://en.wikipedia.org/wiki/Galata_Tower
Kannattaa muuten myös pitää muistissa, että ensi vuonna Euroopan kulttuuripääkaupunkina ovat Turku ja Tallinna. Tapahtumia tulee molemmissa kaupungeissa olemaan varmasti myös jazzin piirissä tavallista enemmän, joten seuratkaa mm. Turun ensi vuoden jazztarjontaa sivuilla http://www.turkujazz.fi/ , http://www.turku2011.fi/flame-jazzklubit ja http://www.turku2011.fi/tapahtumalista