Suomijazzia joulutunnelmaisessa Budapestissa

Kuvat: Matti Komulainen

08.12.2017 15:32


Budapestissa valmistauduttiin jouluun jazzin soidessa.

New Jazz from Finland, Budapest, Unkari 29.11.–2.12.2017.

New Jazz from Finland esitteli suomalaista jazzia unkarilaisille marras-joulukuun taitteessa Budapestissa. Tapahtuma osui napakymppiin ensiyrittämällä. Konsertit myytiin loppuun ja yleisö nautti Jukka Eskola & Mikko Helevä -duon suomalaisklassikoista, Jukka Eskola Soul Trion urkugroovesta sekä Gourmet’n itseironisesta karnevaalijazzista.

Ensimmäistä kertaa järjestetty New Jazz from Finland on suomalaisten ja unkarilaisten yhteistyön tulos. Neljän päivän aikana suomalaista jazzia tarjoiltiin sekä kotikonsertteina että Opus-jazzklubissa.

Jukka Eskola ja Mikko Helevä käynnistivät New Jazz from Finland -tapahtuman duona soittamalla kotikonsertteja. Avajaisia vietettiin Suomen Budapestin suurlähettilään Petri Tuomi-Nikulan residenssissä Gellèrt-vuoren kupeessa.

Taustavoimista FinnAgora on Suomen Instituutti Budapestissa. Se edistää Suomen sekä suomalaisen kulttuurin, tieteellisen tutkimuksen ja elinkeinoelämän tunnettuutta Unkarissa ja sen lähialueilla. Vuonna 2004 perustettu itsenäinen säätiö niin ikään tukee suomalaisten toimijoiden verkostoitumista Kaakkois-Euroopassa. Instituutti toimii samoissa tiloissa Suomen Unkarin-suurlähetystön kanssa, mutta on itsenäinen yksikkö tiiviistä yhteistyöstä huolimatta.

Budapest Music Center (BMC) on puolestaan pasunisti ja akateemikko László Gőzin vuonna 1996 perustama kulttuurikeskus. Siihen sisältyy jazzklubin ohella konserttisali, levy-yhtiö, äänitysstudio ja musiikkiarkisto. BMC on keskittynyt jazzin ohella klassiseen ja uuteen taidemusiikkiin. Se ylläpitää myös yleisölle avointa, unkarilaista ja kansainvälistä musiikkia dokumentoivaa kirjastoa ja tietokantaa. BMC niin ikään organisoi sävellyskilpailua, joka on kohdennettu nuorille lahjakkuuksille.

Jukka Eskola ja Mikko Helevä tulkitsivat kotimaisia klassikoita Suomen Budapestin suurlähettilään Petri Tuomi-Nikulan residenssissä.

New Jazz from Finlandin viralliseen ohjelmaan sisältyi Jukka Eskola Soul Trion ja Gourmet’n konsertit. Vierailut suunnattiin Budapestin keskustan Opus-jazzklubiin, jonne yleisö saapuu yleensä hyvissä ajoin ennen illan ohjelmaa aterioimaan ja viihtymään – eri aistien helliminen on paikallinen illanvieton tapa, josta kelpaisi ottaa mallia meilläkin.

Klubikeikkojen lisäksi FinnAgora järjesti kolme kotikonserttia Budapestissa ja sen ympäristössä. Virallisen tapahtumaestradin ulkopuolella Soul Trion johtaja, trumpetisti ja flyygelitorven soittaja Jukka Eskola sekä urkurista pianistiksi toimenkuvansa vaihtanut Mikko Helevä tarjosivat pääbändistä poikkeavaa erikoisohjelmaa duona.

Kylässä kunniavieraana

Jukka Eskola hoiti osuutensa tinkimättä flunssasta huolimatta.

New Jazz from Finlandin kunniaksi Suomen suurlähettiläs Petri Tuomi-Nikula avasi residenssinsä ovet jazzille marraskuun viimeisenä keskiviikkona. Joulun läheisyys näkyi paikan koristelussa, ohjelman vetovoima vuorostaan täytenä tupana. Isäntä toivotti puolen sataa vierasta tervetulleeksi, ja samassa yhteydessä lausui avajaissanat myös FinnAgoran kulttuurituottaja Maria Silvennoinen.

Aiemmin useita keikkoja Budapestissa muun muassa Jimi Tenorin kanssa soittanut Jukka Eskola ja Unkariin ensi kertaa saapunut Mikko Helevä kestitsivät kuuntelijoita yllätyskattauksella. Duo tarjoili svengaavia sovituksia suomalaisista laulelmista sekä viihde- ja elokuvasävelmistä, jotka ovat iskostuneet eri ikäpolvien kollektiiviseen muistiin.

Mikko Helevä soitti avauskonsertissa Hammondin sijaan valkoista Steinwaytä.

Ilta kaartui Akselin ja Elinan häävalssista soittajaiset päättäneeseen Romanssiin, alunperin elokuvassa Katariina ja Munkkiniemen kreivi kuultuun sävelmään, joka tunnetaan ehkä parhaiten Leif Wagerin tulkitsemana. Väliin mahtui muun muassa Rauno Lehtisen ikivihreät On hetki ja Toiset meistä sekä Toivo Kärjen Siks’ oon mä suruinen, peilaavathan melankolia ja tangot oleellisesti suomalaista mielenmaisemaa. Standardit All the Things You Are ja Night and Day tarjosivat yleisössä olleille jazzin tuntijoille puolestaan mallia, miten kaksikko versioi vakionumeroita.

Eskola ja Helevä toivat alkuteoksista kuuluville lyyrisen kauniita mutta välillä hyvinkin improvisatorisia näkemyksiä. Vaikka paikoin kirittiin reippaita irtiottoja perusrakenteista, teokset viimeisteltiin aina täsmällisesti ja puhdasliitoisesti. Lataus oli vahva ja kaksikon kommunikointi intuitiivisen tarkkaa.

Suomen Budapestin suurlähettiläs Petri Tuomi-Nikula ja FinnAgoran kulttuurituottaja Maria Silvennoinen avasivat New Jazz from Finland -tapahtuman.

Keikan jälkeen käytyjen keskustelujen perusteella soitteet vakuuttivat kouliintuneet paikalliset asiantuntijat. Pelimannien melodianhallinnan lisäksi unkarilaiset ihastelivat kuultua materiaalia – miksi kukaan ei ole esitellyt heille aiemmin Romanssin kaltaisia helmiä!

Torstaina Eskola ja Helevä oli kutsuttu vuorostaan Ferenc Gayerin kotiin Budapestin seitsemänteen kaupunginosaan, joka tunnetaan pääkaupungin boheemina illanviettokeskittymänä. Budapest Ragtime Bandin kontrabasisti asui tyylikkäässä jugendtalossa, ja paikalle saapui kaikkiaan parisenkymmentä osanottajaa.

Kuten edellisillan residenssisoittajaisissa, nytkin meno oli intiimiä ja orgaanista – musiikki nautittiin lähietäisyydeltä ja minimaalisin teknisin välinein. Kaksikko tulkitsi pääosin samoja originaaleja kuin aiemmin mutta jatkoivat ohjelmaa jammaillen paikallisten muusikoiden kanssa. Ensin seuraan liittyi basisti-isäntä Gayer. Autumn Leavesissä ja Sonnymoon for Twossa kimppa kasvoi kvintetiksi, kun mukaan tulivat trumpetisti Ferenc Kovács ja kitaristi Pál Lakatos. Kovács on meritoitunut jazzin ohella folkissa ja klassisessa, Lakatos puolestaan on ehtinyt soittamaan urallaan muun muassa George Bensonin kanssa.

Yleisö nautti silminnähden, kun ensin suomalaiset keskenään ja sitten suomalais-unkarilainen viisikko yhdessä tulkkasi musiikin universaalia kieltä harmonisesti organisoituun muotoon. Erilaiset lähestymistavat kanavoitiin yhteisymmärryksessä flowksi, joka jätti hyvän tuulen hymyn kasvoille.

Opus Jazz Club sijaitsee Budapestin keskustassa.

Eskola ja Helevä venyivät vielä yhdelle etkokeikalle torstain mittaan, tällä kertaa Unkarin jazzliiton puheenjohtajan Balázs Bágyin kotiin. Lovasberényn kylässä noin tunnin ajomatkan päässä Budapestin ulkopuolella tutkittiin samaa materiaalia kuin aiemmissa kotisessioissa.

Urkugroovea perjantaina

New Jazz from Finland soitettiin virallisesti käyntiin perjantaina joulukuun ensimmäisenä. Jukka Eskola Soul Trion kahteen settiin jaettu keikka ammensi koplan levyistä, jotka julkaistiin ensin kymppituumaisina ep-vinyyleinä I ja II (2016) ja sitten yhtenäisenä cd-puristeena (2017). Niiden materiaalin jatkoksi kuultiin vielä Chester-Le-Street Eskolan brasilialaissävyiseltä albumilta Jukka Eskola Orquesta Bossa (2013).

Illan mittaan kolmikko tuotti levytetyistä kappaleista muhkean lihaisat tulkinnat. Soitteissa tinkimättömän tarkka yhteissoitto ja solistiset irtiotot olivat hyvässä balanssissa. Aluksi pitäydyttiin tiukassa ekonomiassa ja less-is-more-estetiikassa, joka puki trioa ja sen musiikkia erityisen hyvin. Toisessa setissä vuorostaan pyrähdettiin enemmän omille teille improvisatorisiin sfääreihin, mikä venytti myös sooloja.

Niin tai näin, mehevä saundi ja letkeä svengi nostettiin ulosannissa päällimmäiseksi. Se välittyi vaikkapa Eskolan puhallintekniikassa ja sordiinofinesseissä, Helevän Hammondin rikkaassa sointispektrissä ja Teppo Mäkysen rytmiikassa, jossa tarkan imuisa kuljetus yhdistyi iloiseen leikillisyyteen.

Trio nautti tekemisestä, mikä peilautui takaisin innostuneesta yleisöstä kannustuksena ja positiivisena säteilynä. Kokoonpanon oma materiaali, kuten Martha’s New Moment ja Subterranean Variations, ilmensi muodoltaan perinteisesti hyvin tarttuvaa (urku)jazzia, mikä selvästi madalsi ensikertalaisten kynnystä heittäytyä mukaan sointivirtaan.

Jopa villeimmissä vedoissa yleisö pysyi kyydissä herpaantumattomana. Esimerkiksi Railyard Boogie edusti setissä epäkeskon vaskijippoilun johdolla haasteellisempaa estetiikkaa, jonka retrosaundi inspiroi kuuntelijan värikkääseen assosiointitulitukseen. Encorena vedetyn Soft Dropin ja kumarrusten jälkeen pelimannien pystyttämään levypuotiin riittikin jonoa.

Gourmet vieraili ensimmäistä kertaa Unkarissa.

Audiomatkailua lauantaina

Mikko Innanen toi Budapestiin Gourmet-yhtyeensä, joka juhlii 20-vuotista taivaltaan. Konsertti oli sekstetin ensimmäinen Unkarissa. Se kuului esillepanossa paitsi sähäkkänä energiana, myös näyttämisen haluna. Pukumiehistä välittyi ilkikurinen asenne, jolla pyrittiin mitä ilmeisemmin valpastuttamaan yleisö vastaanottamaan jotain ennen kuulematonta. Gourmet yllättikin sen myötä myös bändin aiemmin kokeneen.

Soinnissa miksattiin impulsiivisesti monenmoista balkanilaisesta puhallinkarnevalismista kantrimaalailuun ja proto-rockista jamaikalaiseen skahan. Sen myötä esimerkiksi illan ja toisen setin lopussa vedetty My Little Llama Blue kyykytti mennen tullen vaikkapa Goran Bregovićin kaltaisten palvottujen juurivaikuttajien nykytekemiset riemukkaalla revityksellään, timmillä tiukkuudellaan ja silkalla sujuvuudellaan.

Välipuheissa saksofonisti Mikko Innanen ja kitaristi Esa Onttonen avasivat tekemisiä ironisen monimerkityksisesti ja omintakeisella huumorilla, mikä tuntui huvittavan välillä paikallisia suuresti. Ehkä kappaleiden nimet kuten Järviradiota kuunnellen sointuivat unkarilaisessa kieliympäristössä tarkoittamaan jotain sukkelaa, mene ja tiedä. Myös orkesterin lavaolemuksessa oli lakonista särmää, joka sivusi Aki Kaurismäen elokuvien vakavailmeistä komiikkaa.

Gourmet tarjosi kuuntelijoille tulevan neljännen albuminsa materiaalia. Alun marssimainen Juhlasoitto viritti odotuksia tulevaan, mihin vastasivat muun muassa balkanilais-dramaattisesti viritetty What Can We Do When the Sky Falls Down ja elegisesti maalaileva Voice Of Velour. Niin ikään tunnelmallinen Muistoja Luxemburgista kuulemma viittasi pasunisti Ilmari Pohjolan henkilökohtaisiin sattumuksiin Euroopan Unionin ytimessä. Vorwärts Gegen Faschismus saundasi näinä poliittisesti polarisoituneina aikoina kannanotolta barrikaadeille suuntaamisen puolesta.

FinnAgoran johtaja Cita Högnabba-Lumikero (vas.) ja kulttuurituottaja Maria Silvennoinen iloitsivat tapahtuman lämpimästä vastaanotosta.

Jälkimmäisestä setistä erottuivat etenkin Roy ja koko konsertin päättänyt ylimääräinen numero Lasinen vuori. Orbisonille omistettu tunnelmapala manifestoi Gourmet’n laaja-alaisuutta Onttosen väläyttäessä kitaroinnissaan kantrin ja varhaisrockin kuulasta sävyspektriä. Levollisesti kuuluville laskostettu finaali puolestaan hehkui miellyttävää alakuloa ja todisti samalla sekstetin vahvaa dynamiikantajua.

Innasen saksofonit, Pohjolan pasuuna ja Petri Keskitalon tuuba muodostivat upean puhallinkolminaisuuden, jonka sävystöä rikastuttivat Onttosen kitarointi, Mika Kallion rumputyöskentely ja Harri Kuusijärven haitari- ja melodikataiturointi.

Tapahtuman järjestäjistä FinnAgoran johtaja Cita Högnabba-Lumikero ja kulttuurituottaja Maria Silvennoinen olivat syytä liekeissä lauantai-iltana. Loppuunmyydyt konsertit ja yleisön innostunut palaute viestivät onnistuneesta hankkeesta. Lähtökohtaisesti New Jazz from Finland onkin avaus, joka saa jatkoa. Myös ohjelmapäällikkö Tamás Bognár oli yhtä hymyä keikkojen jälkeen ja vakuutti, että konsepti on tervetullut Opus Jazz Clubiin myös ensi vuonna.

Opus-jazzklubissa vietettiin marras-joulukuun taitteessa myös Jazz Migration -tapahtumaa, joka esitteli sähäkkää ranskalaissaundia. Post K konsertoi marraskuun viimeisenä keskiviikkoiltana.

Eurooppalainen kulttuurikeskus

Budapest Music Center on muutenkin ottanut paikkansa eurooppalaisena kulttuuritoimijana. Ulkomaiset artistit soittavat lähes kolmasosan 230 vuotuisesta Opus-konsertista. Vastaavasti talon levymerkki BMC Records on julkaissut unkarilaisten vaikuttajien ohella esimerkiksi amerikkalaisfonisti Dave Liebmanin ja ranskalaispasunisti Yves Robert’n musiikkia. Jazzia labelin katalogista on puolet, noin 130 nimikettä.

BMC:ssä oli käynnissä useita tapahtumia New Jazz from Finlandin aikana. Jukka Eskolan ja Mikko Helevän ottaessa Budapestia haltuun kotikonserteissa Opuksessa soi ranskalainen jazz. Jazz Migration -fokuksen nimissä keskiviikkoiltana kuultiin Post K -kvartettia ja torstaina PJ5-kvintettiä. Molemmat yhtyeet edustavat omintakeisesti modernia mutta juuritietoista ranskalaista freetä.

Opuksen ranskalaisfokuksessa soitti torstai-iltana PJ5.

Post K on yhtä kuin Jean Dousteyssier (klarinetti, bassoklarinetti), Benjamin Dousteyssier (altto- ja tenorisaksofoni), Matthieu Naulleau (piano) ja Elie Duris (rummut). Nelikko näyttäytyi lavalla virtuoottisena koplana, joka miksasi soinnissaan tradia vapaaseen pudotukseen. Puhallinakrobatia viilsi korkeita kaaria pianistin ja rumpalin heittäessä sointivirtaan kimurantteja aksentteja. Näennäisestä kaoottisuudesta huolimatta koko klikki noudatti piinallisen tarkkaa kuria ja saapui yhteiseen kohtaamispisteeseen täsmällisesti musiikin päättyessä aina kuin leikaten. Vanhat jazztyylit ovat kuulostaneet aniharvoin näin ultralta mutta silti tunnistettavilta.

PJ5 eli Paul Jarret (kitara), Maxence Ravelomanantsoa (tenorisaksofoni), Léo Pellet (pasuuna), Alexandre Perrot (kontrabasso) ja Ariel Tessier (rummut) profiloitui persoonallisella saundillaan. Viisikon äänikuvassa oli nautittavinta puhaltimien ja efektoidun kitaran yhteissointi, joka helmeili harmoniaa ja hehkui samettia. Sen kaiuissa oli myös erikoislaatuista melankoliaa, joka sälytti klangiin miellyttävää väreilyä musetten ja chansonien hengessä. Sinisävyisyys vei samalla mielikuvia pohjoiseen ja suomalaiseen mielenmaisemaan.

 

Lisätietoja:
Budapest Music Center www.info.bmc.hu/?setlang=en
FinnAgora www.finnagora.hu
Opus-jazzklubi www.opusjazzclub.hu/en  

 

Takaisin
Translate »