Siksi opetustyöt Porissa ovat jääneet tänä talvena vähemmälle kuin aikaisemmin. Syksyllä alkava uusi opintovuosi näyttäisi tuovan hänet Poriin useammin.
Illan jameissa Salesvuon ohella ns. house-bändin muodostivat Tomi Harrivaara basso ja Jussi Reunamäki urut. Tämä voimakolmikko saikin vauhtia soittoon ja illan aikana lavalla oli melkoinen vilske, kun Palmgren-opiston nuoret opiskelijat esiintyivät vuorotellen. Kaikkiaan lavalla uurasti lähes kaksikymmentä artistia. Esitetyt kappaleet olivat tällä kertaa enemmän vapaata rytmi-ilottelua vappuriehan kunniaksi kuin suoranaista jazzmusiikkia, mutta kuitenkin jazzin henkeen sovitettuna.
Mukana oli myös kolme nuorta kaunista naista laulamassa. Eestiläistaustainen Kadi Vija aloitti “My Valentinella”. Kadi on ehtinyt jo olla mukana “Ourvision” laulukilpailussa, mikä on Kansainvälisen kulttuurikeskus Caisan järjestämä laulukilpailu Suomen ulkopuolelta kotoisin oleville henkilöille, sekä niille henkilöille, joiden toinen tai molemmat vanhemmat ovat kotoisin jostain muualta kuin
Suomesta. Tässä kilpailussa hän oli toinen viime vuonna. Hän oli myös keväällä järjestetyssä Pori Big Bandin ja Tomi Metsäkedon yhteiskonsertissa esiintymässä Promenadikeskuksen suuressa salissa yhdessä toisen, pitkän ja näyttävän, Nina Kaitarannan kanssa. Tytöt onnistuivat esityksissään siellä hienosti ja heille myönnettiin myös Meri-Porin Rotary-klubin toimesta 200 euron stipendi avustus opintojen jatkamiseksi.
Toisen setin aluksi trio Salesvuo – Harrivaara – Reunamäki panivat “pötköä pesään” ja esittivät pitkään ja hartaasti “Light my Fire” kappaleen (näin ainakin oletin) hienosti jazzsovitettuna. Siinä oli ytyä, todella tuhtia “tavaraa” alusta loppuun. Sen jälkeen lava oli taas avoin kaikille halukkaille soittajille, ja heitä piisasi kiitettävästi. Vida ja Nina esittivät monta kappaletta erikseen ja sitten mukaan tuli vielä Enni Kyttänen ja tytöt lauloivat yhdessä triona raikkaan menevästi yhden kappaleen. Soittajat vaihtuivat ja ilta jatkui tiiviinä puoleen yöhön asti.
Ensi viikon torstaina pidetään kevään viimeiset jamit, ennen kesätaukoa – “ans kattoo” mitä nämä nuoret keksivät silloin. Paikalle vain runsain joukoin kuuntelemaan.