Ylistaro juhli modernisti ja klassisesti

Kuvat: Raimo Tyni

12.09.2019 21:13


Mikko Innanen Trio

Ylistaron Kaukolankylän jazzkerho Etelä-Pohjanmaalla juhlii kunniakasta, 35-vuotista toimintaansa. Juhlavuoden kunniaksi on useitakin aktiviteetteja, mutta pääkonsertti pidettiin Uppalan kartanolla, Seinäjoella, viime lauantaina. Monin tavoin edelläkävijänä toiminut jazzkerho herätti jälleen ansaittua huomiota yllättävällä musiikkikattauksellaan; takavuosien blues ja svengijazz ovat vaihtuneet klassisiin sävyihin ja kokeilevaan jazziin. Ohjelmistoon oli tarkoituksellisesti haettu monipuolista musiikkitarjontaa, toisenlaista kuin jazzkonserteissa yleensä. Pääesiintyjä oli Mikko Innanen Trio, nuorten musikanttien Tampering-kvartetti tulkitsi taidemusiikkia modernein ottein. Lisäksi saatiin nauttia ajattoman kauniin barokkimusiikin helmistä duoversioina.

Valtion musiikkitoimikunnan puheenjohtaja Kimmo Hakola ja juhlivan jazzkerhon Marita Nyrhinen

Esille nousivat eri genret, joita halutaan verrata nykyjazziin – esiintyjien musiikkityylisuunnilta haettiin toisin sanoen kiinnostavaa hankauspintaa. Tilaisuuden miljöö oli hauska ”liiteriravintola” Uppalan kartanon piharakennuksessa, jonka puurakenteisuus antaa pehmeän akustiikan.

Tunnelma ei kuitenkaan ollut liiteröintiä (englannin woodshedding tarkoittaa itseoppineita, vajassa yksin harjoittelevia muusikoita – kuten vaikkapa Charlie Parker). Nyt elettiin hienosti korkeakulttuurisissa tunnoissa.

Tilaisuuden juhlapuheen piti säveltäjä, valtion musiikkitoimikunnan puheenjohtaja Kimmo Hakola. Pianosoololla esityksensä käynnistänyt Hakola oli antanut preludinsa nimeksi Rajatta. Pianointro avasi juhlan tutkiskelevin sävelin, joissa oli vahvoja, impressionistisia värityksiä.

Jazzliiton kukkaistervehdyksen toi toiminnanjohtaja Maria Silvennoinen

Armoitettuna tarinaniskijänä tunnettu Hakola kertoili hilpeästi yleisiä ja omakohtaisia musiikkielämän vaiheita. Toistettakoon edesmenneen ohjaajan, Lasse Pöystin ohjauskokemus oopperasta. Teatteriohjaajana ja näyttelijänä uransa luonut mestari otti kerran vastaan oopperan ohjaustyöt, mutta pettyi pahasti.

– En tiennyt, että oopperassa on noin keskeinen laulun rooli, en saanut toteutettua puoltakaan omista ideoistani! pettynyt ohjaa oli puhkunut ja tämä taisi jäädäkin Pöystin viimeiseksi oopperaohjaukseksi.

Hakola korosti live -musiikin säilyttämistä ja kehittämistä ja siinä alueellisilla ja paikallisilla jazzyhdistyksillä on tärkeä rooli. Musiikki koskettaa ihmistä, mielikuvitusta ja aivotoimintaa – silti sitä ei tarvitse ymmärtää, vaan kokea.

Toiminnanjohtaja Maria Silvennoinen toi Suomen jazzliiton kukkalähetyksen ja terveiset juhlivalle yhdistykselle. Hän kertoi, että Ylistaron yhdistys on yksi aktiivisimpia Jazzliiton jäsenyhdistyksiä. Toimessaan vuoden ollut Silvennoinen on ilahduttavan toimeliaasti ollut mukana festareilla ja mukana myös paikallisyhdistysten aktiviteeteissa.

Mikko Innanen sopraanoineen

Mikko Innanen Trio vauhdissa  

Mikko Innanen Trio, eli Innanen, Antti Lötjönenja Mika Kallio, esitti otteita maestron 30 biisin sarjasta, joissa hän on inspiroitunut, paitsi politiikasta, myös eri kaupungeista ja kaupunginosista; Berliini, Holmenkollen jne. Jazzin modernisti oli kirjoittanut partituureja vaihteeksi spiraalin muotoon, mikä ei yhtyettä näyttänyt häiritsevän lainkaan. Tai jos näin oli, hämmennystä ei tuotu ilmi, koko arsenaalista oli nyt käsillä vain murto-osa.

Volyymi pidettiin miellyttävän alhaalla, täsmällisyyden siitä kärsimättä – jos muusikko joutuu soittamaan pidätellen ja varoen, sointi muuttuu hetkessä epämääräiseksi. Lötjönen veti jousella muhkeita kuvioita ja kontrabassossa oli kiinnyttävän täyteläinen soundi. Elegantisti yhteen sointuvat sävelkuvioinnit olivat herkullisia.

Mika Kallio – kenelle kellot soivat?

Saksofonisti Joe Henderson(1937-2001) oli yksi Innasta säveltäjänä inspiroineista jazzmuusikoista. Baritonilla tosin (Henderson oli tenoristi, erityisaloinaan mutkaton fuusio ja soul jazz). Kalevala-aiheinen teema sisälsi saksofonin ja perkussioiden jännittävää dialogia. ”Intiaanirytmit” – vai miksi niitä oikein kutsuisi – olivat huikeita, hyvin suggestiivisia.

Paksukielten taituri Antti Lötjönen

Ilman tasavireisiä soittimiakin päästään hienoon sävelmällisyyteen ja harmonioihin.

Metsä, lähipuisto ja jalkapallokenttä -teema päätti hienon illan.

Encore saatiin ja se koski hallitusvaihtoehtoja, koalitioita. Sangen sekavalta kuulosti, mutta niin on hallituspolitiikkakin. Politiikan lehmänkauppoja ei silti ollut tai ne oli niin niin ovelasti kätketty, ettei niitä tunnistanut. Sointulopuke oli epämääräinen, ja juuri siltähän nuo koalitiotkin vaikuttavat.

Expressing the inexpressible. Runoilijat, kirjailijat ja säveltäjät ilmaisevat jotakin, mitä muut eivät pysty tuomaan ilmi.

Konkreettisesti se ilmentyy Innasella hänen Maakuntauudistus-projektillaan, josta nytkin saatiin muistutus – ilman runoja tosin, mutta sävel/runoteoshan on äskettäin ilmestynyt kirjana ja Cd-levynä.

Bach ja jazz  

Monet amerikkalaiset, vanhan polven jazzmuusikot ja -säveltäjät ovat tunnustaneet velkansa barokkimusiikille ja aivan erityisesti J.S Bachille. Erityisesti tämä pätee pianisteihin (soinnutus, harmoniakäsitteet jne.).

Raili Peltonen ja Jussi Peltonen – Bach ja jazz

Uppalan avausosuuden hoiti duo Raili Peltonen, cembalo ja Jussi Peltonen, sello. Nyt ei tavoitteena ollut improvisoida klassisen musiikin pohjalta. Erityisesti haettiin barokin ajan originaalia henkeä ja taidemusiikin tulkintaa – Bachin ohella mm. Frescobaldinja Vivaldin kauniita teoksia.

Oikeastaan kaikkea länsimaista taidemusiikkia 1600-1700 -luvuilta voi pitää barokkimusiikkina. Jazzin ystävän on hyödyllistä tehdä siihen kohdistuvia äänilevy- ja striimauskokeiluja ja tehdä omia havaintojaan yhtäläisyyksistä.

Peltosen duo esiintyi viime keväänä myös Seinäjoen tangoyhdistyksen argentiinalaisen tangon teemaillassa, yhdessä kontrabasistin kanssa ja tunnelma oli säkenöivä. Ehkä saamme kuulla heiltä vielä klassisesta inspiroituneita jazzsäveltäjiäkin, kuten Gershwin tai Copland? Uppalan ja tangoillan perusteella sitä sopii toivoa.

Valloittava Tampering yhtye  

Tampering yhtye koostuu Tampereen seudun nuorista muusikoista ja säveltäjistä muodostuneen kollektiivin jäsenistä. Konsertin aluksi bändi esiintyi kvartetin voimin, Music with timing Devices, jossa aikaa mitattiin tiimalasein. Tämän jälkeen jokainen yhtyeen jäsen esitti kukin vuorollaan oman, säestyksettömän soolon. Lopuksi vielä kokoonnuttiin huikeaan loppunousuun yhdessä, Da Camera-teoksen myötä.

Valloittava Tampering

Tampering esittää uutta ja varsin epätavanomaista musiikkia, jota johtaa vahva luomisvire ja pyrkimys kunnianhimoiseen esittämiseen. Myös tulkinnan asteelle mennään, ja hienosti mennäänkin. Yhdistyksen opiskelijaorkesterilta irrottautuu erilaisia kokoonpanoja. Kollektiivin nimeen ilmeisesti sisältyy sanaleikki (englannin tampering= peukalointia).

Sormeilua tämä yhtye ei harrasta. Musiikillista kujeilua kylläkin, pilke silmäkulmassa, mutta pohjana on vankkaa osaamista, hyvä lukutaito ja paljon yrittämisen halua. Poikkihuilu, viulu, klarinetit ja sello sekä graafinen partituuri – näillä eväillä on hyvä lähteä liikkeelle. Oikein innostavaa jälkeä syntyikin. Klassikkojen lisäksi lähestytään rohkeasti nykymusiikkia.

Taina Raittila, sello, Andreas Heino, klarinetit, Hilkka Miettunen, viulu, Jenni Halonen, poikkihuilu muodostavat kompaktin ryhmän. Bändi ottaa rohkeasti haasteita ja purtavakseen paloja, joita pystyy haukkaamaan. Ehkä osa niellään purematta, mutta niinhän sitä kehittyy. Ilman riskinottoa ei ole edistystä.

Zoltán Kodályn soolosellosonaatti on 1900-luvun alusta, jolloin hän työskenteli professorina Budapestin konservatoriossa. Sonaatin esityksessä sello viritetään uudella tavalla. Ehkä sitä voisi verrata kitaristien suosimaan ”dadgad” -viritykseen, jossa harmonioiden lisäksi kiinnostavat myös voima ja priimin hyödyntäminen. Syvällä möyryävät, vahvistetut alarekisterin äänet olivat vaikuttavimpia.

Eetu Lehtisen soolohuiluteoksessa Fortunayksi ääni oli kantavana tekijänä, jonka ympärille motiivit rakentuivat. Kokemus oli huikea kaikessa yksinkertaisuudessaan. Viulun soolonumero oli Einar Englundin hiukan alakuloinen, mutta huiluäänissä hyväilevän kaunis numero.

Kolme kappaletta sooloklarinetille, Igor Stravinskin teos vuodelta 1911. Sotilaan tarinanjälkeen tehty teos on koskettava ja henkii paljon edeltäjänsä tunnelmia. Hankalat hyppäykset ja yllättävät käännökset tekevät siitä haasteellisen, mutta lopputulos oli komea.

Yhdessä vielä yllätyksiä ja suunnanmuutoksia sisältänyt Da camera– itse asiassa yllätyksiä oli niin paljon, että johtoteema alkoi jo hämärtyä. Jos sellaista oli, mutta tonaaliset vaikutelmat olivat joka tapauksessa hauskoja.

***

Ylistaron Kaukolankylän jazzkerhon toiminta muutti monien vaiheiden jälkeen muotoaan 2015, kun Mikko Innasen Plop -trio esiintyi loppuunmyydyssä kotikonsertissa. Nyt juhlittiin 35-vuotiasta jazzkerhoa rajoja rikkovalla ohjelmistolla, musiikin tyylisuunnathan ovat usein veteen piirretty viiva.

Juhlatunnelmiin voi päästä vieläkin: sunnuntaina 29.9. Stephan Olivia ja Jean-Marc Foltz tulkitsevat George Gershwinin tuotantoa impressionismin hengessä.

Omasta ja Jazzrytmien puolesta parhaimmat onnittelut pirteälle ja ennakkoluulottomalle jazzkerholle!

 

Ylistaron Kaukolankylän jazzkerhon 35-vuotisjuhla Seinäjoella, Uppalan kartanossa lauantaina 7.9. Ohjelmassa:

Raili Peltonen, cembalo & Jussi Peltonen, sello
Girolamo Frescobaldi (1583-1643) Toccata sesta -Toccata nr 6 ensimmäisestä kirjasta
Antonio Vivaldi (1678-1741) Sonaatti sellolle ja continuolle, B-duuri
Elisabeth-Claude Jacquet de La Guerre (1665-1729) Suite a-molli, osat Preludi-Allemande-Courante 1- Sarabande-Chaconne
Johann Sebastian Bach (161685-1750) -Charles Gounod (1818-1893) Ave Maria  

Tampering-kvartetti ja soolot, Taina Raittila, sello, Andreas Heino, klarinetit, Hilkka Miettunen, viulu, Jenni Halonen, poikkihuilu 
Reed Maxson: Music with timing Devices(fl, cl, vln, vc)
Zoltán Kodály: Sonaatti soolosellolle, osa 1, Allegro maestoso ma appassionato
Eetu Lehtonen: Bourdon soolohuilulle
Einar Englund: Serenata elegiaco viululle
Igor Stravinsky: Kolme kappaletta sooloklarinetille
Lauri Supponen: Da camera(fl, cl, vln, vc)

Mikko Innanen Trio
Antti Lötjönen, kontrabasso, Mika Kallio, lyömäsoittimet, Mikko Innanen, saksofonit
:
otteita 30 sävellyksen sarjasta.

 

Takaisin
Translate »