Pianisti Veikko Hakkarainen tarjoilee ”Lattarijazzin helmiä” suositussa matineakonsertissaan ti 19.4 klo 15.00 -16.00 Helsingin Suomalaisella Klubilla. Yllätysvieraana ”legenda Inkeroisista” sekä yksi Suomen huippurumpaleista Thomas Rönnholm. Kontrabassossa Hakkaraisen vakiosäestäjä Jorma Katrama.
Matineaohjelma:
How Insensitive (Antonio Carlos Jobim)
Laulun alkuperäinen portugalinkielinen nimi on Insensatez, joka merkitsee absurdia. Laulua pidetään yhtenä Jobimin kauneimmista lauluista. Laulu on vuodelta 1963 jolloin sen levyttivät Stan Getz, Jobim ja Luiz Bonfá. Myös Astrud Gilberto, Ella Fitzgerald ja Doris Day ovat sen levyttäneet.
Suomalaisista siitä on hienon version tehnyt Tapio Heinonen. Laulu liittyy 1960-luvulla valtavan suosion saavuttaneeseen bossa nova-kauteen.
Girl Talk (Neal Hefti)
Neal Hefti (29.10.1922-11.10.2008) oli amerikkalainen säveltäjä ja sovittaja, joka kirjoitti mm. Frank Sinatralle ja Count Basielle. Tunnetumpi Heftin sävellys on Lil´ Darlin´ vuodelta 1957. Suomessakin kuunneltiin puhki Count Basie Orchestran LP-vinyyli, jossa Lil´Darlin´ oli.
Kappale tuli myös suomalaisten big bandien vakio-ohjelmistoon. Girl Talk on vuodelta 1965. Sen ovat levyttäneet mm. Julie London, Ella Fitzgerald, Betty Carter ja Tony Bennett. Tunnetuin pianoversio on Oscar Petersonin vuodelta 1968.
Manteca (Dizzy Gillespie)
John Birks ”Dizzy” Gillespie (1917-1993) oli yksi bebopin kehittäjistä Charlie Parkerin ja Thelonious Monkin kanssa. Gillepie teki aktiivisen bebop-kauden jälkeen paljon latinalaisvaikutteista eli afro-kuubalaista musiikkia. Tämä Manteca on yksi tunnetuimmista. Säveltäjinä ovat myös Gil Fuller ja kuubalainen perkussionisti Chano Pozo. Kappale on vuodelta 1947.
Gillespie ja Pozo eivät kovin hyvin tunteneet toistensa musiikkia, ja kappaleen ensilevytyksessä vuodelta 1948 onkin sekä kuubalaista rytmiikkaa, bebop-harmonioita ja bebopvaikutteita sooloissa. Chano Pozo ammuttiin Harlemissa pari kuukautta levytyksen jälkeen.
Drop me off in Harlem (Duke Ellington, Nick Kenny)
Tämä Ellingtonin sävellys on vuodelta 1933. Tämän ovat levyttäneet Ellingtonin lisäksi myös Ella Fitzgerald ja Louis Armstrong. Myös pianisti George Shearing on tehnyt levytyksen.
Spain (Chick Corea)
Armando Anthony ”Chick” Corea Jr. (1941-) on amerikkalainen jazzpianisti. Hän saavutti maailmanmaineen Return to Forever-yhtyeellään 1970-luvulla. Sen yhtyeen kanssa hän kävi myös Pori Jazzissa 1972. Spainin lisäksi kaksi muuta Corean kuuluisaa kappaletta ovat Armando´s Rhumba ja La Fiesta.
Flamenco-tyyppinen La Fiesta löytyy Corean Return to Forever-albumilta. Näiden alku-uran kuubalais-espanjalaisvaikutteisten kappaleiden jälkeen Corea on tehnyt paljonsähköistä fuusiojazzia. Corea on esiintynyt Suomessa useasti, viimeksi 2013 uudelleen muodostetun Return to Forever-yhtyeen kanssa.
Stormy Weather (Harold Arlen)
Harold Arlen (Hyman Arluck 15.2.1905-23.4.1986) oli amerikkalainen säveltäjä, joka tunnetaan yhteistyöstään sanoittaja Ted Koehlerin kanssa.
Stormy Weather on vuodelta 1933. Se oli mukana The Cotton Club Paradessa, josta kiertueen edetessä tuli Stormy Weather Parade.
Ensimmäisen levytyksen teki legendaarisella Cotton Clubilla esiintynyt laulaja Ethel Waters. Myös Frank Sinatra, Dinah Washington, Lena Horne ja Billie Holiday ovat sen levyttäneet.
Myös Sarah Vaughanin versio on kuuluisa. Hän lauloi sen myös Pori Jazzissa. Pianisteista Oscar Peterson, Duke Ellington, Art Tatum ja Dave Brubeck ovat levyttäneet sävelmän.
Blues March (Benny Golson)
Benny Golson (25..1.1929-) on amerikkalainen bebop- ja hard bop-tyylinen tenorisaksofonisti, säveltäjä ja sovittaja. Hänen kuuluisia paljon Suomessakin soitettuja sävellyksiään ovat mm. I Remember Clifford, Whisper not ja Stablemates.
Tämä Blues March alkaa marssityylisenä, mutta sen rakenne on normaali 12 tahdin blues-rakenne. Golson on säveltänyt myös elokuvamusiikkia, mm. elokuviin M*A*S*H ja Vaarallinen tehtävä.
Theme for Aino (J.S.Bach, Veikko Hakkarainen)
Ainon teema on sävelletty pianolla soitetun J.S.Bachin D-duuri preludin päälle (Das Wohltemperierte Klavier). Teema on kirjoitettu pizzicato-bassolle, äänitetty viime vuoden joulukuussa ja julkaistu levyllä helmikuussa 2016. Soolo-osuus soitetaan latinalaisrytmillä ja doorilaisella sävelasteikolla. Levytyksessä on käytetty myös puhaltimia, mm. piccolotrumpettia.
Fuuga ja Suvivirsi (Ruotsalainen kansansävelmä, Veikko Hakkarainen,)
Fuuga on kirjoitettu perinteiseen fuugatyyliin pianolle ja kontrabassolle. Siinä on häivähdyksiä Suvivirrestä. Fuugasta lähdetään normaaliin bluesimprovisaatioon ja lopuksi Suvivirteen. Suvivirttä pidetään yleisesti ruotsalaisena kansansävelmänä, johon Isrel Kolmodin kirjoitti sanat 1694. Ensimäisen kerran virsi esiintyi ruotsalaisessa virsikirjassa vuonna 1695
Helsingin Suomalainen Klubi: Kansakoulukuja 3 A, 5. krs. Vapaa pääsy (pikkutakki).