Teemu Mattsson – Kotkan poika, jonka siivet kantaa

Kuvat: Harri Aavaharju, internet

23.09.2020 07:58


Teemu Mattsson

Ensimmäisen trumpettikotelonsa käärmeennahkainen kotelo hieman hävetti nuorta Teemu Mattssonia 80-luvulla Kotkassa, mutta siitä huolimatta hän on noussut kirjaimellisesti suomalaisten trumpetistien kirkkaimpaan kärkeen. Teemu muutti Pääkaupunki-seudulle, hakeutui koesoittoon ja kiinnitettiin Helsinki Jazz Orchestra UMO:n riveihin vuonna 2005.

Kotkassa on aina soinut 
– Aloitin pianon soiton kuusivuotiaana. Rauhalan ala-asteella, musiikkiluokalla Karhulassa, musiikinopettaja Risto Pellava antoi mulle trumpetin lainaan. Kolme vuotta vanhempi veljeni soitti pasuunaa ja Riston mielestä minulle sopi trumpetti. Välitunneilla ja koulun jälkeen sain opetusta ja aika pian olin mukana parissakin soittokunnassa. Tehdaspaikkakunnalla kun elettiin, niin siellä toimi aktiivisia työväen yhdistyksen soittokuntia.

Risto Pellava

– Karhulassa, jonka puolella asuimme, oli Karhulan Läntisen työväenyhdistyksen soittokunta, jossa soitin. Aika pian pääsin pianon ohella myös trumpettiopetukseen Kotkan musiikkiopistoon ja siellä toimi opettajana Jyrki Jääskeläinen. Musiikkiopistossa soitin lähinnä klassista repertuaaria ja tämä on ollut varmasti hyvä pohja trumpetinsoittoon

Risto Pellava on vaikuttanut paljon Kotkan jazz elämässä. Hän opiskeli opettajaksi Joensuussa ja palasi Kymenlaaksoon vuonna 1969. Hän oli monessa hankkeessa mukana ja liittyi Kotka Big Bandiin vuonna 1977 leadtrumpetistiksi ja -solistiksi. Pellava oli mukana perustamassa Kotka Junior Big Bandia, jota sitten veti muutaman vuoden.

– Kotkaan perustettiin nuoriso-orkesteri, koska nuoria harrastajia oli paljon. Siihen rinnalle syntyi Kotka Big Band Juniors, jota myös johti Risto Pellava. Kotkasta mentiin porukalla myös Imatran Big Band -kurssille monena vuonna ja sieltä sai myös arvokasta oppia soitosta ja teoriasta.

– Vuonna 1992 alkoi Albert baarissa jamit, jossa me nuoremmat päästiin myös soittamaan. Jameissa oli mukana mm. Heikki Rosendahl, joka oli tosi kannustava nuorille soittajille. (Heikki on kirjoitushetkellä 88-vuotias ja on säännöllisesti yhteydessä Mika Huusariin).

”Kotkassa on aina ollut helppoa, kun nuoremmat ja vanhemmat muusikot ovat voineet soittaa yhdessä. Meitä oli Teemun lisäksi Antti Rissanen ja Ville Huolman”, kertoo Mika Huusari. Hän muistelee, että jamit jatkuivat siihen asti, kun nuoret siirtyivät Helsinkiin. Albertissa tuli mm. Joy Spring ja Confirmation -kappaleet tutuksi.

– Improvisointia opin kuuntelemalla vanhempia soittajia ja levyjä. Tuo lead-tyyppinen soitto tuli eteen, kun soitin juniori-big bändissä ja myöhemmin myös aikuisten big bandissä ykkösstemmaa. Olin jotenkin korkeista äänistä kiinnostunut ja opettelin soittotapoja, millä selvisin korkeista stemmoista. Kyllähän tietysti Maynardia, Faddista ja Bill Chasea tuli kuunneltua.

Riku Uotinen (vas.), Ville Huolman, Teemu, Antti Rissanen ja Mika Huusari

Seuraavaksi Haminaan ja sitten Helsinkiin
– Pari vuotta vanhemman isoveljen, Vesa-Matin, levykokoelmasta löytyi Randy Breckeria ja kirjastosta Hubbardia ja Milesia.

– Lukion jälkeen luonnollinen suunta Kotkan pojalle oli Haminan Varusmiessoittokunta (1995) ja sen kuudes ikäluokka. Saattoi olla viimeinen kurssi siellä. Kitaristi Varre Vartiainen ja rumpali Tommi Vainikainen olivat siellä myös samaan aikaan.

– Sinä vuonna tehtiin Tattoo-kiertue Suomessa ja käytiin Pietarissa ja Tanskassa. Kapuina silloin olivat Janne Siniketo ja Juhani Leinonen ja sain esimakua reissaamisesta ja bussissa istumisesta. Jukka Linkola sävelsi trumpettibiisin Tango Tarantella ja pääsin kantaesittämään sen Lieksan vaskiviikoilla. Harmittaa vain, että siitä tehtiin levytyskin, mutta sitä ei ole julkaistu.

– Sibelius Akatemian jazz osastolle pääsin samaan aikaan Mikko Pettisen kanssa vuonna 1996. Taisin päästä sinne toisella yrityksellä. Biisinä soitin All The Things You Are. Akatemialla vieraili paljon hyviä trumpetisteja, mm. Anders Bergrantz, Ingrid Jensen, Tim Hagans ja Gustavo Bergalli. Heiltä sai paljon hyvää oppia imrovisointiin ja ansatsiasioihin. Kotimaisista trumpetisteista Heikkisen Esko oli ansatsi-opettajana akatemiassa ja Simo Salmisen hienoa fraseerausta pääsin kuulemaan vierestä Bygga Big Bandissa.

Teemu Mattsson

– Omalla kvintetillä tein keikkoja ja kaksi omaa levyä, ”Teemu Mattsson” vuonna 2006 ja Intuition vuonna 2008. Kun kuitenkin samaan aikaan sain Umossa vakituisen paikan 2005, niin oman yhtyeen pyörittäminen jäi. Tein jo tosin 90-luvun loppupuolella Umossa tuurauskeikkoja alemmissa pulteissa

UMO 
– Vuonna 2004 koesoitossa sain paikan, jonka aluksi jaoimme puoliksi ruotsalaisen Jan Kohlinin kanssa. Parin vuoden jälkeen vastuu siirtyi kokonaan minulle, ja sektiomme on ollut sama siitä lähtien.

– Normaali harjoituspäivämme Umossa kestää neljä tuntia. Siihen tulee vielä päälle omat lämmittelyt ja stemmojen harjoittelut. Konserteista saattaa olla saman viikon aikana monta toistoa eri saleissa. Uusi taiteellinen johtaja, Ed Partyka on taitava kirjoittaja ja harjoituttaja.

– Hyvä soundi rakentuu terveeseen alarekisterin soittotapaan. Äänten pitää resonoida helposti ja puhtaasti. Myös ylempi rekisteri on helpompi, kun perusta on kunnossa.

– Itse yritän soittaa mahdollisimman kevyesti ja kropan tuki on tärkeää. Ilman nopeudella ja kielen asennolla on merkitystä ylempää soitettaessa. Esim. pedaaliäänet on hyviä treenejä. Mä harjoittelen joka päivä, vapaapäiviä ei oikeastaan ole, mutta tykkään treenaamisesta. Kesällä voi joskus pitää viikon ihan soittovapaata aikaa.

Teemu Mattsson

Työkalut 
– Soitan Yamahan LA -mallilla ja olen myös Van Laar ́in listalla. Suukappaleet vaihtelee. Tärkeätä on se, että rimmi tuntuu itselle hyvältä. Suukappale täytyy valita joskus keikan mukaan, teatterissa isompaa ja lead-keikalle pienempää. Trumpetinsoittajan päivät on aina erilaisia ja tärkeää on aamulla hyvä lämmittely.

– Torvi pitäisi muistaa puhdistaa ainakin kerran kuukaudessa, ehkä useamminkin.

Oma juttu 
– Thad Jones -tyyppinen ohjelmisto on mieluista soitettavaa. Siinä pääsee omalla fraseerauksella vaikuttamaan paljon siihen, miltä bändi kuulostaa. Modernimmassa big band -musiikissa on taas hienoa harmoniat ja erilaiset värit.

– Pidän paljon myös teatterissa soittamisesta. Siellä pääsee soittamaan erilaista musiikkia. Musikaaleja on tullut soitettua varmaan parikymmentä. Nyt olen mukana Svenskanin Maija Poppasessa.

– Kaikki free-lance keikat on aina myös kivoja. Niissä pääsee soittamaan uusien ihmisten kanssa ja erilaisissa puitteissa. Pari vuotta sitten olin mm. Ultra Bran mukana soittamassa festivaaleilla ja Areenan keikoilla.

Mitä muuta 
– Mä olen tehnyt muutaman vuoden myös valokuvaushommia. Oon aina ollut kiinnostunut kuvaamisesta ja olen opetellut sitä hommaa omien töiden ohella.

 

 

 

 

 

 

Takaisin
Translate »