Ennakkoluulottomalla julkaisupolitiikallaan kunnostautunut Aviador juhli komeasti kahta uutuuttaan väen täyttämässä ravintola Kaisaniemessä kolmen orkesterin voimin. Syynä juhlaan olivat M.A. Nummisen hienon kuvateoksen Jazzin meining sekä William Faulknerin varhaisia novelleja sisältävän New Orleansin tarinoita ilmestyminen.
Illan isäntä, Aviadorin tj Vesa Tompuri oli Kaisaniemessä monessa roolissa. Hän kertoili uutuusteoksista ja niiden tekovaiheista, mutta osallistui innolla myös musiikin tekemiseen soittajana.
M. A. Numminen oli nuorukaisena aktiivinen ja valpas jazzin harrastaja, joka aloitti muusikkouransa rumpalina Somerolla.Muutettuaan opiskelemaan Helsinkiin hän kävi ahkerasti 1960-luvun alkupuolella järjestetyissä jazzkonserteissa, joissa vierailjoina oli lukusia amerikkalaisia jazzin huippuja Count Basiesta ja Duke Ellingtonista John Coltraneen ja Roland Kirkiin asti.
Numminen myös valokuvasi konserteissa. Hänen ottamansa valokuvat ovatkin uutuuskirjan sisällön runkona. Kuvat ja selosteet konserteista ovat ainutlaatuinen dokumentaatio näistä historiallisista hetkistä Suomen jazzelämässä, sillä aiemmin näitä konsertteja koskeva tieto on ollut hajallaan sanoma- ja aikakauslehdissä.
Kirjassaan M.A. kertoo mielenkiintoisesti myös oman uransa vaiheista, mm. yhteistyöstään legendaarisen Nalle Puh Big Bandin orkesterin kanssa. Tätäkään vaihetta suomalaisessa underground-kulttuurissa ei ole aiemmin kirjattu muistiin. Siten Nummisen teos tarjoaa paljon uutta tietoa sellaisillekin, jotka ovat luulleet tietävänsä kaiken 60-luvusta.
Nobel-palkittu William Faulkner asui 1920-luvun puolivälissä vajaat kaksi vuotta New Orleansissa. Tuona aikana hän kirjoitti kertomuksia sekä kaupungin valtalehden The Times-Picayunen sunnuntainumeroihin että paikalliseen kirjallisuuslehteen The Double Dealeriin. Ensimmäisen kerran tarinat koottiin yhteen 1950-luvulla. Myöhemmin ne on julkaistu tarkistettuna laitoksena. Suomeksi New Orleans Scetches-tarinat käännettiin vasta nyt, 90 vuotta niiden kirjoittamisen jälkeen.
Näissä kertomuksissa Faulkner kuvailee eriilaisia ihmisiä, etupäässä sellaisia, jotka ovat valtavirrasta laitapuolelle kallellaan. Jazzjuttuja ei kokoelmassa ei ole.
Se on valitettavaa, sillä noihin aikoihin 20-luvun puolivälissä kaupungissa oli yhä vilkas musiikkielämä. vaikka monia soittajia olikin muuttanut pohjoiseen.
Käännöstyön tehnyt alan arvostettu taitaja Kristiina Drews kertoili pressitilaisuudessa hauskasti kääntämisessä eteen tulevista pulmista.
Yksi sellainen oli ollut laukkakisojen vedonlyöntikertoimeen liittyvä ratkaisua vaille jäänyt ongelma, jonka selvittämiseksi Drews otti yhteyttä mm. ravipiireihin, tuloksetta.