Jazzrytmit helmikuussa 1999

Kuvat:

06.02.2009 12:00

Jazzrytmit 4.2.1999 N:o 1

Tänä päivänä näemme, että Osku on elänyt oppiensa viitoittamaa tietä ”viriilisti mukana myös jazzin ja rytmimusiikin riemukkaissa kuvioissa. Uusia haasteita ja elementtejä etsien”. Yksi merkittävistä voitetuista haasteista on edessäsi oleva Jazzrytmien verkkolehti.

Kuudetta vuosikertaa ilmestynyt Jazzrytmit oli jo kymmenen vuotta sitten vakiinnuttanut asemansa riippumattomana jazz- ja rytmimusiikkijulkaisuna. Seuraavassa poimintoja lehden sisällöstä:

Jazztiedottamista tarvitaan ja sitä on kehitettävä

Antti Sunell kirjoitti Jazzrytmit -lehden linjasta ja tasosta muun muassa: ”Korviini on kantautunut myös todella jyrääviä ilmauksia lehden tasosta ja ”huonoudesta”. Jostain syystä pahimpien jyrääjien nimiä ei ole näkynyt lehden kirjoittaja- ja avustajalistalla.

Sunellin mukaan lehden avoimuus on toiminut ja jokainen taho on saanut äänensä kuuluviin. Talkoovoimilla tehtävän lehden äärimmäisen professionaalisuuden vaatiminen on kohtuutonta. Varsinkin keikka- ja tapahtumatietojen osalta lehdellä on suuri merkitys.

”Summa sumarum: Lehteä voidaan siis kehittää. Jos lehteen halutaan parempia juttuja, niin siitä vaan kirjoittamaan ja neuvottelemaan O. Rajalan kanssa. Kaikki asiat kehittykööt ajallaan.

Kriitikkoäänestys 1998 – Critics poll

Hattutempun tekijä Markus KetolaKriitikkoraati pisti osaltaan vuoden nippuun. Äänestykseen osallistui 34 jazzin parissa toimivaa vaikuttajaa.

Hattutempun teki Markus Ketola. Hän oli vuoden muusikko, säveltäjä ja rumpali. Vuoden yhtye: The Poppoo. Pianisti: Seppo Kantonen. Tenoristi: Manuel Dunkel. Pasunisti: Markku Veijonsuo. Klarinetisti: Antti Sarpila. Kitaristi: Raoul  Björkenheim. Basistit: Uffe Krokfors ja Erik Siikasaari. Laulajat: Juki Välipakka ja Anna-Mari Kähärä. Vuoden parhaana festarina raati piti Tampere Jazz Happening´ia.

It Don´t Mean A Thing…. Oli siihen aikaan vakiopalsta, jota piti yksi suomalaisen jazzin ja musiikin keskeinen vaikuttaja Hasse Westerberg. Hänen asiantuntevia ja sujuvasti kirjoitettuja kolumnejaan on todella ikävä.

Hasse tarkasteli laajassa kolumnissaan muun muassa jazz -sanan kirjoittamisen vaikeuksia ja tulkintaa; ”jazz”, ”jatsi” tai ”jazz-jazz”, kuten Huvudstadsbladet oli sanan ruotsintanut.  Hän totesi Crewcut -osion lopussa: ”Jos siis sana jazz ei vieläkään kelpaa tämän päivän Suomessa, niin tuossapa on muutamia uusvanhoja vaihtoehtoja.

Hasse Westerberg”Miltähän kuullostaisi Porin Schmoosic Festival? Tampereen Improphony Happening? Tai Espoon April Blip? Ensin mainitussa paikassa pidetään kuitenkin jääräpäisesti kiinni sanasta jazz, vaikka purkin sisältö ei enää pitkään aikaan ole vastannut etikettiä. Asia, josta joku siellä käynyt voisi tehdä virallisen valituksen vaikkapa kuluttaja-asiamiehelle.”

Palasia kulkijan päiväkirjasta 1/99. Taavetin taitavilla Korhosen jazzveljeksillä, kulkija Jussilla on kynä edelleen terävä ja kuvaaja Matti I:n kamera ei tärähdä. Päiväkirjamerkintöjä syntyy ja kuvia kertyy tasaiseen tahtiin. Palstalla oli ajankohtaista tekstiä Kalevi Viitamäen synttäreistä:

” Jaska ja Nalle osuivat taas, kun kutsuivat Hämeenlinnan director musicesin Storyvilleen niin, että voimme puolen yön jälkeen, 21.12. juhlia 75 -vuotispäivää. Paikalla näin koko joukon Kalevin tyylikkäitä tosi ystäviä. Monista lahjoista sanon, että Runnin Rapujazzien lähetti Pekka Matveinen toi Kaleville vanhaa kylpylää esittävän maalauksen ja jazzin jalkaväen terveisinä vein kaksi Markku Norsin nasevaa karikatyyriä.”

Kuullen parasta. Jazztohtori Seppo Lemponen ammensi kolumnisaan ehtymättömältä ”kovalevyltään” hienoa tekstiä: ”Säveltäjä-basisti Teppo Hauta-aho (”Kalmisto”) totesi taannoin radiohaastattelussa parhaan musiikin olevan oikeastaan sen tauot. Ja kertoessaan Trio Nuevan kiertueesta Ranskassa, jonka jazzkerhoissa ei tupakoida eikä myydä virvokkeita settien aikana ja joissa yleisö keskittyy ensisijaisesti kuuntelemaan, hän mainitsi voineensa käyttää soitossaan -musiikille niin tärkeätä elementtiä kuin paussia-.”

Kun selailee kymmenen vuoden takaista paperiversiota, niin eipä sitä juuri voi ”paperinmakuisena” pitää. Toimituksellista aineistoa on siinä todella monipuolisesti ja paljon.

Mister Hefty Jazz Keith SmithMuutamia otsikoita: Bruno Korpela ei voinut välttää muusikon uraa, Leena Isbom. Jazzia Helsingin Harlemista, Hanna & Riitta Talasniemi. JASO 20 vuotta – eikä suotta, Harri Aavaharju. Perkiömäki ja Mylläri Australian kiertueella, Anu Karlson. Afrikan tähtien alla soi jazz, Marjut Haussila..

Lisäksi lehdessä oli suuri joukko muita mielenkiintoisia juttuja. Kriitikot arvioivat lehdessä yli 20 jazzlevyä.

Jazzrytmit oli jo kymmenen vuotta sitten suurin suomalainen jazzmusiikin aikakauslehti. Paperiversio ehti ilmestyä kunnioitettavat 16 vuotta.

Tämän sähköiseen verkkomuotoon uudistuneen Jazzrytmien alku vaikuttaa lupaavalta. Muutama päivä sitten ylitettiin 30 000 kävijän raja. Se on aika hyvä saavutus ja osoittaa, että meitä tarvitaan.

Takaisin
Translate »