Milleriä 110-prosenttisesti: Club for Five & UMO

Kuvat:

01.09.2014 13:02


Club For Five - Glenn Miller 110%

Jazz big band UMO ja lauluyhtye Club For Five ottivat viime keväänä uuden haasteen tarttumalla big band -legenda Glenn Millerin ja lauluyhtye The Modernairesien tuotantoon. Kahden suomalaisen huippuosaajan kombinaatio tuottaa epäilyksettä ”110 prosenttisen kuuntelukokemuksen”. Konsertin kapellimestarina on kokenut Miller-johtaja, Antti Rissanen, jolle Millerin musiikki on tuttua.

The Great Helsinki Swing Big Band käynnisti maestro Rissasen johdolla kautensa Glenn Miller-juhlakonsertilla Helsingin Malmitalolla, kuten kerroimme tammikuussa. Molemmilla suomalaisbändeillä on myös juhlavuosi tulossa.

Monivivahteinen a cappella -lauluyhtye Club For Five on tehnyt konserttiyleisöön vaikutuksen osaamisellaan kotimaassa ja ulkomaillakin, viimeksi Kiinassa. Yhtye yhdistelee sovituksissaan ennakkoluulottomasti iskelmää, jazzia, rockia, poppia ja klassista musiikkiakin elegantisti ja uudentavasti.

Miller- yhteistyö UMO:n kanssa käynnistyi 12.2.2014 Savoy-teatterissa, Helsingissä, ja festarikeikkoja on ollut kevään aikana hieman epäsäännöllisesti tällä konseptilla. Viimeisin oli Imatran Big Band Festivaali.

Tapasimme CFF:n basson Tuukka Haapaniemen kesäisten keikkakiireitten keskellä ja juttelimme UMO-produktiosta. Glenn Milleriä Tuukka kertoo arvostavansa suuresti, samoin hänen musiikkiaan ja siitä tehtyjä, lukuisia sovituksia.

CFF tuntee Millerin tuotannon erittäin hyvin. The Modernaires innosti mm. The Four Freshmen-ryhmän alkuun, kuten myös Beach Boysin – jopa The Beatles sai samoja vaikutteita. Beatlet ovat olleet Tuukankin idoleita; hän kertoo mm. sovittaneensa jo kouluaikana Beatlesin Yesterdayn lauluyhtyeelle.

Modernisti aina vaan

The Modernaires esiintyi tiiviisti Millerin orkesterin kanssa 1940-luvun alusta aina orkesterinjohtajan traagiseen katoamiseen asti; syntyi monia menestyskappaleita, mm. ensimmäinen kultalevy.

Nostalgisessa konsertissa esitetään Millerin ja Modernairesien kuolemattomia hittejä ja muutoin tunnetuimpia lauluja, kuten Jukebox Saturday Night, In the Mood ja Blues in the Night.

– The Modernaires oli Millerin lauluryhmä, ja jotenkin ajatus keriytyi auki juuri tästä näkökulmasta, Tuukka kuvailee. -Erilaisen tangokonsertin jälkeen mietimme UMO:n kanssa, että mitäs seuraavaksi ja päädyimme tähän Miller-konseptiin.

Sävellajit ovat big bandia varten jo olemassa. A cappellana laulettaessa on itse yksin vastuussa vireestä ja sävelläjien pysymisestä. Big bandin kanssa laulujen esittäminen on tässä mielessä helpompaa; vastuuta voidaan ”ulkoistaa” orkesterille. Haasteena on tietysti aina tulkinta.

-Olemme ennenkin kompanneet umolaisia, kuten Hiljainen kylätie –tangolla; kaksi komppilaulajaa ja tenorifonisti muodostivat trion. UMO:n muusikot ovat hyvin osaavia ja heittäytyvät mukaan pieneen hullutteluun, Tuukka myhäilee.

Heittäytymisen tai omistautumisen halun lisäksi laulujen ulkoa opettelu on tärkeää, koska silloin teos oikeasti sisäistetään.

-On eri asia tuntea musiikki niin hyvin, että osaa ulkoa sen kuin vetää niitä nuoteista, Tuukka muistuttaa. -Partituuri on myös yleisön ja esiintyjän välissä eikä esitys pääse jalostumaan. Tulkintakin jää helposti pinnalliseksi.

Tuukka Haapaniemi

Tuukka Haapaniemi (Kuva: Numi Nummelin)

Johto hyvissä käsissä

Yhteistyö UMO:n kanssa on CFF:lle jo tuttua. Samoin maestro Rissaseen luotetaan.

-Antti on erinomainen liideri ja hän on myös mainio showmies, kokenut laulaja hehkuttaa. -Hän on erittäin hyvä linkki orkesterin ja meidän välissämme ja eduksi yleisön edessä.

Yhteistyö on ollut aistittavissa, yleisö on keikoilla vuorovaikutteisesti mukana. Glenn Miller -konsepti oli alun alkaen Rissasen aloite; hän on työskennellyt Moskova Big Bandin kanssa ja nuotitkin tulivat sitä kautta.

– Lauluyhtyeen ja big bandin asetelma on nyt sangen traditionaalinen, vaikka perinteistä ”solistit ja UMO”-asetelmaa koetetaankin välttää, Tuukka selvittää.

Rissasen kanssa hiottu lähestymistapa Glenn Millerin tuotantoon on omaleimainen ja esiintyjien erityisosaamista hyödyntävä. Klassisen Miller-soundin eteen on myös nähty vaivaa; mallia on haettu levyiltä ja audioesityksiltä. Big band -työskentely on helpotus laulajille

-Minulle henkilökohtaisesti matalien äänien laulajana tuo helpotusta, kun ei tarvitse ylläpitää kiertoilmahengitystä ja jatkuvaa komppia. Toisaalta taas tyyli ja esitystapa on niin erilainen, että uusia haasteita tulee sitä kautta.

Millerin vaikeus ja hauskuus

Miller ei jazzmodernistien piirissä useinkaan nauti kovin suurta arvonantoa, koska sitä pidetään liian ”helppona”, kaavamaisena ja helposti arvattavana.

-Aivan outoja näkemyksiä, Tuukka ihmettelee. -Millerin nuotit ehkä saattavat näyttää helpoilta, mutta ne eivät ole sitä! Pienenä esimerkkinä Moonlight serenade: se vaatii juuri tietynlaisen vibraton, ja myös kuulijan on kyettävä se aistimaan, muutoin koko esitys on pielessä. Ja tuonlainen rytminen kontrolloitu vibrato on näin kokeneillekin laulajille haaste!

Instrumentaalisesti taas mm. klarinetti on oleellinen osa Miller-soundia, ja koko ohjelmanumero kärsii, ellei se ole mukana ja juuri sitä oikeaa vibratoa ole esityksessä. Yleisö osaa kaivata sellaista ja kokee puutteena, ellei sitä ole sointikuvassa.

Show’ssa on paljon mm. Glenn Millerin rakastamia juna-aiheita, kuten Chattanooga choo choo. Kalamazoo ja Blues in the night tietenkin myös. Tuukalle ei tuota vaikeuksia nimetä omia Miller-suosikkejaan.

I know why on elegantti balladi, Tuukka toteaa. -Yksi hauskimmista lauluista on It happened in sun valley, missä myös UMO:n kaverit laulavat.

Don’t Sit Under Apple Tree ja Elmer’s tune puhuttelevat avoimuudellaan – yleensäkin Miller kaihtoi kaikkea kyynisyyttä.

“Why are the stars always winkin’ and blinkin’ above?
What makes a fellow start thinkin’ of fallin’ in love?
It’s not the season, the reason is plain as the moon
It’s just Elmer’s tune.”

Bassosooloa ei pidetty oleellisena, koska Moderners -aikanakaan sellaisia ei ollut. Tuukka itse kokee tilanteen rauhoittavana.

-Laulajalle on virkistävää, kun voi vain laulaa mukana ja nauttia muiden esityksistä, kokenut solisti vakuuttaa. -Laulaen esitettyjä ”soitinsooloja” ei Miller-sessiossa ole pidetty ensiarvoisina – eihän tarvitse imitoida trumpetteja, koska sellaiset on jo!

Club For Five

Club For Five (Kuva: Numi Nummelin)

Ääni hallussa – kautta maailman

Tuukka opiskeli Petteri Salomaan ja Timo Honkosen johdolla klassista laulua kaikkiaan seitsemän vuoden ajan. Maestro Matti Salminen suositteli hänelle oopperauraa.

-Akustinen äänenkäyttö on ollut mukana koko ajan, ja CFF ulkopuolella olen tehnyt joitakin klassisen musiikin keikkoja. Mm. Philip Glassin ”Koyaanisqatsi” -sessio Helsingin juhlaviikolla oli hieno kokemus, Tuukka kertoo.

-Tapasimme New York Voices -lauluryhmän Imatra Big Band festivaaleilla 2012. Oli mukava kuulla, että meidät tunnettiin New Yorkissakin. Täältä käsin on vaikeampaa olla kansainvälinen artisti kuin isoilta talousalueilta tulevien esiintyjien.

Media ja some ovat pienentäneet maailmaa, mikä tuli esiin mm. CFF:n taannoisella Kiinan a cappella-kiertueella. Kiinalainen musiikki on pitkälle unisonoa ja perustuu mm. pentatonisille skaaloille.

-Se oli todella hieno elämys! Esitimme yhden laulun kiinaksi, ja se hurmasi yleisön lopullisesti. Yleisön äidinkielellä laulaminen on tärkeää, koska elämyksellisyys on silloin vahvimmillaan. Joskus kuoroilta voidaan pyytää laulun sanoja lausuttuna, mikä myös toimii hyvin.

*            *            *

Club For Five on epätavallinen ilmiö koko musiikkimaailmassa. Se on muuttanut käsityksiä, mitä kaikkea ihmisäänellä voikaan tehdä.

CFF:n kokoonpano on vuosien saatossa aika ajoin vaihtunut. Susanna Lukkarinen (os. Hietala), altto, Maija Sariola, sopraano, Juha Viitala, baritoni, Jouni Kannisto, tenori ja Tuukka Haapaniemi, basso, on vakiinnuttanut yhtyeen kannatuksen. Susannan sijaisena toimi kahden vuoden ajan menestyksellisesti jazzväenkin hyvin tuntema vokalisti, Lady Summertime-voittaja Eeppi Ursin.

Glenn Milleristä on tilaisuus nauttia vielä

Pe 19.9.2014 klo 19.00 Verkatehdas, Paasikiventie 2, Hämeenlinna

Ke 24.9.2014 klo 19.00 Järvenpää-talo, Hallintokatu 4, Järvenpää

To 25.9.2014 klo 19.00 Espoon kulttuurikeskus, Tapiolasali, Kulttuuriaukio 2, Espoo

Pe 26.9.2014 klo 19.00 Kotkan konserttitalo, Keskuskatu 33, Kotka 


 
Takaisin
Translate »