Mitä tiedät sairaala- ja hoivamusiikista?

Kuvat:

07.06.2019 10:22


Sairaalassa pikku potilaan kipu unohtuu musiikin äärellä. Kitaraa soittaa sairaala- ja hoivamuusikko Mimmi Laaksonen.(© Kristiina Välimäki)

On aurinkoinen ja lämmin alkukesän päivä, kun kävelen ylös Turun kaupunginsairaalaan johtavaa rinnettä. Parkkipaikan liepeiltä kuuluu iloista naurua, ja tunnistan eloisasti elehtivän henkilön kahden muun seurasta haastateltavakseni Liisa-Maria Lilja-Viherlammeksi. Hän huomaa minut, hyvästelee juttukaverinsa, ja pian astelemme sairaalan aulassa sijaitsevaan kahvilaan vaihtamaan kuulumisia kupposen äärellä.

Sairaala- ja hoivamusiikkityö lähti Suomessa liikkeelle Turusta

Kasvatustieteen tohtori, musiikin maisteri ja musiikkiterapeutti, yliopettaja Liisa-Maria Lilja-Viherlampi, tuttavallisesti Lii, kertoi kuulleensa aikoinaan ensimmäisen kerran sairaala- ja hoivamusiikkityöstä väitöskirjansa valmistuttua.  Lii työskentelee Turun ammattikorkeakoulun Taideakatemiassa.

– Silloinen esimieheni vinkkasi minulle, että Pariisissa on Musique et Santé Institutessa tuloillaan koulutus nimeltään Music in Health Settings. Kiinnostuin tästä heti, sillä olin kouluttautunut musiikkiterapeutiksi, ja väitöksessäni käsittelin musiikin terapeuttisuuden soveltamista musiikkikasvatuksen viitekehyksessä eli lyhyesti sanottuna sitä, mikä musiikissa tekee ihmiselle hyvää.

Lii kertoi saaneensa viikon mittaisessa intensiivikoulutuksessa näkökulman mm. somaattisissa sairaaloissa tehtävään musiikkityöhön, mikä ei ole perinteistä musiikkiterapian sovellusaluetta.

– Oli vaikuttavaa päästä seuraamaan ammattitaitoisten muusikoiden työtä keskosvauvojen parissa, muilla sairaalaosastoilla sekä hoivalaitoksissa vaikeasti dementoituneiden vanhusten keskuudessa. Eräällä kouluttajamuusikolla oli myös näyttelijäkoulutus takanaan, mutta hänkään ei ollut esim. sairaalaklovni, vaan nimenomaan muusikko, täsmentää Lii.

Kaikesta näkemästään ja kuulemastaan suuresti inspiroituneena Lii lähti virittelemään hankeyhteistyötä, joka kuuluu hänen työnkuvaansa ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehittämistyökentässä.

Sairaala-ja hoivamusiikkityön kouluttaja Liisa-Maria Lilja-Viherlampi Turun kaupunginsairaalan edustalla. (© Eija Talo-Oksala)

– Tehtävänämme Taideakatemiassa on tunnistaa kehittämistarpeita yhteiskunnassa, tarttua niihin ja kouluttaa tulevia ammattilaisia taidealalla ja tässä tapauksessa varsinkin musiikissa. Luomme myös hankkeita, jotka muodostavat kehittämisjatkumoa, ja niinpä lähdimme Musique et Santén, Kotikunnas Palvelutalon ja Turun yliopistollisen keskussairaalan kanssa kehittämään hanketta, jossa ensin lähdettiin hyvin vaatimattomasti kouluttamaan kahta yhteisömusiikkipedagogia. Musiikinopiskelijoiden keskuudessa oli ollut jo aiemmin tarvetta viedä omaa musiikkipedagogista osaamistaan perinteistä laajemmalle, ja joillakin oli ollut innokkuutta tehdä pedagogista harjoittelua nimenomaan vanhusten parissa palvelutaloissa. Pienin askelin, mutta sisukkaasti, olemme noista kymmenen vuoden takaisista ajoista edenneet koko ajan vaikuttavimmin askelluksin eteenpäin hyvien yhteistyökumppanien kanssa, Lii luonnehtii.

Mitä on sairaala- ja hoivamusiikkityö?

– Sairaala- ja hoivamusiikkityö on musiikin ammattilaisen tekemää musiikkityötä sairaaloissa, hoidon sekä hoivan ympäristöissä. Musiikin ammattilainen määrittyy tässä yhteydessä muutoin kuin terapian, musiikin opettajan tai esittäjän perustehtävästä. Musiikkityö voi olla, paitsi asukkaiden tai potilaitten parissa tehtävää työtä, myös omaisten ja henkilökunnan parissa tehtävää työtä. Sairaala- ja hoivamusiikkityöhön erikoistunut musiikin ammattilainen voi myös kouluttaa hoitohenkilökuntaa käyttämään omaa musiikkipotentiaaliaan hoitotyönsä ohella. Omaiset taas voivat saada jonkin välineen tai tavan olla vuorovaikutuksessa oman omaisensa kanssa. Lähtökohtaisesti sairaala- ja hoivamuusikko toimii käynnistäjänä, agenttina, kouluttajana tai välittäjänä.  Hän toki myös esiintyy, mutta ensisijaista on vuorovaikutus ja yhteistyö. Hän on musiikkityön tekijä, musiikilla palveleva musiikin ammattilainen, painottaa Lii.

Musiikin hyötynäkökulmia sairaalassa ja hoivatyössä

– Sairaanhoidon ja hoivan, sekä laajasti ajatellen sosiaalialan ympyröissä on henkilöitä; asiakkaita, asukkaita ja potilaita, joiden elämänlaadun parantamiseen musiikin avulla tähdätään. Myös henkilökuntaulottuvuus tulee tässä vahvasti esille. Musiikki voi lisäksi tuoda vuorovaikutuskentän ja mahdollisuuden toistensa kohtaamiseen, jolloin koko perhekunta ja läheiset hyötyvät siitä. Yhteistyössä hoitohenkilökunnan kanssa voidaan havaita, miten musiikki voi toimia hoidon ja kuntoutumisen tukena – tai osana hyvää arkea olosuhteista riippumatta.

– Musiikki on henkilökohtainen, mutta myös yhteisöllinen kokemus. Systeemisesti ajatellen kyse on hoidon ja hoivan paradigman muutoksesta, ihmiskuvasta, ja siitä, että olemme yhä enenevässä määrin alkaneet suomalaisessa yhteiskunnassa ja maailmalla ajatella, että hoito ja hoiva koskevat ihmistä kokonaisvaltaisesti. Sen keskiössä ihmisellä ovat hänen omat kulttuuriset tarpeensa ja oikeutensa, oli hänen elämäntilanteensa, vointinsa tai ikänsä mikä hyvänsä. Sairaala- ja hoivamusiikki haluaa vastata näihin tarpeisiin, kertoo Lii.

Sairaala- ja hoivamuusikon työ on hienotunteista vuorovaikuttamista. Musiikin avulla tuodaan potilashuoneisiin iloa, lohtua ja mielihyvää.Selloa soittaa Katja Kolehmainen. (© Kristiina Välimäki)

Aivoinfarktin jälkeen kuuntelemaan mielimusiikkia

– Musiikki aktivoi mahdottoman laajasti ihmisen aivoja! On hämmästyttävää, miten suuresti syvyys- ja laajuussuunnassa aivoalueet aktivoituvat musiikista. On sykähdyttävää seurata aivotutkimuksen tuloksia ja nähdä, miten yksinkertainen, pieni musiikin kuuntelu tai vaikkapa yhdessä laulaminen saa aivoissa aikaan valtavan kuhinan, niin terveissä kuin jollain tavoin vaurioituneissa aivoissa. Eikä siinä vielä kaikki! Aivoinfarktipotilaiden pitäisi mahdollisimman nopeasti päästä kuuntelemaan lempimusiikkiaan, koska tutkimusten mukaan toipuminen nopeutuu silloin merkittävästi. Pelkistäen voidaan sanoa, että musiikin kuuntelun aikana aivojen paraneuronit aktivoituvat ja näin aivoissa pääsee syntymään uusia kytkentöjä, selvittää Lii.

– Aivotutkimus on mysteeristä ja kiehtovaa! Kognitiivinen neurotiede ja musiikkitutkimus tuovat yhä lisää valaisevaa tietoa. Toisaalta musiikkiterapian kautta tuleva tietous esim. musiikin psykodynamiikasta on myös kiinnostavaa, koska siinä ollaan musiikkikokemusten merkitysten ja mahdollisuuksien äärellä – mihin musiikki voi ulottua vaikkapa kunkin omassa elämänkaaressa ja miksi.

Sairaala- ja hoivamusiikkityössä keskeisin elementti on vuorovaikutus musiikin äärellä. Aivotutkimuksen saralla on Liin mukaan meneillään eri näkökulmista, kuten laulamisesta, soittamisesta tai pelkästä kuuntelusta lähtevää tutkimusta.

– Monista tutkimuksista voisin mainita esimerkin, jossa Parkinson-potilaitten kävely alkaa sujua jo pelkän metronomin tikityksen avulla. Toisessa selvityksessä tarkasteltiin, miten puheen tuottamisen vaikeudesta huolimatta afasiapotilaat pystyvät laulamaan kuorossa. Luin vallan hurmaavan artikkelin, jossa afaatikkopariskunta kaupassa asioidessaan kommunikoi laulamalla hyllyjen välissä kertoen näin toisilleen, mitä he halusivat ostoskoriinsa laittaa. Puhetta he eivät pystyneet tuottamaan, mutta laulamalla asiointi sujui! Samoin afasiakuoro laulaa hienosti, vaikka ei pystykään tuottamaan sanoja.  Nämä tutkimukset kiinnostavat minua myös kasvatustieteilijänä oppimisen tehostamisen näkökulmasta, innostuu Lii.

– Kerron tässä yhteydessä myös vakuuttavasta pitkittäistutkimuksesta, jonka mukaan musiikkia harrastaneilla lapsilla on selkeästi paremmat kielelliset ja matemaattiset kyvyt kuin vertailuryhmällä. Tämän soisi tietysti kaikille, ja tulos kuulostaa aika karulta kun tiedetään, että kentällä on musiikinopetusta karsittu. Joka tapauksessa nämä tutkimukset ovat rohkaisevia, ja vievät ajatukset vuosisatojen taa, jolloin musiikki oli yksi keskeisimmistä tieteenaloista.

Kirjaa hoitotahtoon mielimusiikkilistasi

Nykypäivänä musiikki soi monessa paikassa: tavarataloissa, hisseissä, kahviloissa, puhelinlinjan odotusjonossa, tahdoimme tai emme. Mikä merkitys on sillä, mitä musiikkia kuuntelemme?

– Lempimusiikki tuo kokijalleen mielihyvää ja iloa ja sen tuttuus aktivoi muistivarantoja. Olemme erilaisia sen suhteen, millainen musiikki kiinnostaa ja inspiroi, mikä aktivoi, rauhoittaa tai lohduttaa ‒ ehkä saa jalan vipattamaan ja sormet naputtamaan rytmiä. Jazzmusiikki sisältää kiinnostavia rytmejä ja sointimaailmoja ja omalta osaltani sanoisin, että aivoinfarktin iskiessä listaltani löytyisi tiettyjä jazzbiisejä, joita kernaasti kuuntelisin valikoitujen klassisten kappaleiden rinnalla. Niillä minut saisi toipumaan varmaan aika nopeasti, nauraa Lii vakavaa aihetta keventäen.

Jokaisen kannattaisikin laatia oma musiikillinen kuuntelulistansa ja tehdä se samalla tavalla tiettäväksi kuin oma hoitotahtokin. Näin kukin voisi edesauttaa toipumistaan, jos vaikka infarktin jälkeen on joutunut sellaiseen tilaan, ettei enää pysty ilmaisemaan tahtoaan.

Ensimmäiset Turun Taideakatemiasta valmistuneet sairaala- ja hoivamuusikot Jyväskylän loppuseminaarissa:Takarivi: Mimmi Laaksonen ja Katja Kolehmainen Keskirivi: Pasi Pihlaja, Eija Talo-Oksala, Terhi-Tuulia Keränen, kouluttaja Liisa-Maria Lilja-Viherlampi, Emmi Kuittinen ja Marianne Maans Eturivi: Hanna Noro, Sanna Vuolteenaho ja Iida-Maria Uljas (kuvasta puuttuu Pirjo Mäkelä sekä kouluttaja Uli Kontu-Korhonen).(© Uli Kontu-Korhonen)

Sairaala- ja hoivamusiikin eteneminen Suomessa

Valtakunnallisen OKM:n tukeman erikoistumiskoulutuspilotin myötä on Suomessa saatu aikaan systemaattista yhteisömuusikkokoulutusta eri musiikkikoulutusta antaviin ammattikorkeakouluihin.

– Olemme olleet etuoikeutettuja saadessamme kehittää sairaala- ja hoivamusiikkityön näkökulmaa täällä Turussa. Koulutetut osaajat taas voivat perustaa palveluyrityksiä ja kouluttaa omilla tonteillaan vieden asiaa eteenpäin. Toiveena myös on, että tätä korkeakoulutusta muodossa tai toisessa jatketaan. Todennäköisesti Metropoliassa on alkamassa seuraava yhteisömuusikon erikoistumiskoulutus eli näitä koulutuksia järjestetään tämän hankkeen ulkopuolellakin, vinkkaa Lii.

Sote-ala on erittäin halukas ottamaan vastaan taidealan ammattilaisia. Ensin pitää Liin mukaan kuitenkin ratkaista koulutuksen ja kentällä toimimisen rakenteet, resursoinnit ja systematiikka.

– Seuraava haasteemme on siinä, millaisen kulttuurihyvinvoinnin ekosysteemin hahmotamme sairaanhoitopiirissa ja miten sitä rakennamme myös musiikkihyvinvoinnin näkökulmasta sairaala- ja hoivamusiikkityön kentälle, pohtii Lii.

– Englanti on ollut edelläkävijä sairaala- ja hoivamusiikkityössä. 1990-luvulla siellä sai alkunsa Arts and Health -liike, joka koskee kaikkia taiteenaloja, ja musiikki on ollut tuossa liikkeessä hyvin vahvassa roolissa. Alun yhteistyökumppanillamme Musique et Santé-instituutilla ja sitten myös meillä oli vankkaa yhteistyötä manchesteriläisen Royal Northern College of Musicin kanssa .

Ympäri maailmaa tehdään työtä sairaala- ja hoivamusiikin alueella. Toronton yliopistossa sijaitsee Music and Health Collaboration Unit, missä tutkitaan musiikkiterveyttä. Lii teki tiimeineen kuluvan vuoden huhtikuussa tutustumismatkan tähän nimenomaiseen yliopistoon. Laitoksessa on Liin mukaan hienosti organisoitu aivotutkimukseen pohjautuva lähestymistapa, jossa maisteri- ja tohtoriopiskelijat työskentelevät hyvin tiiviissä yhteistyössä sairaaloitten kanssa.

Opinahjosta löytyy myös soveltava Music and Health-osasto. Siellä maisteriopiskelijat opiskelevat muusikoiksi, jotka voivat työskennellä nimenomaan sairaala- ja hoivaympäristöissä, mutta siinä rinnalla heillä kulkee oman muusikkouden kehittäminen.

-Olimme kuuntelemassa paikallisessa kappelissa erään opiskelijan komeaa resitaalia, joka oli osa tämän henkilön maisterintutkintoa soveltavan musiikkiterveyden alalla. Toinen puoli hänen opiskelustaan tapahtuu yhteistyössä paikallisessa sairaalassa, kertoo Lii.

Toronton lähettyvillä Waterloossa sijaitsee puolestaan Wilfrid Laurier University, jossa suomalainen musiikkiterapian uranuurtaja, professori Heidi Ahonen musiikkiterapian koulutusohjelmaa. Laitoksen Community Music -maisteriohjelmassa professorina on Lee Willingham.

– Laitoksen musiikkiterapian ja Community Music -osastojen kesken tehdään hirveän hyvää yhteistyötä. Heillä on valmisteilla yhteinen tohtorikoulutusohjelma, eli tätä alaa viedään siellä tutkimuksen näkökulmasta eteenpäin hyvin vankasti. Eräs matkamme syistä oli etsiä heidänkin kanssaan hankeyhteistyömahdollisuuksia.

– Atlantin toisella puolen ansaintalogiikka on erilaista kuin Suomessa ja pohjautuu muun muassa säätiöpohjaiseen työskentelyyn. Esimerkiksi Bev Fosterjohtaa Room 217 -säätiötä , jonka ajatuksena on  kehitellä koulutustuotteita musiikin saralla. Säätiö sai alkunsa, kun Fosterin oma isä sairaalassa ollessaan tarvitsi musiikkia ja Foster huomasi sen puutteen sairaalaympäristössä.

Uli Kontu-Korhonen (© Heikki Tuuli)

Koulutuspaketteja voi tilata

Tämän lukuvuoden erikoistumisopiskelijat ovat juuri valmistumassa. Vuorovaikutus kentällä on tärkeää, ja sen myötä Taideakatemiassa oli  mm. sairaala- ja hoivamuusikkokoulutuksen lähipäivä, jolloin sairaanhoitajaopiskelijat tulivat keskustelemaan sairaala- ja hoivamuusikko-opiskelijoiden kanssa. Koulutuksen varrella Lii on ohjannut sairaala- ja hoivamuusikko-erikoistujien omia kehittämisprojekteja, jotka liittyvät keskolassa musisoinnista hoivakodin henkilökunnan koulutukseen ja ”kaikkeen” siltä väliltä.

Ammattikorkeakoulut järjestävät täydennyskoulutusta. Lii on itse  ollut mukana Aivoterveyden edistämisen erikoistumiskoulutuksen valmistelussa, johon tulee vahvasti mukaan musiikkinäkökulma.

– Nykyään pidetään itsestään selvänä, että kun puhutaan aivoterveyden edistämisestä, täytyy siihen ottaa taidenäkökulma mukaan musiikin osuutta korostaen. Musiikistahan on kaikkein eniten tutkimuksia aivoterveyden näkökulmasta, selvittää Lii.

-Eri tahot voivat halutessaan tilata ammattikorkeakoululta täydennyskoulutustuotteita. Mainittakoon esimerkkinä tässä yhteydessä, että olimme taannoin MuM sairaalamuusikko ja sairaalamuusikoiden kouluttaja Uli Kontu-Korhosen kanssa Keski-Pohjanmaan opistolla pitämässä kahden päivän koulutusta sairaala- ja hoivamusiikkityöstä. Eli tällaisia pienempiäkin koulutustuotteita voi tilata ammattikorkeakoulun täydennyskoulutusyksikön kautta.

– Koulutukset räätälöidään asiakkaan toiveen ja tarpeen mukaan. Koulutusmahdollisuuteen voi osallistua vaikka vain ihan itseä varten, omaa ajatteluaan avartaakseen tai musiikkisuhdettaan työstääkseen. Jossain toisessa kontekstissa asiakas saattaa ehkäpä haluta musiikilliseen työskentelyynsä uusia työkaluja tai sovellusmahdollisuuksia. Parin päivän koulutus on ihan mahdollinen ja järkevä. Asiakas voi vaikkapa tilata luennoitsijan tai asiantuntijan, tai isomman koulutuspaketin, kertoo Lii.

Jazzia kuuntelemaan

Haastattelun päätyttyä viemme astiat palautuskärryyn. Lii lähtee jatkamaan matkaansa ja huikkaa vielä autoltaan:

-Autoradio menee päälle nyt, sillä Radio Classicista tulee ihanaa musiikkia ja perjantaisin sekä lauantaisin myös jazzia !

Mikäpä sen mukavampaa. Aivojen ilotulitus alkakoon!

 

Lue lisää: Musiikkihyvinvointia! Musiikkityö sairaala- ja hoivaympäristössä

Julkaisu on ladattavissa maksutta Turun AMK:n Loki-julkaisukaupasta

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Takaisin
Translate »