Lontoo 15.11.2015
EFG London Jazz Festival 2015 on hyvässä vauhdissa. Vuosittain marraskuun puolivälissä järjestettävä 10 päivän jazztapahtuma järjestetään nyt 23. kerran tässä muodossa. Festivaali on kaikissa mittakaavoissa valtava kokonaisuus. Tänä vuonna esiintyjiä on yli 2000, keikkoja yli 300 ja konserttipaikkojakin on viitisenkymmentä ympäri Lontoon suurmetropolia. Tarjonta on niin massiivista, että siitä pystyy kahden viikonlopun yli kestävällä ajanjaksolla näkemään tai kuulemaan vain pintaraapaisun.
Valintoja on vaikea tehdä, sillä päällekkäin saattaa mennä montakin mielenkiintoista keikkaa, joten suunnitelma pitää olla, jos on paikalla koko ajan. Toisellakin tavalla tietenkin voi tapahtumaan osallistua esimerkiksi käymällä vain ilmaiskonserteissa tai keskustelutilaisuuksissa, joita on eri paikoissa yleensä joka päivä. Viikonlopun voi puolestaan viettää kahdessa paikassa Southbank Centerin alueella tai Barbicanin konserttikeskuksessa ilmaiskonserttien parissa. Southbank Centerissä tarjontaa on nyt hieman vähemmän, sillä vain Royal Festival Hall on auki, kun Queen Elisabeth Hall on tällä hetkellä remontissa. Siellä ei järjestetä mitään vielä ensi vuonnakaan, mahdollisesti saneeraus valmistuu 2017 festivaaleille. Aina voi tietenkin myös koettaa onnea, jos sattuisi jollekin klubille saamaan lipun vielä ovelta.
Perjantaina oli itselläni ohjelmassa vain yksi konsertti illalla, mutta sitäkin antoisampi. Lauantaina taas oli paljon tapahtumia koko päivän ja anti venähti 13 tuntiseksi, siis ylityöksi, kun konsertit alkoivat jo keskipäivällä ja ”kotiin” ehti vasta puolilta öin. Kolmas päivä on nyt sunnuntaina saatu katastrofaaliseen päätökseen.
Billie Holidayn syntymästä on kulunut tänä vuonna 100 vuotta ja Cassandra Wilson julkaisi keväällä albumin Coming Forth By Day, mikä on kunnianosoitus tälle yhdelle merkittävälle naisjazzlaulun uranuurtajalle. “Tämä on unelmien täyttymys minulle, saan esittää hänen musiikkiaan ja tehdä kiertueen tällä ohjelmistolla. Olen aina rakastanut Billie Holidayn ääntä siitä lähtien, kun ensi kertaa sitä olin kuullut”, on Cassandra hehkuttanut innoissaan. Olen pitänyt häntä jo pari vuosikymmentä yhtenä ehdottomaan ykkösryhmään kuuluvana jazzlaulajana.
Odotukset olivat korkealla, sillä onhan tuo uusi levy vallan upeata kuunneltavaa. Lontoossa Royal Festival Hall oli täpötäynnä yleisöä ja kaikki varmaan samalla tavalla innoissaan kuin itsekin. Nyt saamme kuulla sitä aitoa puhdasta jazzlaulua.
”Lämmittelijänä” lavalla kävi soittamassa beniniläinen kitaristi Lionel Loueke, jota mm. Herbie Hancock on kehunut vuolaasti. Hänen kitaran soittonsa oli tosiaan aika omaperäistä ja muuntelukyky laajaa, mutta laulu tyypillistä afrikkalaista sanomaa, mikä ei jaksanut paljon kiinnostaa, vaikka Lionel yritti kovasti viritellä yleisöä mukaan lauluun.
Kaksi kertaa olen kuullut Cassandraa livenä esiintymässä hieman jazzlaulannasta poikkeavalla ohjelmistolla ja molemmat konsertit olivat lievähköjä pettymyksiä, ainakin itselleni. Olin odottanut jotain toisenlaista. Yleensä kahden pettymyksen jälkeen olemme tottuneet sanomaan, että ”kolmas kerta toden sanoo”. Sen kolmannen kerran ajatellaan kaiketi olevan positiivinen kokemus. Tänä iltana kävi kuitenkin niin, että se kolmaskin kerta oli täydellinen floppi.
Kun noin 20 minuutin väliaika oli vietetty, yleisö alkoi olla taas omilla paikoillaan. Mitään ei kuitenkaan tapahtunut. Aavistelin jo jotain diivailun merkkejä, sillä Cassandran kohdalla näitä on tapahtunut ennenkin, vähän viivytellään ja väitellään järjestäjien kanssa kulissien takana. Yleisö alkoi liikehtiä hermostuneesti ja osa lähti välillä ulos ja palasi takaisin. Sitten alkoivat viheltelyt ja käsien taputukset. Noin puoli tuntia oli jo istuttu ja odotettu konsertin alkavan, kun lavalle ilmestyi kuuluttaja kahden hengen delegaatin kanssa buuausten saattelemana.
Cassandra Wilson oli kuulemma päättänyt jäädä hotellille eikä ole suostunut lähtemään sieltä minnekään. Soittajat ovat palanneet hotellille ja yrittävät suostutella ”tähteä” lähtemään hoitamaan esitystä. Yleisö hermostui tietenkin täysin. Turha siinä oli sitten enää jäädä odottelemaan, josko tähti suostuisi tulemaan vielä lavalle. Tuskin sellaista tilannetta enää syntyisi ja saisihan hän aivan jäätävän vastaanoton, jos tämän jälkeen vielä olisi tullut paikan päälle. Tunnelma oli täysin särkynyt, eikä siitä enää mitään olisi syntynyt. Yleisö alkoi valua ulos ovesta ja tilaisuus päättyi siihen.
Ajattelin maanantain pitää ”vapaa päivän”, mutta nyt se taitaa mennä ylimääräisenä keikkana Royal Festival Hallin lipunmyynnissä rahanpalautusanomusta tehdessä. Voisi sanoa, että tämä oli varsinaista yleisön pettämistä artistin puolelta, suoranainen loukkaus. Omalta kohdaltani tämä sai olla viimeinen kerta, kun hänen esityksiä lähden kuuntelemaan. Taidanpa laittaa laskun Cassandralle myös lentolipuista. Eikös se niin mene, kulukorvauksia tekemättömästä työstä!!!
Olisi tämänkin ajan voinut paremmin viettää esim. käymässä kuuntelemassa Kamasi Washingtonia, jolle oli sunnuntai-illaksi järjestetty yllättäen toinen konsertti, kun ensimmäinen oli myyty nopeasti loppuun. No, tämäkin tieto tuli vasta sunnuntai-iltapäivällä, joten mitään ei olisi ollut tehtävissä tämänkään suhteen. Ei nyt tunnu menevän ihan putkeen nämä keikat, mutta paljon hyvää on vielä tiedossa viikon aikana lisää. Toivossa on ainakin hyvä elää.
http://www.efglondonjazzfestival.org.uk/
Lisäyksenä tähän artikkeeliin on tänään (16.11.) klo 14.53 Englannin aikaan tullut tieto, että Cassandra Wilson oli loppujen lopuksi ilmestynyt paikalle noin tuntia myöhemmin siitä, kun yleisö lähti ulos ensimmäisen ilmoituksen jälkeen. Olihan se vähän mielessä jäädä vielä odottamaan lopullista vahvistusta asiaan saadaanko hänet suostuteltua esiintymään. Kuitenkin näytti siltä, että suuri osa yleisöstä joka tapauksessa oli menossa ulos Royal Festival Hallin ulko-ovesta. Oli miten oli, asia jäi todella pännimään, eikä siinä enää suuria “fiiliksiä” ollut muutenkaan jäädä paikalle.
Kuunnellaan nyt kuitenkin tähän lopuksi vielä sitä, mikä jäi puuttumaan ainakin minun osalta.
London Jazz Festival 2015
15.11. Royal Festival Hall
19:30 Cassandra Wilson + Lionel Loueke