Keitele Jazz 2009 – psalmeja ja meditaatioita

Kuvat:

30.07.2009 06:26

Markku Ounaskari ja Samuli Mikkobnen

Trion musisointiin oli tilaisuus tutustua Keitele Jazzin kaupungintalon konsertissa. Aiemmin trio on esitellyt konseptiaan mm. Kirkko soikoon -tapahtumassa.

Syksyllä 2008 asiat saivat uuden ja jännittävän käänteen, kun supertuottaja ja modernin jazzin suurmies Manfred Eicher ECM-merkiltä kiinnostui bändistä tarjoten levytysmahdollisuutta.

Lähinnä Eicherin ehdotuksesta aiemmin lähinnä mietiskelevään free-improvisointiin keskittynyt kokoonpano hakeutui vanhojen venäläisten psalmien maailmaan tulkiten niitä uusin lähestymistavoin.

Improvisoinnilla on edelleen tärkeä sija trion musisoinnissa. Venäläisten psalmien lisäksi ohjelmiston elementtejä on haettu myös suomalais-ugrilaisista kansanlauluista.

Suomalais-ugrilaisia ja altailaisia kieliä puhuvien kansojen kansanrunous ja musiikki muodostavat ehtymättömän aarreaitan, josta voi aina tavoittaa uutta niin sisällöllisesti kuin ilmaisullisestikin.

Per JørgensenNorjalainen trumpetisti Per Jørgensen nauttii jo eräänlaisen legendan mainetta, eikä syyttä. Hänellä on hyvin omaleimainen ja persoonallinen sointi ja lisäksi hän on vanhojen laulujen laulajana kerrassaan taikavoimainen.

Karjalainen perinnemusiikkihan kytkeytyy ennen kaikkea laulettuun musiikkiin. Sen ilmaisumuotoja ovat mm. runolaulu, itkuvirret ja karjalainen joiku.

Jørgensen värisytti karjalaisen kansanlaulun myötä hyvin koskettavia tuntoja laulajana. Ehkä se oli sekoitus kaikkea kolmea ilmaisukategoriaa, joka tapauksessa hieno elämys.

Markku Ounaskarin soitto myötäilee pehmeästi, kuitenkin jäntevästi, trumpettia ja pianoa. Hän on yksi harvoja rumpaleitamme, jotka osaavat älykkään ja oivaltavan huopanuijien käyttötavan.

Rumpujen viritystasoa laskemalla sointiin voi saada lisää lämpöä ja syvyyttä, mutta joissakin yhteyksissä täytyy taas käyttää voimaa ja ”jyristä kuin ukkonen”.

Samuli Mikkonen lähestyy soitintaan hyvin ennakkoluulottomasti. Hän soittaa sitä välillä harpun tapaan, näppäillen kieliä, siis ohi vasarakoneiston.

Mikkoselle tämä on enemmän kuin efektimäinen tehokeino. Soitossa on melodia ja idea.

Bassottoman yhtyeen pianisteille tyypillisesti Mikkonenkin pudotteli lavealla otteella käyttäen pedaalia reippaasti.

Tämä ikivanha tehokeino kuitenkin menettää runsaassa käytössä hieman teräänsä ja hukuttaa myös arvokkaita vivahteita ja hiuksenhienoja sävyjä alleen.

Lauantaina Äänekoskella satoi. Samuli Mikkonen nimesi yhden suomalais-ugrilaisen laulun sateen pysäytysmusiikiksi – mitä se olikin. Yleisöllä melkein nousi hiukset pystyyn.

U2-filmissä Rattle and hum Bono spreijaa siltapalkkiin ”Rock and roll stops the traffic”. Suomalais-ugrilainen kansanmusiikki on siis vielä maagisempaa ja vaikuttavampaa.

Suomalais-ugrilainen kansanmusiikki on joskus nähty ”tulevaisuuden voimalauluna”. Aika näyttää, muodostuuko uuden trion musisoinnista tulevaisuuden voimajazzia.

Merkit siis ainakin ovat hyvin suotuisia ja virittävät odotukset korkealle yhtyeen tulevaisuuden suhteen.

Takaisin
Translate »