Martin Küchenin sodan vastainen kavalkadi

Kuvat:

31.10.2009 17:33

Ruotsalainen Angels yhtye Pakkahuoneen lavalla

Mitä tapahtuu lapsille, kun heidän juurensa on kiskottu irti eikä yhteiskunnallista verkostoa ole kasvattamassa heitä edelleen. Musiikki ilmaisee ylitsevuotavaa turhautumista jopa inhoa nykyiseen maailmanmenoon, epätoivoon, köyhyyteen, vihamielisyyteen ja väkivaltaiseen terroriin.

Martin Kuchen

 

Tämä heijastui yhtyeen soitossa lauantai iltapäivän alkajaisiksi Pakkahuoneella.  Synkästä aiheestaan ja free jazzin keinoin toteutetusta soitosta riippumatta vauhti oli hurjaa. Kuitenkin siitä  kuulsi läpi vahvasti ilmava nykyaikainen freen ilmaisutapa ja usko tulevaisuuteen. Vanhan perinteisen freen keinoja ei ole kuitenkaan unohdettu. Voimakkaan radikaalinen ajatusmaailma ja lataus sekä tekninen taitavuus ovat Martin Küchenin tavaramerkit. Viha ja inho purkautuvat sitä kautta hänen soitossaan synkällä pateettisuudella, mustan puhuvana.

Homma lähti liikkeelle hieman marssimaisen kovalla otteella, jossa Mats Äleklint revitteli vetopasuunansa solmuun. Matka jatkui synkistelynä, ristiriitaisena, kuin oltaisiin tuonelan porteilla. Eteenpäin mentiin kuin hyökkäysvaunu vääjäämättömästi puskien, raadollisen tuskan voimalla, kohti voittoa. Martin ja Mats sekä koko muu ryhmä mukaan lukien Niklas Barnö, trumpetti, Mattias Ståhl, vibrafoni, Johan Berthling, kontrabasso ja Kjell Nordeson, rummut tuntuivat olevan ikuisen kaaoksen keskellä. Jokaisen sooloista tuntui purkautuvan tunteeton pakkomielle saada asiat järjestykseen. Kyllä vaan, tässä soittamisessa oli voimaa ja kierroksia. Se oli järjestelmällistä kaaosta Pohjolasta. Loistavaa ”pelittämistä”. Pelin henki oli selvä – meitä jyrätään.

Takaisin
Translate »