Vahvat fonistit eturivissä Telakalla

Kuvat: Riikka Vaahtera

07.11.2019 17:43


Linda Fredriksson

Rumpali-säveltäjä Olavi Louhivuoren nimi nousi kansalliseen tunnettuuteen Ilmiliekki Quartetin kautta. Osittain jo Ilmiliekin aktiivivuosina ja varsinkin niiden jälkeen tällä muusikolla alkoi olla kysyntää myös ulkomailla (Tomasz Stanko, Marilyn Crispell ja monta muuta). Ja miksei olisi ollut, Louhivuorihan on monipuolinen, persoonallinen ja spontaanisti reagoiva rumpali. Tärkeää hänelle tuntuu olevan musikaalinen vapaus. Sitäpaitsi juuri sellainen ilmaus sopii hänelle erinomaisesti.

Adele Sauros

Omia bändejäja eri yhtyeprojekteja on hänelläollut niin paljon ja niin tiheästi vaihtuvia, että hitaimmat ovat pudonneet kelkasta jo kauan sitten. Osittain vaihtelevuuteen on varmastikin ollut syynä se, että ihan kaikki projektit eivät aina ole musiikillisesti olleet napakymppejä. Syynsä vaihteluihin löytyy varmasti myös Louhivuoren kokeilun halusta ja ambitioista tehdäaina vaan parempaa ja parempaa. Ja toki tasokasta musiikkiakin noista projekteista löytyy.

Tämänvuotisen Tampere Jazz Happening Telakka-iltaan Louhivuori marssitti taas ”uuden”kokoonpanon, joka tuntee nimen Superposition! ”Uuden”sikäli, että Superposition! heitti ensimmäisen keikkansa jo puolisen toista vuotta sitten.

Olavi Louhivuori

Eipä tullut aivan selkeätä napakymppiä nytkään, sillä teemallisesti sävellykset olivat yksinkertaisia, paikoin lähes heppoisia. Mutta juju piileekin siinämiten teemoja käsitellään. Ja se puoli toimi tällä yhdistelmällä erinomaisesti. Niinpä konserttia voi pitää onnistuneena.

Tempo- ja muut rytmiset muutokset toivat lihaa teemaluiden ympärille ja värittivät samalla kokonaiskokemusta. Monenlaiset kaksinpuhelut eri muusikoiden välillä tekivät sitä samaa ja olivat samalla tiukka sekä oikeantyyppinen haaste muusikoille. Ja pitkälti ehkä koko illan suola.

Yhden mieleen painuneen tuollaisen jutusteluhetken tarjosivat Louhivuori ja basisti Mikael Saastamoinen. Louhivuori kilisteli varovaisen hienovaraisesti taustaa Saastamoisen soololle, joka mitä todennäköisimmin kuuluu jazzin historian hiljaisimpiin bassosooloihin. Siinä ei enää edes musiikkitermi ppp riittänyt, volyymitaso oli sitäkin hiljaisempi. Tyylikäs tuokio.

Mikael Saastamoinen

Edellämainitut soittajat heittelivät vuoropuheluita myös saksofonistien kanssa ja hommat toimivat mallikkaasti. Saastamoinen esiintyi edukseen myös kompin puolella: hänen soittonsa oli vuoren varmaa ja se ankkuroi hyvin koko bändin vahvaa menoa.

Illan esityksen varsinainen superherkku oli kuitenkin kahden vahvan ja persoonallisen saksofonistin työstö monenlaisissa rooleissaan ja eri vivahteissaan. Tenorisaksofonin kimpussa hääri Adele Sauros ja Linda Fredriksson hyppeli (äänenkorkeuksia ajatellen) alttoineen ja baritoneineen Saurosin tenorisaksofonin ympärillä.

Molemmat saksofonistit antoivat erinomaisen kuvan itsestään ja taidoistaan. Yksilötasolla ilta sisälsi väkeviä, läikähteleviä sooloja sekä hurjia revityksiä molemmilta soittajilta. Parhaimpia yksittäisiä tuokioita olivat kuitenkin fonistien yhteisimprovisoinnit. Esimerkiksi Fredrikssonin baritonin ja Saurosin tenorin kilpasoittoon vivahtava värikäs ja väkeväduetto.

Toimiva ja vahva kokonaisuus, jossa onnippu persoonallisia ja osaaavia muusikoita.

Superposition! on ehtinyt myös levytysstudioon ja Louhivuoren kertoman mukaan levy saatiin miksatuksi päivääennen Tampereen keikkaa. Jäämme odottelemaan ensi vuonna tapahtuvaa levynjulkaisua (We Jazz)-

 

Tampere Jazz Happening 2019 Telakka 01.11.2019

Superposition!    

Olavi Louhivuori: rummut ja sävellykset, Adele Sauros: tenorisaksofoni, Linda Fredriksson: altto- ja baritonisaksofoni, Mikael Saastamoinen: basso.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Takaisin
Translate »