Musiikin live-estradien konseptia kannattaa kehittää

Kuvat: Osku Rajala

31.10.2019 14:11


Prahassa jazzklubikulttuuri kukoistaa pienenpienestä suurempiin.

Helsingin keskisuurten estradien kato on jättämässä ison aukon pääkaupunkiseudun musiikkitarjontaan. Samalla se heikentää musiikin esittäjien, artistien ja muusikkojen työllisyyttä. Välilliset vaikutukset oheispalvelujen ja välillisten talousvaikutusten osalta ovat sitäkin suuremmat. Paljon tapahtuu lyhyen ajan sisällä, mutta yhtä yhteistä syytä tai syyllistä ei ole helppo nimetä. Ellei sellaiseksi lueta kiinteistöalan voitonmaksimointia, jota on vaikea millään moraalisilla tai kulttuurisilla argumenteilla tuomita. Omistaja tekee mitä haluaa ja uskoo kannattavaksi.

Kun kulttuuriala on ahdingossa, yleensä huudetaan apuun julkista rahaa. Se on täysin perusteltua ja välttämätöntäkin, mutta odotukset siitä, että tilanne julkisin varoin palautettaisiin ennalleen tai edes sinne päin, ovat aika ohuita. Ainakin historiallisessa tarkastelussa.

Muutostilanteessa pitää myös tarkastella alan omia toimintatapoja. Onko live-estradien konsepti tätä päivää ja soveltuuko se oikeasti kaupunkien keskusta-alueille?

G Livelab -klubiverkostohankkeen aivoriihivaiheessa tultiin aikanaan siihen johtopäätökseen, että livemusiikin estradikonsepti kaipaisi reipasta päivitystä. Kun massatapahtumat vetävät hyvin yleisöä ja klubit samalla hiipuvat kaikkialla Euroopassa ja koko maailmassa, ei syitä ja syyllisiä voi etsiä pelkästään musiikkialan ulkopuolelta.

Todennäköinen seuraava askel on se, että livemusiikkiklubien konsepti vain siirtyy entisenlaisessa muodossaan etäämmäs keskustasta, entistä halvempiin hylättyihin teollisuustiloihin. Keskustat kuolevat kulttuurisesti ja livemusiikki marginalisoituu kauemmas kaupunkielämän ytimestä. Helsingin Sanomat piti ilmiötä suurkaupunkiuden mittarina, jonka asteikolla Helsinki olisi nyt nousussa.

On myös mahdollista rakentaa klubeja ja estradeja, jotka soveltuvat keskusta-alueille. Kunnollinen äänieristys on ensimmäinen ehto, ja toinen on taloudellinen elinkelpoisuus. Se voi toteutua omaehtoisen kannattavuuden tai merkittävän tuen – julkisen tai yksityisen tai niiden yhdistelmän – muodossa. Keskusta-alueilla estradeilla on oltava taloudellisessa, kulttuurisessa tai kaupunkikuvallisessa merkityksessä riittävän korkea status, että niitä ei ensimmäiseksi syrjäytetä pohjoismaisen kahvilaketjun toimipisteen tai kertakäyttövaateketjun myymälän tieltä.

Kun estradi on ensin äänieristetty ympäristöstään, on varustelun ja tekniikan laadun vastattava tasoa, joka on yleisön näkökulmasta laadukkaampi ja/vai vaikuttavampi kuin se mitä hänelle on milloin tahansa tarjolla koko ajan kaulassa roikkuvilla kuulokkeilla. Näin se menee kaikessa estradiviihteessä: on syytä liikkua turvallisesti don’t try this at home -tasolla. On selvää, ettei vetovoimaisen ja kaupungin keskusta-alueen erilaisissa paineissa selviytymiskykyisen estradin luominen ole ilmaista.

Jos rahan liikkeitä seurataan, kuten pohjoisamerikkalaisen sanonnan mukaan kannattaa, massatapahtumat tuottavat merkittävää taloudellista hyötyä varsin kapealle joukolle, johon musiikin esittäjät melko vähäisessä määrin kuuluvat. Musiikin esittäjien kannalta pienimuotoisempi ja paikallisempi esiintymistoiminta on suhteellisesti ottaen tuottavampaa ja siis järkevämpää. Se on sitä myös ympäristön kannalta, mikä ei ole tänä aikana sivuseikka. Uskaltaisin väittää, että myös yleisökokemuksen kannalta intiimimpi esitystilanne on ”parempi” kuin satojen metrien päässä touhuava etäesiintyjä, jonka elekieltä seurataan screeniltä ja jonka äänentuotannon päätymistä perille määrittää keskeisesti tuulen suunta.

Ongelmat ovat käsillä ja tiedossa. Nyt kannattaa panostaa ratkaisuihin.

Ahti Vänttinen
Puheenjohtaja
Muusikkojen liitto

Takaisin
Translate »