Gullet
Barefoot Records Bfrec032cd
Soolotyö pelkästään kontrabassolla ei ole helppo suoritus. Se on paremminkin haasteellinen tehtävä, jotta siitä saa herättävän ja kiinnostavan kokonaisuuden aikaiseksi. Siinä tarvitaan innostunutta kekseliäisyyttä ja luomisvoimaista kunnianhimoa. Bassosta täytyy saada irti kaikki nyanssit, sitä pitää hangata, revittää, ryystää, jumputtaa, taputella kuin lyömäsoitinta ja jonkunlainen rytminen melodiakin pitäisi saada aikaiseksi. Sitä pitää osata käyttää hyvin laaja-alaisesti, sillä matalan äänialan soittimena sen mahdollisuudet ovat rajalliset.
Kontrabasisti Adam Pultz Melbye on ollut jo monia vuosia johtavia basisteja Tanskassa erityisesti kokeilevan freen ja avantgardejazzin piireissä. Hän on ehtinyt esiintyä myös muualla Euroopassa säännöllisesti ja on vieraillut myös Suomessa mm. Pori Jazz Festivaalilla pari vuotta sitten. Berliinissä nykyään asuva Adam toimii kuitenkin edelleen aktiivisesti monessa, erityisesti freejazziin ja improvisointiin erikoistuneissa tanskalaisissa yhtyeissä. Hän on myös yksi Barefoot Records -kollektiiviyhteisön jäsen ja organisoija.
Adam on saanut juuri valmiiksi ensimmäisen sooloalbuminsa Gullet, mikä tulee virallisesti julkaisuun tammikuun puolivälissä. Tällaisen levyn kuunteluun pitää todella keskittyä, jolloin sen sisältöä pystyisi sisäistämään ehkä helpommin, mutta voi sitä kuunnella rauhallisesti taustallakin kunhan nostaa volyymiä riittävästi. Adam ei nimittäin missään vaiheessa käytä huumaavaa tehostusta tai räväkkää tuhoavaa voimaa, vaan pyrkii löytämään bassostaan koko ajan muuttuvia sointuja täysin akustisin keinoin. Tuloksena on mystisen ennakoimatonta äänimaailmaa.
Adamin työstö alkaa kappaleella, Right Knee, hiljaisen raastavasti raapien basson paksuja kieliä jousta hyväksi käyttäen. Toisessa, This, löytyy enemmän rytmistä säveltä, mutta hiljainen, keskittymistä vaativa toiminta jatkuu. Hiljaisen alun jälkeen kappaleessa On the Nothing New teknisesti hyvin toimivalla jousen käytöllä Adam nostaa hieman tehoa ja vingutus äityy matkan aikana rankemmaksi. Duhkhaa voisi kutsua vaikka yksinsoiton balladiksi, sen verran hitaasti ja mietteliäästi soitto etenee saamatta enempää tuulta purjeisiin. Räväkkyys lisääntyy nimikkokappaleessa Gullet. Samalla vauhti kiihtyy ja intensiteetti kasvaa. Sen verran erikoisen preparoiduksi ääni muodostuu, että ilmeisesti kielten välissä on käytetty lisävälineitä, tikkuja, kiiloja tai jotain muuta. That tunkeutuu johdattelevasti syvemmälle pitemmillä odottavilla katkoilla, mutta jatkuu kohti loppua rytmikkäästi taputuksilla tahtia lisäten. Pyrkimys tärkeään asianmukaisuuteen, Attempts at Relevance, kasvattaa kuulijan haastetta ymmärtää soittajan pyrkimyksiä. Jousella soitettu kappale luo outoja mielikuvia. Tätä tunnetilaa Zossender vain lisää entisestään. Ryystö on käsienkosketeltavan brutaalia aiheuttaen kauhunsekaisia tunteita manalan perukoilla. Oikean polven natina kuultiin aluksi ja lopuksi kuultiin miten vasen polvi, Knee Left, taipuu ja tarvitaanko ravausta vai mahdollisesti kortisonipiikkiä parantavana voimana.
Tällä levyllä liikutaan, kuten ymmärrettävää on, marginaalisen musiikin alueella, se ei ole helppoa kuulijalle eikä varmasti soittajallekaan. Matkaa tehdään improvisoinnin mukanaan tuomilla ”eväillä”, hiljaisesti, välillä korostuneen rosoisesti, paikoin raadollisesti ja maaliin päästään yllättävien käänteiden kautta. (JKi)
Adam Pultz Melbye: kontrabasso
Äänitys: Adam Pultz Melbye, Koncertkirken, Kööpenhamina, 25. – 26. maaliskuuta 2013. Miksaus ja masterointi: Dietrich Petzold, www.tonusarcus.com . Tuotanto: Barefoot Records. Kannen suunnittelu: Håkon Berre. Julkaistaan 13.1.2014.
1. Knee Right 5:45
2. This 4:03
3. On the Nothing New 4:06
4. Dukkha 5:48
5. Gullet 3:41
6. That 3:13
7. Attempts at Relevance 4:06
8. Zossener 4:45
9. Knee Left 4:08