Alexander Hawkins

Kuvat:

15.05.2019 10:22


Alexander Hawkins: Iron into Wind (Pears from an Elm)

Iron into Wind (Pears from an Elm)  

Intakt CD 330/2019

Brittipianisti Alexander Hawkinson tätäennen julkaissut yhden soolopianolevyn (Song Singular, Babel Label BDV13120) vajaat kymmenen vuotta sitten. Hänen sekstettilevynsä StepWide, Step Deep samalle yhtiölle on lähes yhtävanha. Noiden kahden albumin jälkeen en olekaan sitten miehestäkuullut yhtään mitään, mutta tuskinpa hän on pelkästään laakereillaan noin pitkääaikaa levännyt.

Suhtautumiseni molempiin em. levyihin oli aikanaan melko ristiriitainen: toisaalta niistälöytyi suhteellisen mielenkiintoista tavaraa, mutta jotakin hämminkiä oli, kaikki ei ollut (mielestäni) aivan kohdallaan. Jotakin olennaista kuitenkin puuttui.

Nyt, tämän uutuuden myötä, Hawkinsin soolotyöskentely alkoi aueta. Valitettavasti vain ”väärään”suuntaan. Mutta ainakin nyt on selvempi kuva siitä mikä oikein hänen musiikissaan mättää.

Ikävintäon, että levyn (ja Hawkinsin musiikki ylipäätään) on tylsää. Siinäei ole selkeitä päämääriä eikä persoonallista tyyliä. Ennen kaikkea muusikoidenhan tulisi tarjota kuulijoilleen elämyksiä, jotain mielenkiintoista kuunneltavaa, mahdollisesti miellyttäviä musiikillisia nautintoja. Oli kyse sitten soolopianismista tai yhtyemusiikista. Soolotyöskentely on nimenomaan intiimiä touhua, jonka pitäisi tarjota kuulijoilleen selkeitä viestejäniin että kommunikointi muuttuu jossain vaiheessa sujuvaksi kieleksi soittajan ja kuulijan välillä.

Tuo pätee riippumatta siitäminkätyylinen muusikko on kyseessä. Oli musiikki sitten balladipitoista ja melodista tai sitten täynnä ceciltaylor-henkistä ryminää. Selkeyttäja (lyhyitäkin) teemoja tarvitaan. Hawkinsilta se paljon puhuttu ns. punainen lanka puuttuu. Valitettavasti.

Iron into Wind-levyn musiikista jäänoita olennaisen tärkeitä elementtejä puuttumaan. Sen kuunteleminen on hieman vajaan tunnin mittainen urakka, josta ei niin sanotusti jää mitään käteen. Mutta hikinen tuo urakka on, ja albumin loppumista ehtii jo pitkään toivoa muutaman kappaleen jälkeen. (TV)

 

Alexander Hawkins: piano.

Äänitys: Martin Pearson, Radio Studio, Zurich, 22.-23.09.2018. Miksaus ja masterointi: Michael Brändli, Hardstudios, Winterthur. Kansitaide ja design: Jonas Schoder. Kansitekstit: RichardWilliams. Valokuvat: Michelle Ettlin. Julkaisuvuosi: 2019. tuottajat: Patrik Landolt, Anja Illmaier ja Florian Keller/ Intakt Records.

01. Song All the Way(4:27)
02. Congregational(4:26)
03. Tough like Imagination(4:31)
04. Pleasant Constellation(4:46)
05. Gossamer like a Ghost Tree(3:43)
06. Strange Courage(5:29)
07. It Should Be a Song(5:35)
08. Hard as Threads(3:06)
09. Tumble Mono(6:08)
10. Wander/Wonder(6:13)
11. We All Bleed(4:05)
12. Etude(4:36)

Kokonaiskesto: 57:14.

Musiikki:Alexander Hawkins 

Takaisin

Artikkeli luettu 78 kertaa

Translate »