Anders Jormin on levyttänyt omissa nimissään melko harvoin, häneltä on ilmestynyt vain 9 levyä yhtyeen johtajana lähes 30 vuoden aikana. Hän on kuitenkin ollut mukana lukuisien erittäin tunnettujen soittajien kanssa levytystilaisuuksissa, joista voisi mainita Charles Lloyd ja Tomasz Stanko. Levyjen määrä ei ole suoraan todennäköisesti ollut hänelle peruskriteeri, vaan hän paneutuu aina kokonaisvaltaisesti tekemiseen ja pyrkii tuloksen täydellisyyteen. Hyvä näin, se osoittaa rehellisyyttä ja kunnioitusta myös kuulijoita kohtaan. Tämä toimii, jos hakee pieteettisesti musiikillista harmoniaa. Se kiinnostaa jazzin harrastajia, jotka hakevat jotain lisäarvoa täydellisestä taiteellisesta harmoniasta ja melodisuudesta. Kunnioitus, arvonanto perimätapoja kohtaan ei välttämättä toimi kaikilta osin. Anders Jorminin varsin minimalistista työskentelyä, mikä sinänsä on kaunista ja lyyrisesti häkellyttävää, ei varmasti kaikkia sävähdytä.
ECM:lle Jorminin on levyttänyt viimeisen 13 vuoden aikana kolmasti, joista Ad Lucem on viimeisin. Tämän projektiluonteisen teoksen Jormin on säveltänyt lähes kokonaisuudessaan yksin. Kokoonpano muodostettiin vuoden 2010 ruotsalaisen jazzin juhlavuoden kunniaksi, jolloin se myös pääosiltaan esitettiin ensi kerran. Levyllä sisältö on hieman saanut uutta virikettä. Laulut lauletaan latinaksi yhtä lukuun ottamatta. Sanoituksen Jormin on myös tehnyt yhtä lukuun ottamatta itse. Latinan kieli tavallaan johdattelee kuulijat menneeseen aikaan. Se luo samalla jonkinasteista mystiikkaa sisältöön, hengellisyyttä, usvaista näkemystä iankaikkisuuden ja kuolemattomuuden varjojen mailta. Miriam Vallentin ja Erika Angell tulkitsevat laulut suurella hartaudella, mutta samalla erittäin voimallisesti, mikä tulee loistavasti esille ainakin kappaleessa Clamor. Se on kokonaisuudessaan tiukkaakin tiukempaa ja vahvaa tekemistä, missä myös Fredrik Ljungkvist pääsee revittämään tenorisaksofoniaan lähes tukka putkella, äärimmäisen rujosti. Ljungkvist tunnetaan yhteyksistään kokeilevaan improvisoituun musiikkiin perustuvien artistien kanssa, kuten Mats Gustafsson, Marc Ducret ja Ken Wandermark. Rumpalin valinta on varmaan ollut helppo valinta Jorminille, sillä Jon Fält soittaa hänen kanssaan Bobo Stenson Triossa ja sitä kautta tuntevat toisensa hyvin.
Ad Lucem levyllä Jorminin tapa lähestyä ajallisesti erilaisia rajapintoja on tarkasti harkittua ja viimeisen päälle keskittyneesti soitettua. Kaikesta hienosta nyansoinnista ja perinpohjaisesta olemuksesta huolimatta siinä piilee kuulijan puolelta vaara nukahtaa tähän tunnelmaan. Musiikin kuuntelu on täynnä elämyksiä, joita kukin kokee omalla tavallaan. Tämä on ehdottomasti kuuntelemisen arvoinen, hidas rytmitys ja ylenpalttinen seesteisyys, jonka Ljungkvistin voimakkaasti syöksyvät raivoisat irtiotot kuitenkin välillä katkaisevat, rauhoittavat kuulijaa. Tämä ei varmasti sovi jokaiseen tilanteeseen eikä saa kaikkia innostumaan. Musiikissa on yleensä valinnan paikka ja jokainen tekee sen harkintansa mukaan kussakin tilanteessa omien mieltymyksiensä mukaan. (JKi)
Miriam Vallentin: äänet, Erika Angell: äänet, Fredrik Ljungkvist: klarinetti, bassoklarinetti, tenorisaksofoni, Anders Jormin: kontrabasso, Jon Fält: rummut
Äänitys: Johannes Lundberg, Petter Eriksson, Studio Epidemin, Göteborg, tammikuu 2011. Tuotanto: Manfred Eicher. Kannen suunnittelu: Sascha Kleis. Kannen kuva: Christoph Egger. Kansilehtisen kuvat: Johannes Lundberg. Julkaistu: 2012.
- Hic et nunc (Anders Jormin) 6:55
- Quibus (Anders Jormin) 6:05
- Clamor (Anders Jormin) 5:39
- Vigor (Wallentin / Angell / Lungkvist / Jormin / Fält) 2:50
- Inter semper et numquam (Anders Jormin) 3:58
- Lignum (Jon Fält) 0:34
- Matutinum (Anders Jormin) 4:20
- Vox animæ (Anders Jormin) 5:04
- Vesper est (Anders Jormin) 4:08
- Lux (Anders Jormin) 6:22
- Cæruleus (Anders Jormin) 5:10
- Matutinum – Clausula (Anders Jormin) 1:02
Sanoitukset Anders Jormin paitsi Inter semper et numquam Pia Tafdrup
{youtube}b3II2cIe-gs{/youtube}