Blood, Sweat, Drum + Bass

Kuvat:

22.05.2013 16:06


Blood Sweat, Drum + Bass - On The road to Damascus - Blood Sweat Media BSM-01

On the Road to Damascus

Blood Sweat Media BSM-01

Kävellessään Damaskuksen kaduilla ja siellä teekupin ääressä vanhojen muusikoiden kanssa keskustellessaan innostui Jens Christian ”Chappe” Jensen säveltämään uuden levyn, mikä sai nimekseen On The Road to Damascus. Nykyään Århusin Konservatorion apulaisprofessorina toimiva säveltäjä perusti ja johtaa kapellimestarina Tanskan Århusia kotipaikkanaan pitävää megaluokan Blood Sweat Drum’n’Bass (BSD+B) orkesteria. Se tuli suuren yleisön tietoisuuteen varsinaisesti vasta vuonna 2007 Roskilden Festivaaleilla, vaikka yhtyeen juuret johtavatkin 2000-luvun alkuvuosiin. Yhtye on todella iso, vaskisoittimia puhaltaa peräti 14 soittajaa ja kaksinkertaisessa rytmiryhmässä on 9 hengen miehitys. Lisäksi on mukana kaksi naislaulajaa ja solistivierailijaa, Syyrian parhaimpiin muusikoihin lukeutuvat ney-viulisti Moslem Rahal ja Oud-kielisoitinta näppäilevä Essam Rafea. Tällaisesta kokoonpanosta lähtee melkoinen jytinä, sen voi hyvin kuvitella.

Yhtyeen edellinen äänite Asa Nisi Masa, parin vuoden takaa, loi futuristisia ja puhtaasti ajatuksellisesti harhaisia mielikuvia tulevaisuudesta elokuvaohjaaja Frederico Fellinin tyyliin. Soittimet ovat tunteettomia ja ennakkoluulottomia, sillä ne tottelevat säveltäjän sanomaa. Niinpä Chappe johdattelee uusimmalla BSD + B:n levyllä kuulijat, kuten nimikin viittaa, Lähi-idän arabimusiikin syövereihin. Sen totisesti huomaa heti ensi kuulemalta, miten arabivaikutteet ovat selkeästi mukana sovituksissa, joissa länsimainen musiikki kohtaa hyvin maustetut idän erikoiset musiikilliset ominaispiirteet. Ikivanhat arabisoittimet ney ja oud saavat levyllä merkittävän roolin. Niille ominainen soundimaailma sekoittuu sulavasti kamarijazzmaiseen rauhallisuuteen muuttuen välillä kovanlinjan impulsiiviseen rockjazz tykitykseen mieltä hivelevästi ja kiinnostavasti. Soundi on voimakkaan tehokasta ja niin paksua, että pensselin voisi upottaa siihen ja alkaa maalailla tuotosta taivaalle kuin taivaanrannan maalari konsanaan.  BSD + B on kuin jännitteisesti ylitsepursuavalla energisellä polttoaineella pakattu ruutitynnyri.  Se purkautuu ilmoille voimallisesti tyylilajien erinomaisen sekoittelun kautta tulenpalavana kekäleräjähdyksenä.

Aloituskappale I Return to Damascus vie kuulijan arabikulttuurin sydänmaille syyrialaisen runoilijan Nizar Tawfiq Qabbanin sanoin ja ajatuksin. Sanallisen sisällön tanskalainen laulajatar Gunhild Overegseth tulkitsee hyvin arabivaikutteisesti maittavien neyn ja oudin soolo-osuuksien säestyksellä. Oud Indigo jytistelee jo hieman kovempaan tahtiin Sofus Forsbergin käsittelemän elektroniikan syöttäessä massiivista muhennosta Essamin ja Moslemin taitavan tyylikkäiden välisoittojen jatkeeksi. Hans Erbst vaikeroi trumpetillaan avauksen kappaleeseen Sufi, Turid Guldinin liittyessä mukaan sanattomalla laulullaan kunnes koko yhtye tarrautuu henkeäsalpaavan rytmikkäästi pompotellen sufi-tanssin tahtiin. Bluesy Gnaoui tuo mieleen ahtaat arabikortteleiden kujat, niiltä aukeavat ihmisiä täynnä olevat souk-basaarikäytävät ja itämaisten mausteiden tuoksut, joiden yhtenäisessä sekamelskassa kuulijaa johdattelevat Moslem Rahal neyllään ja Ole Visby sopraanosaksofonillaan. Loppuhuipennukseksi mukaan tempautuu vielä itse yhtyeen johtaja Chappe puhaltamaan blueshuuliharppuaan.  The Courtyard of Al Azem palaa punahehkuisena rauhoittamaan tilannetta, mahtava Azemin palatsi saa arvonsa mukaisen vaikuttavan kohtelun massiivisen jylhästi kumistelevalla soitannolla, missä samanaikainen rauhallinen loistokkuus luo kiinteän yhteyden kohteen kauneuteen.

 

Damascus Crosstown Traffic on ehkä koko levyn raivoisin rypistys Kasper Falkenbergin alkaessa revittää kitarallaan hendrixmäisiä runttauksia. Koko yhtye lähtee mukaan raskaalla Batman-jytistelyllä painamalla futuristisen ”batauton” kaasupolkimen pohjaan sen kiiruhtaessa vauhdikkaasti pitkin katuja, pakoputki punaisena hehkuen, pelastamaan kaupunkia raivopäisten ryöstäjien ylivallalta. Tiukkaakin tiukempaa, painavan megaorkesterin sanomaa, mikä laittaa kuulijan huutamaan hengityskonetta avuksi normaalihengityksen salpaantuessa.  Lopuksi palataan sinne mistä lähdettiin, I Return to Damascus (reprise), hitaasti kiiruhtaen, hengityksen tasaantuessa jäädään kuuntelemaan kaunista loppuhuipennusta neyn ja oudin hiljaisen vaikeroivan äänen luotaillessa runollisen harrasta Gunhild Overegsethin laulua. BSD + B on puheensa pitänyt ja rauha on palannut kaupunkiin.  Tavallinen arkinen aherrus pääsee jatkumaan. (JKi)

Jens ”Chappe” Jensen, yhtyeen johtaja/kapellimestari, blues huuliharppu (raita 4); Essam Rafea, Oud; Moslem Rahal, Ney; Ole Visby, Julie Kjær, Jacob Danielsen, Harald Langåsdalen, Samuel Hejslet, Mette Rasmussen, saksofonit; Søren ”Phille” Bärbak, Hans Christian Ilskov Erbs, Bent Hjort, Nicholai Andersen, trumpetit; Jens Overby, Jens Kristian Bang, Kirstine Kjærulff Ravn, pasuunat; Anders Østergaard Frandsen, bassopasuuna; Kasper Falkenberg, kitara; Sofus Forsberg, elektroniset laitteet; Kasper Bjerg, kosketinsoittimet; Sisse Foged ”Moster Phonque” Hyllested, Rune Werner Christensen, bassot; Esben Laub von Lillienskjold, Jais Stärk Poulsen, Simon Alsing Busk, rummut; Magnus Lindgaard Jochumsen (raidat 4 ja 6) , lyömäsoittimet; Gunhild Overegseth, Turid Guldin, laulu;

Liveäänitys: Thomas Qvist Nielsen, Live Recordings, Royal Academy of Music, Aarhus, SoundArts. Miksaus ja masterointi sekä tuotanto: Rene Damsbak, SoundArts. Kannen taide ja suunnittelu: Sören Lyngsö. Julkaistu: 2012.

1.  I Return to Damascus  13:08

2.  Oud Indigo  8:55

3.  Sufi   9:26

4.  Bluesy Gnaoui   9:44

5.  The Courtyard of Al Azem  8:43

6.  Damascus Crosstown Traffic  7:20

7.  I Return to Damascus (reprise)  11:08

Kaikki sävellykset ja sovitukset Jens Christian “Chappe” Jensen, paitsi raita 2, Forsberg/Jensen

Takaisin

Artikkeli luettu 1052 kertaa

Translate »