1970 syntynyt jazzbasisti Carlo De Rosa on yksi soittimensa mestareita; äärimmäisen ammattitaitoinen ja pätevä, herkkävaistoinen eri tyylisuunnille ja samalla perusasioista tinkimättä kiinni pitävä bassotaituri. Hän on luonut nimensä erityisesti luotettavana “1st call session man”-tyyppinä, jonka puoleen siis ensimmäisenä käännytään. kun tarvitaan taattu ja varma ammattilainen levytysprojekteihin. Tuore instrumentaalilevy Brain Dance nostaa hänet esiin myös potentiaalisena säveltäjänä ja solistisena soittajana.
De Rosa on hankkinut hyvinkin diversifioituneen muusikkouden ja laajan kulttuurituntemuksen. Hän on soittanut useiden latino- ja jazzscenen huippunimien yhtyeissä, kuten Ray Barretto, Ravi Coltrane, Nick Brignola, Steve Turre, Miguel Zenon, Hilton Ruiz, Candido Camero, Papo Vasquez ja NYC Ballet. Cross-Fade on vasta viime aikoina lähtenyt hakemaan laajempaa tunnettuutta New Yorkin jazzklubien ulkopuolelta.
Kvartettiformaatilla tehty levy antaa instrumentaalisesti kiinnostavat peruslähtökohdat: bassokitara (ajoittain De Rosa soittaa myös kontrabassoa), tenorisaksofoni, piano/Fender Rhodes ja perkussiot. Bändin sointi onkin hyvin persoonallinen ja sävellykset omaleimaisia.
Monista basistivetoisista bändiprojekteista poiketen De Rosan ei änkeä puolen tunnin bassosooloja joka käänteeseen. Sanottavaa hänellä kyllä riittää, mutta sitä on myös kolmella muulla muusikolla, ja hän antaa heille tilaa. Kontran pizzicato-soolot ovat nautinnollisia; linjakkaita, keveitä ja kekseliäitä. Hän käyttää aistikkaasti myös kitaran prosessoituja soundeja, alleviivaamatta niillä kuitenkaan liikaa.
Unisono-osuuksien käyttäjänä De Rosa on neuvokas; tenorin ja basson yhteinen äänenkuljetus on lisäksi soundiltaan erikoinen ja laitimmaisen sensuaalinen. Miten muuten voisi ollakaan, kun kaksi jazzin kiistatta aistillisinta soitinta soittaa samaa sävelmää?
Blue Note -merkin levytysartisti Mark Shim tuo yhteissointiin perinteisen BN-soundin; mallikelpoisen äänenkuljetuksen – samalla hieman hämyisän ja enigmaattisen. Shim sanoo soitollaan paljon, ja jättää myös paljon sanomatta, kuulijan oman intuition varaan.
Vijay Iyerin pianonsoitossa on suorastaan virtuositeettia. Iyer nostaa Fender Rhodesin jälleen arvoonsa, joskin hän ulottuu solistisesti ehkä vielä mielenkiintoisempiin aikaansaannoksiin akustisen pianon kanssa.
Rumpali Justin Brown on erinomainen valinta tällaiseen formaattiin ja asiayhteyteen. Nyansointi on selväpiirteistä ja oivaltavaa, drive säilyy kinkkisissäkin käänteissä – kuitenkin ilman työläyden tuntua tai puurtamista.
Studiolevyksi Brain Dance (Aivotanssi siis) on poikkeuksellisen energinen, dynaaminen ja tunnelmiltaan alati muuttuva. Hauska kielikuva tämä otsikkokin: aivot liittyvät järkeen ja tanssi aistillisuuteen – molemmat elementit löytyvät musiikista. Toisaalta yhtyeen oma klangi piirtyy korviin joka käänteessä ja soitto on eksaktia ja jäntevää.
Levyn tasokkaista esityksistä ehkä eniten Terrane/A Phrase esiintuo monipuolisimmin De Rosan taipumuksia ja taitoja. Kasvuhakuinen tematiikka ja asteittain auki keriytyvä struktuuri ovat tyyten esimerkillisiä kompositiotaitoja. Circular Woes sisältää maukkaita unisonoja 70-luvun fuusiojazz-henkeen. Vahvasti synkopoidut rytmit ovat yksi bändin vahvuuksia.
Jämäkkä ote luonnehtii Headbanger’s Bawl-raidan vakaata musisointia, tempo on pidättyväinen. Tyylilajien kirjo levyllä on vaikuttava, ja Route 17 sulkee tehokkaasti kokonaisuuden – ehkä hieman “monkkilaisin” painotuksin (Thelonius Monkin kulmikkuutta siis), mutta näin sitäkin drastisemmin. Musiikki liikkuu ajoin lähes painottoman tuntuisesti, yksi elektronisen maailman ihmeitä sekin.
Premium-luokan modernia jazzia on siis tarjolla, klassisin painotuksin aina Miles Davisiin, Herbie Hancockiin, Joe Zawinuliin ja varmasti moneen muuhunkin. Rumpumeedio Jack DeJohnette on kuulemma lausunut levystä: “Great writing and ensemble playing. Deep thoughtful solos.” En voisi itse olla enempää samaa mieltä.
Cuneiform Records on erittäin kiintoisa levymerkki, joka toteuttaa kunnianhimoista ja epätavallisen linjakasta visiotaan rohkeasti. Tallin riveihin kuuluu jazzin alueelta useitakin merkkiartisteja, mm. Led Bib ja John Surman (ks. http://www.cuneiformrecords.com/). Asettakaapa label seurantaan, ja Cross-Fadea kuulisi mielellään viimeistään ensi kesän festareilla.
Carlo De Rosa acoustic, electric bass; Mark Shim tenor saxophone; Vijay Iyer piano, Fender Rhodes; Justin Brown drums, cymbals
1. Circular Woes 7:09
2. For Otto 7:14
3. Maja 6:20
4. Headbanger’s Bawl 7:11
5. Brain Dance 2:37
6. Terrane / A Phrase 13:22
7. Route 17 7:27
Recording information: Systems Two, Brooklyn, NY (02/26/2009).
Photographers: Jerry Lacay; Luz De Rosa
Audio Mixer: Mike Marciano