Tässä luritellaan hempeyden, herkkyyden ja sovinnaisuuden pehmeissä raameissa. Ei kuitenkaan perusmassaan täysin sekoittuen, vaan elämän iloisena ja lämpimin värisävyin äänimaailmaa maalailtuna. Osin myös uskaliaasti rajoja rikkovana modernismina…
Asialla 1972 syntynyt saksalainen pianisti-urkuri Florian Ross. Levynlukijani leppoisan kukkea rytmimatto on peräisin hänen yhdeksänneltä levyltään. Ross on ammentanut oppinsa Kölnissä, Lontossa ja New Yorkissa, viime mainitussa opettajinaan mm. john Taylor, Don Friedman ja Jim McNeely.
Ross työskenteli kahdeksan vuotta saksalaisen pasunisti Nils Wogramin kanssa, mutta lähti sitten omille teilleen perustaen tällä levyllä kuultavan trionsa hollantilaisten kitaristi Jesse van Rullerin ja rumpali Martijn Vinkin kanssa.
Ja mikäs siinä, kun homma kulkee näin makoisasti. Toisaalta simppelin yksinkertaisesti, mutta kokonaisrakenteeltaan aistikkaan soljuvana sävelkirjona. Rauhaisan melodinen sävelmatto vyöryy esiin intensiivisellä lämmöllä. Toisaalta jopa tylsän laiskistavana… mutta kuulokkeilla kuunneltuna sen sisäiset nyanssit aukevat kuulijalle paremmin.
Ross käsittelee vanhaa kunnon B 3:sta nautinnollisella kosketuksella. Tunteella, joka saa kuulijansa alitajuntaan hyvää oloa… ihanaa ilmavuutta, jossain… ei missään. Ross nautiskelee aivan selvästi olotilastaan… siitä, että hallitsee tavanomaisuuden vastapainoksi sävelmaailman ja tatsin, joka saa kuulijansa rauhoittumaan ja etsimään kuulemansa musiikin sielua… Laiskan letkeästi tai välillä nopealla ravilla, kun Ross intoutuu poikkitaiteellisempaan irtiotton tai juoksuttamaan mustavalkioita vauhdikkaalla tempolla. Kuitenkaan sortumatta ylimaalailuun tai ajatukselliseen skitsoiluun…
Kitaristi van Ruller on ihan kelpo pelimanni, jonka kitara helisee Rossin komppina… tai astuu eturiviin mietiskelevään sooloon tai kimuranttiin kuviokiemurteluun. Hän hakee kitarastaan sointivärejä, jotka piehtaroivat Rossin B 3:sen kanssa kuin vastarakastuneet vaaleanpunaisella polsterilla… toisaalla raadollisen raakana kuin raastinrauta. Tarkan hallitusti. Välillä kuivan naivisti. Välillä hersyvän vuolaana…
Rumputaiteilija Vink mättää isoilla lapiollisilla, muttei mitenkään kovalla ryminällä… kohteliaan huomaavaisesti hän jättää pääroolin soittokunnassa sen toisille jäsenille. Hänen työstönsä on hämäävää, sillä sen sisältö on paljon enemmän ja runsaampi kuin ensi kuulemalla tajuaakaan. Hän halittsee arsenaalinsa erinomaisesti… herkkien kosketusten ja massiivisen vyöryn aikana… ja niiden välissä. Yksinkertaisuus on välillä tehokeino… toisaalla monikuvioitu massiivimatto.
Onko tämä kokonaisuus sitten tylsä? Samantekevä? Yksinkertainen?
On ja ei, riippuen kuulijan asenteesta kuulemaansa kohtaan. Tämä levy menettelee yhtälailla taustamusiikkina kuin syvällisemmän analyysin kestävänä musiikkinautintona. Tässä, kuten Rossin aiemmassakin tuotannossa on se jokin juju, mikä kantaa koko levyä ja sen musiikkia. Kokonaisuudessa ei pyritä liiaksi poikkitaiteellisuuteen tai modernismiin. Ei liikaan erilaisuuteen… ei, vaikka tietty omaleimaisuus nousee esiin voimakkaastikin. Tai onko se sittenkään erilaisuutta… jos se on vain rossismia… musiikillista aatetta, joka saa kuulijat pauloihinsa.
Ei siis mitään järisyttävää taivaan kannen alla, mutta mukavan leppoisaa. Välillä jopa liian rauhaisaa, välillä iloista kiitolaukkaa. Yksinkertaisuus ja moninaisuus kohtaavat ihmeellisenä sekoituksena… aiheuttamatta kuulijalle muuta kuin hyvää oloa…
Kuunnelkaa kepeää keskieurooppalaista jazzia… jawohl! (OR)
Florian Ross Hammond B3, Jesse van Ruller guitar, Martijn Vink drums
Recorded March 8 – 10 2011 by Oliver Bergner, Ernst Hartman & Carolinen Thon at Kammermusiksaal Deutschlandfunk, Köln, Germany
Recorded November 29 by Stephan van Wylick at Fattoria Musica, Osnabruck, Germany
Mixed and mastered by Florian Ross April 2011 at Darkhorse Studio, Köln, Germany
01. Dropshot 5.06
02. Okay 5.37
03. Heather Deep 4.55
04. Sarinah 5.23
05. Swing By 6.23
06. Scratch 5.18
07. Biscuit 5.16
08. West Babylon, NJ 4.10
09. Kat & Penny 4.54
10. Tremor 3.16
All compositions by Florian Ross except # 07 by Jesse van Ruller