Basisti Raphael Preuschlin perustama itävaltalainen Fuzz Noir kvartetti seikkailee raivoisan vahvasti kokeellisen jazzrock fuusion hurmostilassa. Yhtyeellä on reipashenkinen käsitys musiikillisen ilmauksen soundimaailmasta. Soittajat ovat melkoisia ilmestyskirja harhailijoita, jotka tuntuvat ottavan kaiken uuden kokemisen haasteena. Ensimmäisen levynsä “Uarrgh2” yhtye julkaisi jo 2005, mutta vasta nyt viiden vuoden jälkeen tuli markkinoille tämä toinen “Free Lunch”.
Levy sisältää samoja aineksia, hämmentävän kiivasta, puhtaasti ajatuksellista ja taiteellista lähestymistapaa musiikkiin, jota sitten siekailematta yhdistellään eri musiikillisten suuntausten kanssa. Siitä syntyy mukavan tuntuinen harharetki, mikä herättelee ja avartaa kuulijan omaa näkemystä musiikin laaja-alaisuudesta ja sen tuomista uusista ajatusmalleista. Sen verran erikoisia piirteitä tässä levyssä on, että se kaivaa omalaatuisen jälkensä kuuntelijan aivonystyröihin. Siinä voi hetkeksi jäädä miettimään, että näinkin näköjään voidaan jazzia soittaa ennen kuulemattomalla tavalla.
Vuonna 2004 yhtyeen soittajista Peter Rom ja Wolfgang Schiftner ovat olleet mukana perustamassa Wienissä toimivaa Jazzwerkstatt organisaatiota. Kaikki kuuluvat organisaation “vakiokalustoon”. Sen sisällä he esiintyvät myös muissa yhtyeissä kuten Kelomat, Peter Rom Trio, Die Strottern, Nikasteam, Maja Osojnik Quartet ja Helicopter111 osittain keskenään ja erikseen. Jazzwerkstattin tarkoitus on edistää nuorien ennakkoluulottomien jazzin ja improvisoidun musiikin soittajien toimintaa. Se järjestää jatkuvasti konsertteja, jamitoimintaa ja työpajoja ja 2005 perustetun oman levy-yhtiönsä kautta tuottaa myös organisaation sisällä toimivien artistien levyjä eri kokoonpanoissa.
Fuzz Noirin musiikki tuntuu koostuvan mielikuvista. Siinä on sellaista fuusion makua, jossa pyöritään tavallisesta tavasta poiketen vanhan ja uuden välillä muutellen rytmiä kappaleiden aikana. Kuvat, maisemat, ihmiset ja ajatukset vaihtuvat tuottaen uutta ja ytimekkään ryydikästä ja poikkitaiteellista äänivallia kuulijan ympärille ihmeteltäväksi. Siinä on yhtäläisyyttä 1970-luvun alun Weather Report ja Mahavishnu Orchestran tavasta ilmaista musiikillisia mielialoja rohkeasti.
Fuzz Noirin musiikki elää todellisuudessa, mutta se pyrkii löytämään vivahteita jostain epätavallisesta ja poikkeavan epärealistisesta maailmasta värittäen niitä voimallisesti. Esitys on voimakastahtoista ja soittajat pyrkivät “kolaamaan” kentän puhtaaksi. Haku on ainakin päällä kaiken aikaa, mutta löytyykö se todellinen päämäärä sittenkään, ei ehkä kuitenkaan. Kappaleet ovat hyvin vaihtelevia ja erilaisia luonteeltaan. Paikoitellen niissä on hyvää, aivan tavallista, jazzillista kerrontaa. Välillä taas mennään keinoja kaihtamatta “tuskaiseen hämäryyteen”, missä käyttöön otetaan, avantgardistiset, kaikki taiteen suomat ja antamat keinot, mitä kummallisimmat vaihtelevat erikoistehosteet.
Mielestäni tämän 2004 perustetun yhtyeen musiikin tekee mielenkiintoiseksi juuri se erilaisuus, jota jaetaan kuulijalle hyvin monipuolisesti ja rehevän vivahteikkaasti. Se syntyy kaikkien yhtyeen jäsenten tekemisestä. Jokaisella on oma sanomansa ja jokainen laittaa oman mausteensa keittoon kappaleiden sävellysten myötä. (JKi)
Wolfgang Schiftner; saksofoni, Peter Rom; kitara, Raphael Preuschl; kontrabasso, Michael Prowaznik; rummut
Äänitys: Werner Angerer, 15. – 17. huhtikuuta, 2009. Miksaus ja masterointi: Christoph Burgstaller. Tuotanto: FuzzNoir. Kannen suunnittelu: Pia Steidl. Julkaistu: 12.9.2010.
1. Raphro (Preuschl) 5:04
2. Primetime (Rom) 7:23
3. Next To The Moon (Schiftner/Rom) 2:30
4. Wild Blue Angel (Preuschl) 4:23
5. Groupthink (Rom) 4:36
6. Nyx (Preuschl/Schiftner/Rom) 5:10
7. Free Lunch (Rom) 2:50
8. Wolf (Schiftner) 5:44
9. Flower (Prowaznik) 8:27
10. Free Fall (Rom) 3:39