HAMILTON GROOVE

Kuvat:

03.10.2009 19:53


MOBY DISC 018

Sitä itseänsä, rokkia hyvinkin, ei mitään perinteistä, vaan nykymaailman mukaista modernia groovaavaa rokkia. Hyvä niin. Herrat Seinäjoen suunnasta ovat löytäneet oman tyylinsä ja purkittaneet ensilevynsä.  Ja passaahan sitä kuunnella. Kun sain levyn käsiini, niin se herätti heti mielenkiintoa jo ulkoasultaan. Varsin mainio taiteellinen suunnittelu, mikä antaa hyvän lähtökohdan tunkeutua levyn sisältöön. Ja helppoahan sitä on seurata, kun kirjasessa on kappaleiden sanatkin painettuna.

Yhtye on ollut koossa nykymuodossaan vuodesta 2006 alkaen. Mikään alkukantainen kitaravetoinen rokkibändi ei ole kyseessä, vaan tässä seikkaillaan hieman laajemmalla sektorilla. Vaikutteita on ammennettu monelta suunnalta. Peruspoljento on selkeän rokkaava, mikä tulee heti ensimmäisessä kappaleessa ”Let It Rain” esille. Savuntäytteisessä huoneessa 40 pelataan riskipeliä, ajetaan kovaa, tankki täynnä, kohti vapauttavaa avointa sateista maantietä. Oltuaan hukassa tiellä on pakko pysähtyä ja siirtyä huoneeseen 1965, missä väsähtänyt kuljettaja on valmis nukkumaan vaikka lattialla löydettyään bluesin letkeän rytmin.  Kun jano yllättää, niin ”Mona” on valmis tarjoamaan stoutia pubissaan raskaan rokin rytkeessä. Sitten juostaankin kiireellä veteen progressiivisella otteella ja käännetään sisin esiin psykedeelisellä värinällä. Koskaan ei ole liian aikaista, eikä koskaan ole liian myöhäistä. Sitten kaivataankin jo kotiin, vaikka seuraavalla junalla, mutta koskettavan kaiho ja tunteellinen balladi kääntää ajatukset muualle ja luo ”taas uuden valheen”. ”Honeymoon Suite” liidättää meidät uuteen ulottuvuuteen. Äänet tulevat kuin ulkoavaruudesta, mutta eihän ole helppoa olla merirosvo.

Kosketinsoittaja Jaakko Eleniuksen psykedeelisväritteiset soinnut vievät kuulijan välillä boogie-woogien maailmaan. Sitten palataan ”humpparokin” pariin ja tutustutaan ”mustaan lampaaseen”, joka on todella musta, sekä ”mustaan varikseen”, joka asustaa mustassa puussa, mutta kivaa tuntuu olevan niiden tahdissa pomppia. Matka päättyy huoneessa 6, missä saadaan kuulla loppukohtaus, marssipoljentoon kieritetty pateettisen raskassävyinen ja synkkä ”Donkey”.

Musiikki on hienosti sovitettua, jossa monenkirjavat genret ovat yhdistetty varsin mainiosti erilaiseksi kokonaisuudeksi.

Hyvää perusrokkia, jota on ihan mukava kuunnella, vaikka vahvasti jazziin orientoitunut olenkin. Seinäjoen suunnalta korahtaa rehevän ilmavaa soittamista ja riehakkaan vapauttavaa laulua. Vankka debyytti. Kiirehtikää Karmaan sunnuntaina 4.10. Se on kaiketi jossain Seinäjoella.

(JKi)

Antti Vainikainen, laulu; Jaakko Elenius, piano, Rhodes, urut; Markus Välimaa, kitarat; Lasse Asu, saksofonit, huilu; Mari Kroter, basso, taustalaulu; Pekko Hokkanen, rummut

Äänitys, miksaus ja masterointi: Sami Jormanainen. Levyn taiteellinen suunnittelu: Olli Kiviluoto. Julkaistu 1.10.2009. Virallinen julkaisukeikka 4.10.2009 Karmassa

  1. 40, Let It Rain (Jaakko Elenius) 4:16
  2. 1965, Moonglow Motel (Antti Vainikainen)  3:34
  3. 1015, Mona (Elenius, Vainikainen)  3:26
  4. 1742, What’s A Cat To A Dog? (Elenius, Vainikainen) 2:51
  5. 315, Inside Out (Antti Vainikainen) 2:28
  6. 108, Small Time Jesus (Jaakko Elenius)  2:34
  7. 401, Just Another Lie (Jaakko Elenius)  6 :00
  8. Honeymoon Suite, Pirate (Jaakko Elenius) 2:56
  9. 943, Mr Boogie Boogeyman (Jaakko Elenius) 4:25
  10. 217, Black Sheep (Elenius, Vainikainen)  2:20
  11. 105, Crow (Elenius, Vainikainen)  2:31
  12. 6, Donkey (Jaakko Elenius)  4:41

 

Kaikki sanoitukset Antti Vainikainen paitsi ”Honeymoon Suite Pirate” Vainikainen / Elenius

 

 

Takaisin

Artikkeli luettu 713 kertaa

Translate »