Ikiranka

Kuvat:

24.03.2020 13:04


Ikiranka: Ikiranka

Ikiranka

Kuu Records, KUUREC009

Kiire, kiire, kiire… ei mihinkään, vai onko? Nykymaailman hillitön juoksu työn, rahan, kulutuksen, päiväkodin, bileiden ynnä muun peruselämään kuuluvan tai kuulumattoman asian vuoksi (perässä) on kaaottista katseltavaa ja kuunneltavaa ainakin isommilla paikkakunnilla. Niissä joihin on väkisin siirrytty isänmaan edun nimissä, ihmisiä niin Savukoskelta, Kestilästä, Rääkkylästä ties mistä. Paremman elämän ja toimeentulon lupauksin. 

Tämä levyllinen rauhoittaa moisesta oravanpyörästä ainakin niitä, jotka osaavat hetkeksi hypätä pois ja pysäyttää kiitolaukkansa… Miettimään, että onko nykypäivän kiireessä mitään järkeä… 

Levyn saatekirje valistaa esittävän yhtymän nimeä:
– Ikiranka juontaa juonensa urkuharmoonin ja saksofonin äänenmuodostuksellisiin yhtäläisyyksiin. Molemmissa soittimissa hyödynnetään lehdykkään – rankaan – puhallettaavan ilman synnyttämää värähtelyä. Ensimmäiset vapaalehdykkäharmoonikokeilut tehtiin Tanskassa 1700 – 1800 lukujen taitteessa, Pohjolan paimenten veistellessä varhaisia glottofonejaan.-

Ikirangan muodostaa kolmikko Joakim Berghäll saksofoneineen, Juha Kujanpää urkuharmooneineen sekä Teemu Korpipää live -elektroniikkoineen. Musiikillinen sisältö on Berghällin ja Kujanpään tuotantoa että traditionaalisia kansanmusiikkia Suomesta ja Ruotsistakin. Värskeinä sovituksina, joissa on mukana ripaus jazziakin. 

Urkuharmoonista tulee eittämättä mieleen kouluaikaiset aamuhartaudet sekä kanttorin kiroukset rippikoulussa, kun pistimme polkimien väliin pyhän kirjan. Toisaalta urkuharmooni yhdentyy esimerkiksi Kaustisen kansanmusiikkiympyröihin. Sen akustinen sointi on värikkään maukasta kuunneltavaa useimpien sähkökliinisten urkupelien rinnalla. Kujanpää tarjoileekin rauhoittavan sointuisaa sävelmaailmaa. Korostan sanaa rauhoittavaa! 

Berghällen saksofoni loihtii omaa rauhaisaa, osin taivaallista mielikuvaa. Sellaista, joka yhdessä Kujanpään soiton kanssa vie ajatukset täysin pois nykyajan kiireistä ja kimalluksesta. Sinne jonnekin menneiden vuosikymmenten takaiseen rauhaan. Aikaan, jolloin ihmisillä oli aikaa aistia ympärillä oleva luonto ja kanssaeläjät. Silloin katsottiin ihmisiä silmiin ja puristettiin rehdisti kättä… Noudatettiin vanhaa sananpartta, että ”rumat ne vaatteilla koreilee”. 

Nykyinen kiire ja höpsänkökkäily sekä kiiltävän perässä juoksu tuo taas mieleen lapsuusajat, jolloin tongittiin maasta esiin katinkultaa, tuota arvotonta kimallusta. Silloin kiirettömänä ja onnellisena. Nykyisin rynnitään katinkullan perään kiireisenä, kylmän kopsakkana kaupunkikiiturina. 

No, tämä levyllinen antaa ainakin hetkellisen rauhan ja seesteisen olotilan, mikäli malttaa pysähtyä sitä kuuntelemaan. Ei minään taustamusiikkina, vaan ihan oikeasti. 

Kujanpään urkuharmooni ja Berghällin saksofoni auttavat kiireiseen ja stressaavaan mielentilaan rentouttavasti ja tyhjentävästi. Jopa paremmin kuin nykymuodikkaat kallonkutistajan sohvalla makaamiset. Täytyy vain uskaltaa pysähtyä kuuntelemaan. Ja nauttimaan hetkestä. (OR)

 

Joakim Berghäll – saxophones, composition, recording
Juha Kujanpää – harmonium, keyboards, composition
Teemu Korpipää – additional instruments, sound design

Recorded by Joakim Beghäll
Mixed and mastered by Teemu Korpipää

1. Prologi (Beghäll/Kujanpää) 01:35.
2. Kovat kaulassa (Berghäll) 05:25.
3. Porvoontie (Kujanpää)05:28.
4. Jäähyväismusiikki (Kujanpää) 05:18.
5. Morsiamen kruununpurotespolska (trad. arr. Ikiranka) 04:40.
6. Syntymistään sureva (trad. arr. Berghäll) 06:54.
7. Vanha virsi Taalainmaan karjamajoilta (trad. arr. Oskar Lindberg) 04:39

 

 

Takaisin

Artikkeli luettu 96 kertaa

Translate »