Norjalaissaksofonisti Jan Garbarek on säveltäjänä ja muusikkona aiheellisesti jazzin elävä legenda. 1966 levyttämisen aloittaneen Garbarekin (63) ponnahdus maailmanmaineeseen tapahtui Keith Jarretin yhtyeessä. Hänen oma levytystuotantonsa on laaja ja moniulotteinen, ulottuen jazzista aina klassiseen ja maailmanmusiikkiin. Officium -levy (1994), yhteislevytys brittiläisen lauluyhtye The Hilliard Ensemblen kanssa, on edelleen yksi ECM-merkin eniten myyneitä albumeita ja käynnisti mahtavan yhteistyön laulukvartetin ja saksofonistin välillä.
Officium Novum, vapaasti suomeksi “uusi velvollisuus”, on maestro Garbarekin uusi yhteistyöprojekti Hilliardin kanssa, ja järjestyksessä kolmas yhteinen levy. ECM New Series-sarjassa julkaistulla albumilla saksofoni luo jälleen improvisatorista, kuulakkaa melodiamaisemaa “lauluyhtyeen viidentenä äänenä”. Säestäviä soittimia siis ei ole; lauluyhtyeen stemmat muodostavat täsmällisiä ja ajoin suorastaan jalopiirteisiä harmonioita, joiden päälle Garbarek rakentaa loisteliaita saksofoni-improvisaatioita.
Officium Novum -levy on viestiltään hengellinen tai ehkä maaginen, mutta on vaikeampi sanoa, onko se varsinaisesti kirkollinen. Musiikissa joka tapauksessa “länsi ja itä kohtaavat bysanttilaisten messujen hengessä”; materiaalina on mm. armenialaista kansanmusiikkia, kaukasialaista hengellistä musiikkia keskiajalta, Garbarekin omia sävellyksiä sekä Arvo Pärtiä. Tyyli säilyy pitkälle samana, myös Pärtin “Most Holy Mother of God” soi ihastuttavan kauniisti a cappella -formaatissa. Eniten säveltäjänimistä nousee esiin hymnien Komitas (armenialainen säveltäjä ja sovittaja Komitas Vardapet, 1869-1935); mm. Hymn of the Baptism of Christ ja Hymn for Maundy Thursday. 1200-luvun säveltäjän Perotinuksen Alleluia, Nativitas huipentaa kuuntelukokemuksen.
The Hilliard Ensemble on yksi maailman tunnetuimpia lauluyhtyeitä. Äänialoittain yhtyeen rakenne on hieman poikkeuksellinen: yhtyeessä ei ole bassoa lainkaan, vaan baritoni, kaksi tenoria ja yksi kontratenori (David James, joka todella tekee kuulijaan vaikutuksen). Virheetön ja hurmaava yhteissointi hakee vokaalimusiikin parissa vertaistaan. Mnemosyne -albumilla varsinainen notaatio oli vielä minimaalinen, joten lauluyhtyekin pääsi improvisoimaan.
Mieskvartetin lähes aineettoman hauraat tulkinnat kirkkolaulumusiikista ja saksofonin älykkäät meditaatiot sen päällä luo jatkuvasti uutta struktuuria. Tuotos saattaa kuulostaa hyvin vaikutelmapohjaiselta, mutta täytyy tietenkin muistaa, että taustalla on tekijöiden vuosikymmenten mittainen kokemus ja taitojen jatkuva hiominen – puhumattakaan musiikin perinteistä. Tähän maailmaan ei noin vain hypätä. Se on keskittyneellekin kuulijalle vaativa – hihanuottien laulutekstien seuraaminen on hyödyllistä musiikin kokemiselle, vaikkei sanoista juuri mitään ymmärtäisikään. Garbarekin oma Allting finns on suorastaan kihelmöivän kaunista kuultavaa.
Garbarekin soiton puhtaus ja täsmällisyys on ainoalaatuista; vuorotellen sopraano- ja tenorisaksofonilla hän lähestyy lauluyhtyeen kaunista yhteissointia monesta suunnasta kasvattaen sitä huikeisiin sfääreihin. Miesäänien ja puupuhaltimien yhteen sulauttaminen on tietoisen sopusointuista – lyhyet riitasoinnutkin purkautuvat tuota pikaa pehmeästi ja hallitusti perustematiikkaan takaisin. Korkeatasoinen äänenlaatu on myös tuottajan ja äänittäjän tärkeä aikaansaannos. Upea kuuntelukokemus!
You Tubesta löytyy useita Hilliard Ensemblen ja maestro Garbarekin yhteisesityksiä, mm. O Salutaris Hostia, jonka kuvamateriaali on filmistä Kristuksen viimeiset kiusaukset:
Jan Garbarek & The Hilliard Ensemble – O Salutaris Hostia
{youtube}Jtgpik83nFs{/youtube}
Ja muita tutustumisen arvoisia levyjä ovat siis Officium (ECM, 1994), Mnemosyne (ECM, 1999) ja Rites (ECM, 1998).
Tracks:
- Ov zarmanali
- Svjete tihij
- Allting finns
- Litan
- Surb, Surb
- Most Holy Mother of God
- Tres morillas m’enamoran
- Sirt im sasani
- Hays hark nviranats ukhti
- Alleluia. Nativitas
- We are the stars
- Nur ein Weniges noch
Musicians:
Jan Garbarek, tenor and soprano saxophones & The Hilliard Ensemble: David James, countertenor; Rogers Covey-Crump, tenor; Steven Harrold, tenor; Gordon Jones, baritone
Production: Manfred Eicher
Recording: Propostei St. Gerold
Mixing & Mastering: Peter Laenger