Jazzmuseo

Kuvat:

25.02.2019 15:24


Elävänä Pyynikinlinnassa

Alba Records ABCD 428

Tampereen Pyynikinrinteellä sijaitseva, 1924 rakennettu Pyynikinlinna, toimi vuodesta 1932 alkaen suomalaisen kenkäteollisuuden uranuurtajan Emil Aaltosen kotitalona. Sittemmin siitä muodostui Aaltosen elämäntyötä, hänen taidekokoelmaansa ja teollistumisen kehitystä esittelevä museo. Emil Aaltosen säätiön ylläpitämä museo avattiin yleisölle kesällä 2004.

Kuluvalla vuosikymmenellä museossa alkoi soida jazz, kun saksofonisti Masa Orpana ja pianisti Arto Piispanen soittelivat siellä Emilin päivänä 2011.  Siitä syntyi museon kanssa yhteinen ajatus järjestää jatkoa jazzkonsertin merkeissä. Kun asiasta kiinnostuivat myös kontrabasisti Ville Rauhala ja kitaristi Lauri Hannu, niin ensimmäinen kolmen konsertin sarja soitettiin kevään 2012 aikana.

Yleisö tuntui ottavan museon tiloissa soitetun jazzmusiikin hyvin vastaan.  Monta vuotta nimettömänä soitellut kokoonpano sai sittemmin vuonna 2015, hieman ehkä erikoisen, mutta hyvin yhtyeen taustoja peilaavan, Jazzmuseo-nimen.  Rummuton kvartetti on jatkanut jazzin soittoa Pyynikinlinnassa tähän päivään saakka. Nyt tätä tunnelmallista jazzia päästään kuulemaan levyltä. Viime vuoden kevään aikana kolmesta erillisestä museokonserteista ”purkitettiin” äänite ja vuoden lopulla siitä syntyi yhtyeen ensimmäinen levytys Elävänä Pyynikinlinnassa.

Levyn kymmenestä kappaleesta seitsemän on yhtyeen jäsenten (Hannu, Orpana, Rauhala) kirjoittamaa musiikkia ja loput kolme eri genreiden alueelta huolella valikoidut lainakappaleet täydentävät kokonaisuutta hienosti. Aloituksena kuultava Lauri Hannun Free Manha de Carnaval! luo heti hyvän kuvan koko levyn sisällöllisestä annista, kauniin esteettisen kuvauksellisuuden ja läheisyyden synnyttämän luomisvoiman.

Carla Bleyn sävellys Sing Me Softly of the Blues tuli julki Art Farmer’s Quartetin samannimisellä levyllä vuonna 1965. Jazzmuseon esittämänä hienostunut jazzversio huokuu samaa intiimin sensuellia idyllisyyttä, mitä olemme saaneet nauttia Carla Bleyn trion (Steve Swallow ja Andy Sheppard) musiikillisessa matkassa. Tarttuvaa tunteellisuutta.

Frank Zapan Twenty Small Cigars ei edusta tämän progen omaperäisenä visionäärinä tunnetun muusikon sävellyksien yleistä linjaa, vaikka hänen tuotantonsa vaihtelevaa olikin. Jazzmuseon levyn sisältöön se kaikesta huolimatta on sopivan seesteinen ja sopuisa, jotta siitä on saatu jazzhenkeen mukava tunnelmaan sopiva sinfoniallinen otos.

Gospel-, R&B- ja soul-musiikin sanansaattajan Sam Cooken kuoleman jälkeen julkaistu kansalaisoikeusjulistus A Change Is Gonna Come löytää erinomaisesti paikkansa tälle levylle syvällisen tunneperäisenä sävellyksenä. Masa Orpanan saksofoni puhuttelee tulisieluisen karheasti saaden aikaiseksi voimallisen hurmiomaisesti syöksähtävän haltioituneen tunnelatauksen. Se tarttuu liimamaisesti kuulijan sieluun ja vie mukanaan. Kuuntelin sen useaan kertaan peräkkäin, sillä näin mahtava soitto purkautuu todella syvälle sydämen syövereihin, todellista ”nannaa” koko keholle.

Lauri Hannun Stolen Paintings saa kitaristin purkamaan itseään menevästi, mutta tässä kappaleessa saavat myös muut jäsenet timanttisen sopivasti äänensä kuulumaan ja kappale etenee juhlavasti. Hillityllä kiihkottomuudellaan Ville Rauhalan Song for Charlie vie kuulijan miettimään elämisen meininkiä, mikä on elämän alkuperäinen tarkoitus ja miten elämän arvot laitetaan tärkeysjärjestykseen.

Levyn pisin sävellys, Orpanan Avarilla mailla + In Wide Open Lands, on ennestään tuttu ja monesti tullut live-esityksissä kuultua, mutta aina niin sykähdyttävänä se imaisee mukaansa. Hyvin rauhallisen puhuttelevana, mutta myös saarnamaisena torujana, kappale on kuin ehtoollisen jako, mikä pyhittää kaiken.  Orpanan Outolintu puolestaan poikkeaa levyn sisällöstä rytmiltään svengaavampana ja tempaisee hetkeksi pois levyn hillityn vakaasta normilinjauksesta.

Elävänä Pyynikinlinnassa on kamarimusiikkipohjaista pehmeän sovittelevasti jazzin henkeen viritettyä instrumentaalimusiikkia parhaasta päästä. Sitä jaksaa kuunnella toistuvasti myöhemminkin. Todella hienoa jazzin peruslinjolla kulkevaa soittoa, missä on myös nykyjazzin elementit kohdillaan, aistikkaan tyylikästä menoa ja harrasta vetovoimaa. Soittajat kuuntelevat, keskustelevat ja vastaavat toistensa soittoa tukevasti, jolloin syntyy hyvin kasassa pysyvä kokonaisuus. (JKi)

Lauri Hannu: kitara, Matti-Juhani ”Masa” Orpana: tenori- ja sopraanosaksofoni, Arto Piispanen: piano, Ville Rauhala: kontrabasso

Äänitys: Markus Pajakkala, Emil Aaltosen museo, Pyynikinlinna, Tampere, 7.2.2018 (raita 4), 15.3.2018 (raidat 1,5,6,8,9), 4.4.2018 (raidat 2,3,7,10). Miksaus ja masterointi: Markus Pajakkala. Kannen graafinen suunnittelu: Markku Mäkiranta. Kuvat: Johanna Hjorth, Pyynikinlinnan sisäkuva Petri Nuutinen. Tuotanto: Original Production, vastaavat tuottajat Mika Törmä (Pyynikinlinna), Timo Ruottinen (Alba). Julkaistu: marraskuu 2018

01.  Free Manha de Carnaval! (Lauri Hannu) 5:49
02.  Sing Me Softly of the Blues (Carla Bley) 5:07
03.  20 Small Cigars (Frank Zappa) 3:56
04.  A Change Is Gonna Come (Sam Cooke) 4:01
05.  Stolen Paintings (Lauri Hannu) 5:35
06.  Song for Charlie (Ville Rauhala) 5:59
07.  Valssi 543 + Waltz 543 (Matti-Juhani Orpana) 4:55
08.  Avarilla mailla + In Wide Open Lands (Matti-Juhani Orpana) 8:56
09.  Outolintu + Odd Bird (Matti-Juhani Orpana) 3:53
10.  Untitled Of My Life (Lauri Hannu) 4:10

Kokonaiskesto: 52:44

Takaisin

Artikkeli luettu 206 kertaa

Translate »