By The Sea
JHR001
Jokainen lintu laulaa tyylillään… niin myös tämä Pyssykylän tyvär – Johanna.
Hän on siis lähtöisin kaukaa kairojen maasta, sieltä missä päivän ja yön raja on häilyvä… niin kesällä kuin talvellakin. Hänen tiensä on valahtanut Sodankylästä Napapiirin pääkaupungin Rovaniemen kautta nykyisille asuinsijoilleen Espooseen lukion kielten lehtoriksi. Matkassa on ollut mukana mutkia, sillä useampi kerta ja ajastaika elämästä on kulunut myös Yhdysvalloissa asuen.
Johanna opiskeli nuoruudessaan klassista laulua Rovaniemellä, mutta ei halua eletyn elämän myötä tuoda sitä tekniikkaa esiin tällä äänitteellä. Eikä hän tavoittele omien sanojensa mukaan muitakaan teknisiä ja taiteellisia pisteitä, tärkeintä on antaa laulun soljua vapaana… ja kuuntelijaa viihdyttävänä… eli vapaan laululinnun tavoin…
Johanna omaa matalansointuisan perusäänen, hieman nenäkkään, mutta intensiivisen voimakkaan. Äänessä piilee jonkinlainen pohjoisen jänkhien äheys, se sellainen, joka ylämaissa saatiin aikoinaan aikaan suolaläskillä, käsinkäärityillä sätkillä, mustalla pöönäkahvilla ja taskulämpöisellä… ainakin miesporukoissa.
No, se allekirjoittaneen nostalgisista nuoruusmuistoista ja itse asiaan eli Johannaan ja hänen lauluunsa.
Jo ensiraita sai mielenkiinnon heräämäämään, sillä niin vapautuneen rennosti Rio de Janeiro Blue irtosi. Johannan äänenkäyttö miellytti allekirjoittanutta suuresti… herättäen odotukset koko levyn suhteen. Nyt oli äänessä laulajatar, joka tiesi mitä oli tekemässä… ja mihin rahkeet riittävät.
Bookletissa olevat valokuvat laulajatteresta antoivat juuri päinvastaisen kuvan hänestä kuin mitä levy piti sisällään. Hänen äänessään oli sellaista luontaista karismaa ja ulottovuutta, joka monelta koulutetultakin jazzlaulajatterelta tyystin puuttuu. En tarkoita sitä, että ääni olisi teknisesti täydellinen… en suinkaan, mutta sielukkuudessa ja persoonallisuudessaan kyllä… ja isosti.
Ilmaisuvoimakkuus on myös suhteellisen väkevällä tasolla. Ei sitä liian monesti koettua hentoa ja ohutta otetta. Nyt kähisee, hyrisee ja soi voimakkaalla intensiteetillä. Ei huutamalla ja riehumalla vaan seksikkään syövästi. Riettaan houkuttelevasti. Jopa syntisesti… huh huh… positiivisesti poikkeavaa.
Johanna on koonnut ympärilleen kovan luokan soittokunnan, jota liidaa pianoa ja kiippareita soittava Jukkis Uotila, jonka käsialaa ovat myös levyn kappaleiden sovitukset. Erinomaista työtä, osiltaan myös hieman tavallisuudesta poikkeavaa, mutta erinomaisesti Johannan äänelle sopivaa… Hello America.
Ville Vannemaan saksofoni työstää tunnetta, tuskaa, hellyyttä, rakkautta, läheisyyttä, kaipuuta… erinomaista soittoa juuri tämän levyn henkeen. Basso-osastossa ukko vaihtelee pystybasisti Jori Huhtalan ja sähkötyöstäjä Timo Hirvosen välillä kulloisenkin kappaleen tarpeiden mukaan. Luotto-soittajia kumpainenkin. Ja tähän viimemainittuun kastiin kuuluu ilman muuta myös tahdinlyöjä Jussi Lehtonen.
Erinomainen taustaorkesteri erittäin mielenkiintoiselle laulajatartuttavuudelle.
Olen usein miettinyt kymmenien kansainvälisten jazzlaulukilpailujen tuomaristossa istuneena, miksi meiltä ei nouse laulajattaria podiumille. Vastaus on melko vakio: Meillä on teknisesti erittäin hyviäkin laulajattaria, mutta äänenkäyttö, sielukkuus ja uskaltaminen heittäytyä täysillä musiikin mukaan puuttuu. Ikäänkuin pelätään olla osa esitettävää musiikkia… jännitetään liiaksi teknistä oikeaoppisuutta ja unohdetaan se, kenelle lauletaan.
Se, minkä esimerkiksi Johanna tällä levyllä teknisesti häviää, hän korvaa sen olemalla täydellinen osa esitettävää musiikkia… joka solullaan… nauttien tilanteesta… laulaen juuri minulle. Siis minulle… hrrrrrrrrr.
Odotan mielenkiinnolla tilaisuutta kuulla Johannaa livenä. Tämän levyn perusteella on silloin oletettavasti luvassa vieläkin intensiivisempi, lämpimämpi ja syntisempi ristiretki jazzin syvimpään olemukseen.
Jos haluatte nauttia elämästänne, mukavasta annoksesta jazzia ja Johannan läheisyydestä hienon orkesterin kera, on tämä levy juuri teitä varten. Vilpittömästi! (OR)
Johanna Hollmén vocals, Jukkis Uotila piano, keyboards, Ville Vannemaa saxophones, Jori Huhtala acoustic bass (# 1,2,4,5,10,11,12), Timo Hirvonen electric bass (# 3,6,7,8), Jussi Lehtonen drums
Recorded 25.-26.6.2012 in Helsinki, Finland
Miikka Huttunen recording & mixing engineer
Svante Forsbäck mastering engineer
01. Rio de Janeiro Blue (Torrance, Haenly) 3:20
02. The Look of Love (Bacharach, David) 4:58
03. I Can’t Help It (Wonder, Greene) 5:20
04. The Boy from Ipanema (Jobim, de Moraes, Gimbell) 5:00
05. A Child Runs Free 2:42
06. All I Am (Rideout, P. Jackson) 3:14
07. Nature Boy (Eden Ahbez) 4:08
08. Love Is a Loosing Game (Winehouse) 3:46
09. Summertime (Gershwin, Heyward) 5:30
10. The More I Look at You (Lassy, James) 3:52
11. This Masquerade (Russell) 5:28
12. What a Wonderful World (Thiele, Weiss) 4:34
All arrangements Jukkis Uotila