Joyce Elaine Yuille

Kuvat:

02.07.2015 19:03


Joyce Elaine Yuille: Welcome to My Worl

Welcome to My World

Schema Records CD/LP SCCD473/SCLP473

 

Joyce Elaine Yuille julkaisi viimeisimmän albuminsa Welcome to My World italialaisen Schema Records -levymerkin kautta. Albumilla on sekä uusia, solistin omia sävellyksiä että lainakappaleita ja ilmeisesti myös tilaustöitä. Schema Recordsia pyörittävä Luciano Cantone jakaa tuotantotehtävän Timo Lassyn kanssa, joka on säveltänyt Yuillelle yhden laulun. Säestysyhtye on Timo Lassyn – rumpali Ville Pynssi korvaa Teppo Mäkysen, mutta muutoin miehitys on sama kuin ennen, eli pianisti Georgios Kontrafouris, basisti Antti Lötjönen ja perkussionisti Abdissa Assefa. Puhallin- ja jousiryhmä täydentävät muutamilla raidoilla yhtyeen tuotosta.

Yuille tulkitsee hillitysti ja elegantisti vokaalimusiikkia, jolla on läheinen suhde balladeihin ja gospeltraditioon sekä tietysti vahvojen naisvokalistien tuotantoon. Hän ei ole kuitenkaan lähtenyt Gloria Caynorin ja muiden diskotähtien tielle, mikä on viisaasti toimittu.

Vokalistin rauhallista ja enimmäkseen slow-tempoista laulua sävyttävät soul-, blues- ja negro spirituaalien vaikutteet. Sävelmällinen ja samalla viehättävästi ”savuinen” lauluääni kuulostaa hieman Randy Crawfordin raukealta laulutavalta, ja paikoin ehkä Tanita Tikaramia on tulkinnoissa mukana (muistettaneen parhaiten Twist in my sobriety -laulun ansiosta). Hänessä on jotakin samaa dramatiikkaa Joan Armatradingin kanssa, mutta ilman tämän julistavaa tendenssiä. Yuillen äänenhallinta on vankkaa kaikilla sävelkorkeuksilla – sävelmuuntelua olisi voinut olla hieman enemmänkin, erityisesti hitailla balladeilla.

Perinteisestä jazzsoinnutuksesta poikkeava, melko yksinkertainen tyylisuunta ja verkkaisesti etenevä sointuprogressio eivät ilmeisesti anna jazzmuusikoille heidän kaipaamaansa ilmaisutilaa. Esimerkiksi hidas, kolmijakoinen blues kuulostaisi soolo-osuuksilla vetävältä jazzvalssiksi lyötynä, mutta ehkä tämä toteutuu live-esityksissä.

Solistisesti innostavinta jälkeä bändissä tekee jälleen kerran Georgios Kontrafouris (Chaos, ja rauhallinen, jousivetoinen balladi Time to love again). Tyylilaji olisi ehkä hyötynyt bassokitarasta lähes kautta linjan, minkä Antti Lötjönen tietääkseni hallitseekin erittäin hyvin. Selvästi rytmibluesviritteisillä numeroilla sähköbasso olisi tuonut soittoon enemmän ”kulmaa”, vähentämättä silti jazznautintoa.  Ei ehkä ihan slap-tekniikkaa, mutta kontrabasson pehmeä sointi ei välttämättä aksentoi aivan tarpeeksi. Timo Lassylla myös tuntuu ajoin olevan hieman vaikeuksia sopeuttaa oma tyylinsä laulujen soolokuvioihin; sointi ja improvisaatiot eivät ole aivan sitä huippuluokkaa, mitä häneltä on totuttu odottamaan.

Mutta kokonaisuus toimii ja tarjolla on paljon kuuntelunautintoja. Avausraita, Follow The Sun, muistuttaa laskevine bassoasteikkoineen Nina Simonen bravuuria My baby just cares for me – ja sehän ei ole mikään miinus. Yuillen olemuksellinen nykylook lähestyy jotensakin Simonen henkevää olemusta aikuisvuosilta. Toisessa sävelmässä, Come with me, on rauhallisempi tempo, mutta hieman liikaa samankaltaisuutta avausraitaan – joku muu sijoituspaikka olisi ollut ehkä parempi. Samasta biisistä on vielä superhidas, akustinen versio, mikä jäi hieman arvoitukseksi. Omia suosikkejani levyllä ovat Just say goodbye, Running for my Love ja miellyttävästi svengaava Make right, jossa myös Timo Lassyn tenori pääsee oikeuksiinsa.

Jousi-instrumentaali Parallel World Moon Interlude on kaunis, mutta kokonaisuudesta hieman irrallaan ja toiseksi viimeisenä kappaleena ”välisoitto” on kummallisesti sijoitettu. Bluesorientaatio on erityisen maukas, oivallinen on mm. hidas Late I rise; täynnä tenhoavaa fraseerausta ja pakahduttavaa tunnelmaa!

Kokenut vokalisti tuntuu löytäneen itselleen sopivan perusaineksen ja suomalaismuusikoista toimivan substraatin. Omaa laulutyyliään hän kuvailee sanaparilla ”nitty gritty”, mikä sopii lauluihinkin. Slangienglannin ”gritty” tarkoittaa lähinnä ”inhorealistia”, mutta etuliitteineen sen voisi kääntää ”tähdelliseen keskittymiseksi”. Yuille on ehkä molempia; New Yorkin Spanish Harlemin moninaiset elementit (haasteellisuudesta huippuelämyksiin) ovat aistittavissa ilmaisun taustalla.

* * *

Kuten muutkin laulusolistit, myös Yuille aloitti uransa nimekkäiden artistien taustalaulajana; näihin lukeutuu mm. Donna Summerin, Gloria Gaynorin ja Laura Pausinin kaltaisia suurnimiä. Suomessa hän on vieraillut jo useasti: We Jazz 2013, Elojazz 2014 ja JazzPiknik Helsingissä. Timo Lassyn kanssa yhteistyö alkoi tenoristin levyjä julkaisseen Schema Recordsin kautta; vokalisti on esiintynyt Timo Lassy Bandin solistina mm. Milanon arvostetulla Blue Note -klubilla.

Levy julkaistaan sekä vinyylinä että CD:nä. Toivottavasti tätä hienostunutta musisointia kuullaan livenä suomalaisilla areenoilla. Solistin varhaistuotantoa (So4Real, My Best Thing ym.) voi myös suosittaa tutkimiskohteena – artistien kehitys on mielenkiintoinen. Elokuvien ystäville voisi suosittaa oheiskatsottavaksi Liz Garbusin filmiä What happened, Miss Simone? Toivotetaan joka tapauksessa charmikas solisti bändeineen lämpimästi tervetulleeksi myös meidän maailmaamme.

 

Joyce Elaine Yuille, laulu; Timo Lassy, tenorisaksofoni; Ville Pynssi, rummut; Georgios Kontrafouris, piano; Antti Lötjönen, basso; Abdissa Assefa, perkussiot.

Avustava jousiryhmä Synthonic Orchestra di Silvia Catasta ja puhaltimet, taustalaulu: Joyce Elaine Yuille,  Julia St. Louis & Wendell Simpkins 

Recorded by Francesco Borrelli & Federico Dascola/Blue Spirit Recording Studio 
Mixed by Davide Rosa & Francesco Borrelli

01. Follow the Sun
02. Come With Me
03. Too Soon You’re Old 
04. Late I Rise
05. Tryin’ Times
06. Just Say Goodbye
07. It’s Madness
08. Chaos
09. Running for My Love
10. Time to Love Again
12. Make Right
13. Parallel World Moon Interlude
14. Come With Me (slow version)

Produced by Luciano Cantone
Co-produced by Timo Lassy

 

Takaisin

Artikkeli luettu 961 kertaa

Translate »