Lapsuus- ja nuoruusvuosinaan sveitsiläinen Andreas Schaerer vietti aikaansa Alppien rinteillä hoitamassa lampaita kunnes hän lähti opettajankoulutukseen. Ensimmäiset kosketukset musiikkiin syntyivät nauhurilla, joilla hän teki omia nauhoituksiaan ja sittemmin hän toimi kitaristina punk yhtyeessä. Tehtyään pitkähköt matkat Etelä-ja Keski-Amerikassa, hän aloitti opiskelut vuonna 2000 Bernin taideyliopistossa, missä hän opiskeli laulua, improvisointia ja sävellystekniikkaa aina vuoteen 2006 asti.
Hän perusti Berniin Jazzwerkstatt Kollektiivin Wienin vastaavan organisaation mukaisesti edistämään muusikoiden yhteisiä intressejä. Laulajana hänellä on ollut omia projekti kokoonpanoja, joista yksi on trio itävaltalaisten Martin Eberlen ja Peter Romin kanssa. Schaererin laaja-alainen musiikillisen repertuaari toimii hip-hopista tietokoneäänitekniikan hyväksi käyttöön asti ja siksi hän on myös usein käytetty studiomuusikkona muiden äänitteiden teossa. Hän on esiintynyt mm. Bobby McFerrinin kanssa ja opettaa nykyään jazzlaulua, improvisointia ja yhtye soittoa Bernin Taidekorkeakoulussa.
Kitaristi Peter Rom on opiskellut Bostonissa ja tehnyt loppututkinnon Wienin Konservatoriossa. Hän kuuluu Wienin Jazzwerkstatt Kollektiivin perustajiin. Hänellä on oma trio, jonka levy Says Who?! vuodelta 2005 sai huomiota erikoisen omaperäisellä tyylillään, missä sekoitettiin kokeilevaa digitaalisesti prosessoitua, tehostettua kitarasoundia funkyn seikkailevaan worldbeat poljentoon progen ja heavyn kautta. Trumpetisti Martin Eberle on suorittanut yliopistotasoisen loppututkinnon ja toimii musiikin opettaja Wienissä sekä soittaa aktiivisesti eri kokoonpanoissa.
Sähkökitara, ihmisääni ja flyygelitorvi ovat melkoinen sekasikiö, jos asiaa mietitään yleisesti näin yhtyeen instrumentoinnin kautta. Please don’t feed the model levyllä kuljetaan polkuja, missä kokeileva improvisointi kuljettaa yhtyettä eteenpäin. Levyn sisältö kiinnostanee enemmän sellaisia seikkailunhaluisia kuuntelijoita, joita jokin uusi yhdistelmä tai musiikin erikoispiirteet luovat mielenkiintoa. Kuten Mukuma Express, levyn aloituskappale osoittaa, Andreas Schaerer käyttää ääntään enemmän laulun kautta kuin pelkkää “beatboxausta” Felix Zengerin tavoin. Kakkosraidalla Diplomat ollaan enemmän pelkän äänenkäytön varassa, mutta laulullinen sointu korostuu selkeästi taustalta. Tähän Romin kitara ja Eberlen trumpetti vastaavat vaihtelevasti välillä minimalistisesti välillä voimallisesti elintilaa hakien saaden aikaiseksi hyvin maittavia soolo-osuuksia varsin yksinkertaisin akustisin keinoin. Sähköinen elementti ei räjähdä käsiin, sitä on itse asiassa mukana varsin vähän. Näitä efektejä on vankasti oikeastaan mukana vain Rimze Khala Rimze kappaleen alussa. Siitä kuitenkin taitutaan nopeasti synninpäästön anelevaan humaaniin ja puolihartaaseen tiivistykseen, missä Romin kitara ja Eberlen trumpetti hakevat elintilaa kovalla keskinäisellä taistelulla.
Yksiselitteinen beatboxaus ei suoranaisesti innosta, mutta Schaererin äänenkäytössä on McFerrinin tapaisia ominaisuuksia, mitkä osoittavat erinomaista äänenkäytön taitoa. Romin ja Eberlen rehevän spontaanit, helpontuntuisesti irtoavat, taustasoitot täydentävät laulua rehevästi. Siinä on nokkeluutta ja kekseliäisyyttä. Jos on kuunnellut Bobby McFerrinin levytyksiä, niin tästä löytyy samoja linjauksia ja saattaisi olla sopivaa kuunneltavaa tämän henkisen musiikin ystäville.
Mukana on hyvin lyyrisiä ja taiteellisen kuvailun kautta syntyviä sävyisiä ja hitaita kappaleita. Niissä syntyy sympaattinen sävy kuten Last Man Standing. Taidokas yhteispeli ja vuorovaikutus soittajien ja laulajan välillä saavat aikaan erinomaisen kokonaisuuden. Tätä voisi luonnehtia varsin epäsovinnaiseksi jazziksi. Levy kuuluu enemmänkin vapaamielisen musiikin kummajaisiin. Siinä on joka tapauksessa hienoja ja nautittavia yksityiskohtia, joissa on improvisoidun esittämisen mukanaan tuomaa selkeähenkistä jazzkuviointia. (JKi)
Andreas Schaerer: ääni, äänirytmitys, Martin Eberle: trumpetti, flyygelitorvi, Peter Rom: sähkökitara
Äänitys ja miksaus: Christoph Burgstaller, Clipwerk, Wien, 12-15. lokakuuta 2010. Masterointi: Martin Ruch, Weltschall, Berlin. Tuotanto: Rom, Schaerer, Eberle. Kannen suunnittelu: Artur Bodenst. Kuvat: . Julkaistu: 2011.
- Mukuba Express (Peter Rom) 6:23
- Diplomat (Peter Rom) 4:51
- No Regrets (Peter Rom) 5:17
- Knock Code 3 (Andreas Schaerer) 3:07
- Khululeka (Peter Rom) 6:19
- Please Don´t Feed The Model (Rom/Schaerer/Eberle) 2:58
- Rimze Khala Rimze (Andreas Schaerer) 4:50
- Last Man Standing (Peter Rom) 4:00
- Pimp My Slide (Peter Rom) 2:30
- The End Is Near (Peter Rom) 2:29
{youtube}sw27D0dRVLk{/youtube}