Humble House Records, humblecd34
Amerikkalaisen kansanmusiikin (jazz) lomaan on mukavaa. Tarpeellista. Helpottavaa. Rauhoittavaa. Sisäsiittoista. Pakonsanelemaa. Totta jumalautu… siis jazzin vastapainoksi on upeaa kuunnella annos suomalaista kansanmusiikkia nykyaikaan sovellettuna. Ja esitettynä.
Muistan pojan tolikkana, kun norjalainen Trolle Rodinin sirkus saaapui Rovaniemen torille. Karmivat tiikereiden ja leijonoiden murahdukset ja karjahdukset saivat selkäpiissä kusiaisparven ravaamaan kohti persläpeä. No aivan samaan ei pääse tämä kansanmusiikkiorkesteri Sirkus, mutta makoisaan, villasukkajalkaa töpöttävään menoon ja meininkiin kylläkin. Jazzillisia elementtejä löytyy runsain mitoin, aivan totta! Tosin kansallista melankoliaakin löytyy ihan kotitarpeiksi. Mutta nostalgian tuli polttaa kaiken pahan jättäen jälkeensa savuavan tantereen, johon Sirkuksen täytyy rakentaa oma esityksensä. Mielestäni tämä pelimannimusiikin -rämpätirämpäti -ryhmä onnistuu tehtävässään erityisen nautittavasti. Se ei jää makaamaan tuleen, kuten kuten turhan monet jazzarit. Ja esitys on pilalla. Åke Lindman -vainaja ja muut tosimiehet karjuisivat perkelettä. Ja katso jazzin eikun kansanmusiikin miehet vastaavat huutoon vaikkapa maniskalla Kotimaani ompi Suomi -biisillä koko levyn finaalissa.
Eli mitä opimme tästä?
Musiikkiperinteessämme on yllättävän paljon hyvää ja mahtavaa perusmateriaalia, jonka sovittaminen antaa täyttä tavaraa haastamaan Tähtilippumaan jazzin. Meillä ei ole mahtavaa Mississippiä, mutta Vetelin ja Kaustisen läpi liruava Perhojoki kantaa rantatörmillään sellaisen pelimanniperinteen, jotta helekutti. Siinä vapisoo muut…
Ja countryjuhlienn tyyssija Emetissä hengittää Country Life lisärytmiä Konstan ja Järvelän perinteelle.
Tulkohon turpahan, mutta soon niin, jotta kehasen tän plätyn. Soon hyvällä maulla tehty. Nykyaikaa sopivasti perintehen sekaan sotkien. Ja soittokunta pelittää mahrottoman hyvin, alastoman paljaasti, iliman höyläämistä… Niinpä niin äänelläänhän se korppikin laulaa…
Tosin ja ihan oikeasti tämä Sirkus on kuitenkin hämeenlinnalaista koulukuntaa, Ruutikellarintieltä. Aiemmin yhtyeen tavamerkkinä on ollut Irkkumusa, mutta nyt kotimaisuus on noususut kunniaansa.
Tulatullalla tulatullalla… kuunnelkaahan välipalana. Ehkäpä hyväksytte suomalaisen kansanmusiikin kouluaikojen pakkosyötön jälkeen uudelleen.
Vielä kerran: Hyvä juttu. Kuunnelkaa tämä Sirkus esitys nauttien!
Kesemmällä sitten nauttimaan kaikilla aisteilla Sirkus Finlandian huimia esityksiä. Nauttimaan ohessa hattaran makeudesta, pop cornien pokseesta… (OR)
Petri Keinonen, kitara ja laulu
Heikki Kangasniemi, viulu, mandoliini
Keijo Keinonen, bassot
Kaikki sävellykset jas sanoitukset trad, paitsi raita 2 sanoitus Taina Sihvonen, sävellys Petri Keinonen. Raita 3 Elias Lönnrothin “Kansanlauluja” kansanlaulukokoelmasta vuosilta 1839-1840, sävellys Petri Keinonen. Raita 7 sanoitus P.J. Hannikainen. Raita 9 sanoitus Valter Juva. Raita 11 sanoitus Kai Kyösti Kaukovalta, sävellys Petri Keinonen. Sovitukset Sirkus, paitsi raita 3 Petri Keinonen ja Heikki Kangasniemi
Äänitys ja miksaus Petri Keinonen
Tuottaja Petri Keinonen
1. Hiluhilu
2. Illan syliin
3. Heipparalla, taittaralla !
4. Pikkulintu riemuissaan
5. Tulatullallaa
6. Ai ai Sorja
7. Sä kasvoit neito kaunoinen & Etelätuuli
8. Pelimannipoika
9. Karjalan kunnailla
10. Meren jalokivet & Isontalon Antti ja Rannajärvi
11. Hevosen laulu
12. Kotimaani ompi suomi
{back button}