Steve Kuhn

Kuvat:

20.09.2012 06:01

ECM Records 2794578

Uusi levy pianisti Steve Kuhnilta on tavannut aina olla merkkitapaus ja niin nytkin; Wisteria on instrumentaalista pianotrioa parhaimmillaan. 50 albumia lähes 55 vuotta jatkuneella urallaan työstänyt pianomestari on edelleen elementissään juuri haasteellisimman bändiformaatin kanssa.

Balladivoittoinen mainstream-levy Wisteria vaikuttaa ehkä aluksi varsin tyypilliseltä pianotrion tuotokselta, mutta kokonaisuus ei ole näin yksinkertainen. Olisi hiukan outoa kutsua tällainen huippujengi koolle soittamaan bluesskaaloja tai standardeja, eikä siitä olekaan nyt kyse.

Kuhnin luotettavina kumppaneina ovat bassokitaristi Steve Swallow ja rumpali Joey Baron. Maestro Kuhn sanoo levyn saatesanoissaan, että hänellä on ollut Swallowin kanssa yli 50 vuoden ajan läheinen musiikillinen yhteys, ja Baroninkin kanssa yli 20 vuotta – silti piti odottaa näin kauan, että heidät sai soittamaan yhdessä, triona. Kannatti odottaa!

Art Farmerin nimisävelmää lukuun ottamatta kuusi levyn kappaleista on Kuhnin omaa, ja myös Swallowin tuotantoa on kaksi sävelmää. Promises Kept on kaunis muistuma Kuhnin ECM-levytykseltä vuodelta 2004. Mukana on 90-luvun tuotantoakin (kuten Chalet), mutta muistellessaan Kuhn on nostalginen oikealla tavalla. Ei siis sentimentaalisesti tai laskelmoiden, vaan tuoden uutta näkökulmaa vanhoihin sävelmiin.

Tyhjää fraasikuviointia tai solistien itseriittoista egotrippailua ei ilmenny – musiikki elää kiihkeästi ja intohimoisesti joka sävelellä. Omia suosikkejani levyllä olivat kiihkeätempoinen A Likely Story ja esteettisen kaunis, lähes jalopiirteinen Pastorale ja herkkä Permanent Wave.

Steve Swallow on kehittänyt omintakeisen ja persoonallisen soundin ja soittotyylin, niin ettei häntä aina kitaristisiksi oikein tunnistakaan. Viisikielisen bassokitaran sointi on lämmin ja pehmeä – se aivan hyväilee korvia. Tampere Jazz Happeningissä minulla oli tilaisuus hetki jutella ystävällisen ja miellyttävän maestron kanssa ja hän kertoi pyrkineensä mallintamaan akustisen sellon sointia ja onnistuneensa siinä erittäin hyvin.

Swallow on tullut Kuhnin perinteisen trion David Fincken tilalle; Fincke on kontrabasisti, ja bassokitara tuo trioilmaisuun aivan uuden ulottuvuuden ja ominaislaadun. Swallowin rooli basistina – ylläpitää rytminen pulssi ja huolehtia rumpalin kanssa grooven säilymisestä – luonnollisesti on päivänselvä, mutta hän on basistina paljon enemmän. Good Lookin’ Rookie ja Chalet ehkä ilmentävät tätä tendenssiä parhaiten; solistiset tehtävät lankeavat Swallowille kuin luonnostaan.

Swallowin sähköbasson soinnikkuus ja kauneus ovat lähes häkellyttäviä. Hänen soittonsa on eksaktia ja hallittua myös bassokitaran ylärekisterissä – siinä säilyy yhteys kulloisenkin kappaleen sieluun ja Kuhnin hienostuneisiin harmonioihin. Useimmilla ylärekisteriin eksyneille bassokitaristeillahan soitto on usein pelkkää hengetöntä tiluttelua; Chalet ja Morning Dew manifestoivat mestaribasistin muista erottuvaa kyvykkyyttä ja musiikillista ajattelua. Välillä tosiaan tuntuu, että triossa on mukana joku Joe Passin kaltainen jazzkitaristi.

Joey Baron on hyvin perillä Kuhnin musiikin rakentumisesta. Hän on tarkkaavaisesti mukana ja temmon pitämisen lisäksi tuo nopeaälyisesti esiin kekseliäitä ja teräviä fillejä tukien kokonaisuutta. Tässä hän on ajoin aivan uskomattoman kekseliäs – silti hän ei nosta omaa työtään etualalle, eikä sitä tee äänittäjäkään.

Carla Bleyn elegantti, oikeastaan pittoreski, mutta huonommin tunnettu Permanent Wave, poikkeaa levyn yleislinjasta sävellyksenä, ja Swallowin oivaltava bassotyöskentely nostaa teoksen arvoa merkittävästi. Kuhnin artikulointi on tässä yhteydessä kerrassaan hienoa.

Trion musisoinnin yleisilme on ajoin lähes riehakas, poljento melodisissa balladeissakin progressiivinen ja drive vastustamaton – samalla tämä on hyvin charmikasta musiikkia. Tilaa nostalgiselle rauhoittumiselle toki on, mutta sekään ei tarkoita alakuloa tai melodramaattista tunteilua.

 

Steve Kuhn: piano; Steve Swallow: bass; Joey Baron: drums

Recording: James A. Farber/Avatar Studios, N.Y.

 

01. Chalet
02. Adagio
03. Morning Dew; Romance
04. Permanent Wave
05. A Likely Story
06. Pastorale
07. Wisteria
08. Dark Glasses
09. Promises Kept
10. Good Lookin’ Rookie

 

Production: Manfred Eicher

 


 

 

Takaisin

Artikkeli luettu 617 kertaa

Translate »