Love Bullet
Membrane/Must Have Jazz CD
Arvostetuimpiin jazz-artisteihimme lukeutuva saksofonisti Timo Lassy jatkaa uuden albuminsa Love Bullet myötä vakaasti souljazz-konseptinsa kehittelyä. Timo Lassy Band on Georgios Kontrafouris (Wurlitzer-sähköpiano, urut), Antti Lötjönen (kontrabasso), Teppo Mäkynen (rummut) ja Abdissa Assefa (perkussiot) ja tietenkin Timo itse, tenorisaksofoni. Saksofonistin johtama kokoonpano on herättänyt jo brittiläisessä alan lehdistössäkin myönteistä huomiota. Uuden levyn jakelussa on mukana myös saksalaisen Membran-levymerkin alabrändi Must Have Jazz.
Musiikki tempaa mukaansa heti ensisävelistä alkaen – siis kun päästään varsinaiseen sävelmään Green Pepper Strut, on vauhti jo melkoinen, mitä handclaps hauskasti tukee. Mäkysen mikroavaus Love Intro ja päättävä Bullet Outro kuulostavat lähinnä bändin huumorilta, joka avautunee muusikoille parhaiten. Johdanto-osiin kootaan klassissekin suurteosten parhaat palat teasereiksi, nyt tuntuu vähän kuin ”levy olisi jäänyt päälle” – Outrossa varsinkin.
Waltz Unsolved -koukkuun on helppo jäädä, joskin nautin eniten nimisävelmästä ja Stay Close-raidasta, jotka ovat rauhallista, blueshenkistä jammailua, tiiviin tykityksen lomassa. Jälkimmäisen yökerhosävyt soivat elegantisti. Levy on yhtenäinen ja melodisesti kiintoisa kooste. Kaikuefektiä olisi voinut käyttää rohkeamminkin, mutta muutoin äänitys on onnistunut.
Timo Lassyn (39) pitkä ura on kansainvälisestä perspektiivistäkin kiinnostava, vaikka ulkomainen lehdistö tituleeraa häntä ”kiinnostavana tulokkaana”; neljäs studioalbumi monipuolistaa tenorisaksofonistin ja kompaktiksi soittoyhteisöksi jalostuneen yhtyeen ilmaisua merkittävästi. Merkittäviä projekteja ovat olleet myös Five Corners Quintet, U-Street All Stars ja tietysti Jo Stance, joista kuullaan hieman takaumia nytkin.
Edellinen studiolevy oli pakottomaan fiilikseen pohjautunut ”cooking session”, mutta Love Bullet on artistin mukaan harkitumpi ja yhtenäisempi teos, vaikka ”hot cooking” -jaksoja on tässäkin. Pääpaino on siis sävellyksillä, jotka toimivat yhdessä, ja albumi on ehjä kokonaisuus – oikeinkin innostava, ollakseen instrumentaalinen groove music -studiolevy.
Musiikki, kuten kaikki taide, rakentuu tietyille kuvioille, ja riffipohjaisen souljazzin osumakuviot (engl. pattern) tahtovat olla siksi ahtaalla, että kuuntelijan kiinnostuksen pitoon täytyy ponnistella. Ydinyhtyettä ajoin täydennetään, jotta sävelmaisemista saadaan irti enemmän. Rakkauskuulalla vierailevat trumpetisti Jukka Eskola ja vibrafonisti Panu Savolainen tuovat rikastuttavan kontribuution kokonaissointiin.
Erityisesti Eskolan trumpetti Hip Or Not-raidalla on nautinnollinen, ja vauhdikas Fast Fabio soi kuin nuori Dizzy Gillespie konsanaan. Vibrafoni niveltyy juuri bluesin ilmekieleen. Lieneekö Peter Yatesin legendaarinen Bullitt -filmi (1968) inspiroinut Rakkauskuulaa, mutta osa vauhdikkaista kappaleista kieltämättä sopisi toimintafilmin kaahausjaksoihin.
Timo Lassylla on innostavia näyttöjä yhteistyöstä vokalistien kanssa, kuten sykähdyttävä baritoni José Jamesin mm. Ya dig (Round Two-albumi). Anna Puun Mielentilaa-levytyksestä en ollut aivan yhtä vaikuttunut, mutta tietenkin soul shouter Johanna Försti on ehdoton.
Tykkään mainiosti tuosta Timon suoraviivaisesta tenorisoundista, mihin hän tapaa toisiaan hakea rouheutta baritonia muistuttavilla murahduksilla. Bändin sävykäs ja aistillinen ominaissointi on tallella ja entisestään syventynyt. Rytmiryhmä menee kuin juna, ja Georgios Kontrafouris on erinomainen groove-pianisti.
Wurlitzer-sähköpianon rinnalle olen keikoilla kaivannut Fender Rhodesia tai Hammond-urkuja, ja jälkimmäisen osalta toiveeni toteutui nyt. Maltan tuskin odottaa, miltä se kuulostaa livenä. Pidän pianistin tavasta kompata vasemmalla kädellä, lähes kuin teräväaksenttinen sähkökitara olisi säestämässä.
Albumin kansiteksteistä vastuu on M.A. Nummisella. Mauri on tietenkin verbaaliakrobaatti, mutta hänen inspiraationsa ei oikein toimi tällaisissa yhteyksissä. Muistosanat kitaramaestro Albert Järviselle lähestyi hyvän maun rajoja ja ylitti ne. Timo Lassyn musiikissa kyseessä ei ole niinkään ”jazzin pyhyys”, vaan mitä maallisin ja profaanein musisointi – ja juuri siksi niin saakelin hyvä!
No, hyvä levy kestää suunsoittoakin, musiikkihan se on pääasia. Timo Lassy Band esiintyy Helsingissä levynjulkaisukeikalla 3.6. Dubrovnik-klubilla, soittaen kaksi täyspitkää settiä. Kvintettiä saa kuulla 27.6. Savitaipale Soi-festarilla – tällöin solistinaan soul mama Johanna Försti.
Timo Lassy saksofoni, Georgios Kontrafouris wurlitzer-piano ja urut, Antti Lötjönen basso, Teppo Mäkynen rummut, Abdissa Assefa lyömäsoittimet
Feat. Jukka Eskola trumpetti, Panu Savolainenvibrafoni
01. Love Intro
02. Green Pepper Strut
03. Love Bullet
04. Hip Or Not
05. Fast Fabio
06. Stay Close
07. We Jazz Theme
08. Waltz Unsolved
09. Undecided
10. Bullet Outro