Trygve Seim

Kuvat:

04.10.2018 16:32


Trygve Seim - Helsinki Songs

Helsinki Songs

ECM Records ECM2607 6751580

”ECM-talliin” kuuluva norjalainen saksofonisti Trygve Seim julkaisi kesän 2018 päätteeksi yhtyeen johtajana kahdeksannen Manfred Eicherin tuottaman albuminsa Helsinki Songs. Seimin ECM-debyyttilevy Different Rivers teki välittömän vaikutuksen jazzpiireissä ja se valittiin vuoden 2001 albumiksi saksalaisten kriitikoiden toimesta. Sen jälkeen Seim on esiintynyt yli 20 ECM-julkaisulla. Kolmea eri kansallisuutta edustava kvartetti vie Helsinki Songs -albumillaan kuuntelijan matkalle varsin melodiarikkaan herkkään ja runolliseen tunnelmaan, mitä on maustettu utuisen ilmatilan arvaamattomilla oikuilla.

Seim kirjoitti suurimman osan uusimman levynsä kappaleista oleskellessaan Helsingissä ja tätä materiaalia hyväksi käyttäen hän kokosi kvartetin äänitystä varten oslolaiseen Rainbow Studioon. Kokoonpanossa soittavat virolainen pianisti Kristjan Randalu, norjalainen basisti Mats Eilertsen ja suomalainen rumpali Markku Ounaskari, kaikki Seimille entuudestaan tuttuja soittokavereita.

”Kristjan Randalulla on teknistä taituruutta, joihin luotan ja uskon – hän tekee mitä tahtoo pianon ääressä”, sanoo Trygve. ”Mutta tärkeintä on, että hän saa todella pianon laulamaan, mikä on harvinaista. Hänen kosketuksensa pianon näppäimistöllä on eleganttia ja kaunista. Kuunnellessa hänen soittavan ”chrorusta” voin todeta, että sen sisällä on enemmän kuin neljä tai viisi nuottialuetta. Se on sielukasta.”  Mats Eilertsen ja Markku Ounaskari tuntevat toisensa hyvin monista yhteisistä projekteista. ”Luovana basistina Mats osaa pitää yllä hienostunutta saundimaailmaa. Markku on inspiroitunut Edward Vesalan tavasta käsitellä rumpuja vapaasti ja dramaattisesti, vaikka hän osaa myös soittaa hyvin yksinkertaisesti. Matsilla ja Markulla on hyvä yhteys toistensa kanssa. Sen voi aistia”, kuvailee Trygve soittajakollegoitaan.

Jan Garbarek on vaikuttanut syvällisesti Seimin ratkaisuun alkaa soittaa saksofonia. ”Kun olin pieni poika, isäni hankki minulle saksofonin, mutta itse olin kiinnostunut jalkapallosta. Sitten menimme pitkälle autolla, ja hän soitti Jan Garbarekin ECM-albumilla Eventyr. Olin niin vaikuttunut Garbarekin saksofonin äänestä, että kiinnostuin todella tästä soittimesta. Tämä tuntemani vaikutus ei ole jäänyt mielestäni koskaan. Siinä oli jotain hyvin erikoista, miten Jan saa saksofonin toimimaan. Soitollaan Garbarek kertoo tarinoita eikä mieti montako nuottia hän pystyy luomaan samanaikaisesti. Siitä lähtien olen aina ollut kiinnostunut muusikoista, jotka kertovat tarinansa instrumenttiensa kautta. Se on sitä, mitä toivon myös itse pystyväni tekemään.”

Seim on luontainen improvisoija, jonka soitosta vyöryy jazzin alkuaikojen peruspilareita kunnioittava lähestymistapa. Hän on ottanut mukaan soittoonsa arabialaisia vaikutteita, joita hän on saanut vuosia kestäneestä yhteistyöstä egyptiläisen muusikon Fathy Salaman kanssa.

Levy alkaa hitaalla tunteikkuudella Randalun pianonsoiton kautta, mihin Seim vastaa nopeasti vahvan vuorovaikutteisesti. Aloituksena suloisen raikas ja herttainen Sol’s Song tuntuu luontevalta, sillä sen hän on kirjoittanut ja omistanut 7-vuotiaalle tyttärelleen. Vähän myöhemmin kuultava barokkivaikutteinen Ciaccona per Embrik puolestaan on omistettu hänen 9-vuotiaalle pojalleen, vaikka Seim kertoo sen syntyneen jo aikaisemmin, kun hän tiesi tulevansa isäksi.

Runsas surumielisyys ja myötäelämisen tuska tulevat esille syvämietteisillä tulkinnoilla sopraanolla soitetuista kappaleista New Beginning ja Sorrow March. Niistä saattaa löytää myös intialaisia vaikutteita, joita Trygve Seim on saanut soittoonsa tutkittuaan intialaista klassista perinnemusiikkia.

Birthday Song on Trygven mukaan sävelletty Mats Eilertsenin 40-vuotissyntymäpäivän kunniaksi. ”Annoin hänelle lahjaksi pullon samppanjaa ja Moleskine -muistikirjan säveltämistä varten. Kirjoitin siihen neljä melodiaa ja sointua merkinnällä näistä on hyvä aloittaa. Seuraavana aamuna juhlapäivän jälkeen istuin pianon ääreen ja soitin nämä neljä melodiaa ja sointua. Näin ikään kuin ”varastin” osan ja jatkoin kappaleen säveltämistä ennen kuin menin nukkumaan”. Kappale on sisällöltään kaihoisan kaipuun syvällistä analyysiä.

Uuden Helsinki Songs -albumin sisältö rakentuu pitkälti Seimin ja Randalun soolojen ympärille. Seim on keskittynyt antaumuksella klassisen puhdaslinjaiseen soittamiseen. Sävelmät sisältävät paljon klassista kiinnekohtaa ja omistautumista idearikkaisiin teemoihin, joihin Seim on saanut virikkeitä sekä omilta bändikavereiltaan että monilta jazzin pioneereilta. Tuloksena on syntynyt sävyisä ja melodisesti kaunislinjainen kokonaisuus.

Levyllä löytyy jossain määrin kappaleesta toiseen toistuvaa samankaltaisuutta, mutta se ei häiritse, sillä musiikiltaan se on niin vetävän tunteikasta ja osin salaperäisyyden ympäröimää, että siihen suorastaan liimautuu kiinni mitä enemmän sitä kuuntelee. Syvällinen emotionaalinen imu tuntuu niin voimakkaalta, ettei siitä pääse irti.

Levyltä ei tarvitse odottaa mitään yllättäviä repeämiä tai poikkeamia valitulta kulku-uralta, ellei kappaletta Randalusian Folk Song voitaisi pitää sellaisena, sillä siinä tuntuu olevan kansanperinnemusiikin vivahteita ja riemukasta rytkettä, sykettä ja rytmikkyyttä hieman valitusta teemasta poiketen.

Suunta ja päämäärä ovat alusta alkaen selvillä, soittoa hallitsee ajatuksellinen sielukkuus, kiehtova esteettinen kauneus, lumoava tyyneys ja hienovaraisuus sekä tunteisiin vetoava henkevä esitystapa.

Tätä herkkua saattaa kuunnella kuka tahansa, ei tarvitse olla jazzin kanssa minkäänlaisessa liitossa, vaan uskon muunlaiseen musiikkiin orientoituneidenkin löytävän tästä kuuntelemisen arvoisen sisällön. Tämän kokeilun voi tehdä livenä suuntaamalla neljän viikon päästä Tampereelle, kun yhtye soittaa kaiken todennäköisyyden mukaan tämän levyn sisältöä perjantaina 2.11. klo 21.45 Pakkahuoneella. Suosittelen, ilman ennakkoluuloja. (JKi)

Trygve Seim: tenori- ja sopraanosaksofoni, Kristjan Randalu: piano, Markku Ounaskari: rummut, Mats Eilertsen: kontrabasso

Äänitys: Per Espen Ursfjord, Rainbow Studio, Oslo, tammikuu 2018. Kannen kuva: Caterina Di Perri. Kansilehtisen kuvat: Mats Eilertsen, Odd Geir Saether (takakansi). Kannen graafinen suunnittelu: Sascha Kleis. Tuotanto: Manfred Eicher. Julkaistu: 31.8.2018

01. Sol’s Song  6:03
02. Helsinki Song  7:54
03. New Beginning  7:03
04. Ciaccona per Embrik  6:00
05. Birthday Song  5:59
06. Sorrow March  7:52
07. Nocturne  4:48
08. Randalusian Folk Song  7:08
09. Katya’s Dream  4:36
10. Morning Song  3:42
11.  Yes Please Both 2:40

Kokonaiskesto 45:41

Takaisin

Artikkeli luettu 169 kertaa

Translate »