WADADA LEO SMITH

Kuvat:

09.07.2010 15:39

Cuneiform Records, Rune 290

Kymmenisen vuotta sitten Leo Smith julkaisi kitaristi Henry Kaiserin kanssa erittäin innostavan levyn, jossa he tekivät kunniaa Miles Davisin Bitches Brew-sessioille.  Nyt on näköjään jäänyt levy päälle, sillä nämä molemmat Cd:t kuulostavat edelleen aika samalta, vaikka samoja soittajia ei johtajan lisäksi olekaan. Toisin sanoen Wadadasta meinaa tulla uuden vuosituhantemme Bent Persson.  Mikään syntihän ei ole käyttää idolin hyvää ideaa improvisaation lähtökohtana vaikkapa toistuvasti. Kuitenkin aikanaan mm. Lawson -Haggart Jazz Band levytti albumin King Oliveria, mutta siirtyi seuraavalla New Orleans Rhythm Kingsien musiikkiin. Miten hieno keksintö, ja tämä tapahtui jo 50-luvulla, kun em. esikuvien kulta-ajasta oli kulunut 30 vuotta!

Sellaiselle kuulijalle, joka ei ole kuullut tuota Kaiser-Wadada- julkaisua, tämä leikittely jääköön omaan arvoonsa, sillä tämä 2-CD on hienoa musiikkia ainakin kaikille jotka pitävät Davisista, Herbie Hancockista ja Jeff Beckistä.  ”Kultainen viisikko” soittaa nimittäin myös oikeata jazzjatsia funkin ohella, ja Down Beatin suosikki Iyer näyttää leikatut kyntensä svengijazzin osaajana. Organic onkin sitten varsin raju heavyjazz-yhtye, jossa on peräti kolme huippukitaristia. Tunnetuin lienee julkista kaksoiselämää viettävä Nels Cline; hän soittaa regressiivistä rockia megayhtyessä Wilco, ja melkein samaan aikaan toisaalla progressiivista jazzia mitä kummallisimmissa yhteyksissä. Tällä levyllä tulee jälkimmäistä ja raskaalla kädellä.  Myös Brandon Ross on erittäin käytetty mies NYCin modernin polven levyillä. Michael Gregoryn jazzkrediitit ovat minulle tuntemattomia, mutta ei hän tällä levyllä ainakaan countrya soita.

Wadada itse siis on tyyliltään jäänyt hieman Miles Davisin fuusiokauden vangiksi. Molemmilla levyillä oleva piisi ”South Central L.A. Kulture” voisi yhtä hyvin olla ”Wadada Runs Woodoo Down”. Eihän Miles mikään huono vertauskohta ole, ja Smithin sävellykset ovat riittävän kiinnostavia samoin kuin soolotkin.  Rytmiryhmät ovat parasta mahdollista.  Ensimmäisen levyn kaksi huippurumpalia osaavat pysyä toistensa tieltä, ja varsinkin Organic-puolella AkLaff todistaa olevansa huippu myös rock-rumpalina.

Live-esityksiksi äänitykset ovat vallan erinomaisia, ja konserttitilanteessa tunnelmakin kohoaa selvästi helpommin kuin studiossa.  Hyvät levyt konstailematonta fuusiota laidasta toiseen!

 

Golden Quintet

Wadada Leo Smith – trumpet

Vijay Iyer – piano, synthesizer

John Lindberg – bass

Pheeroan AkLaff – drums

Don Moye – drums

 

Wadada’s Organic group

Wadada Leo Smith – trumpet

Nels Cline – guitar

Michael Gregory – guitar

Brandon Ross – guitar

Lamar Smith – guitar

Okkyung Lee – cello

John Lindberg – double bass

Skuli Sverrisson – electric bass

Pheeroan AkLaff – drums

 

Rec. Live at Vision XII, NYC,  13.07.2008  ja Firehouse , New Haven, CT , 12.04.2009

 

CD 1

  1. Al-Shadhill’sLitany of the Sea
  2. Pacifica
  3. Umar at the Dome of the Rock
  4. Crossing Sirat
  5. South Central L.A. Kulture

CD 2

  1. South Centr…
  2. Angela Davis
  3. Organic
  4. Joy: Spiritual Fire:Joy

( kaikki sävellykset Wadada Leo Smith)

Takaisin

Artikkeli luettu 516 kertaa

Translate »