M.A. Nummisen elämä ja teot, hänen itsensä kertomana

Kuvat:

02.09.2020 17:10


M.A. Numminen

Mauri Antero Nummisen  (s. 1940) elämäntyö on suomalaisessa esittävässä taiteessa vailla vertaa. Muistelmien ensimmäinen nide julkaistaan 3.9. Se keskittyy vuosiin 1965–1989, joissa Numminen avaa hämmästyttävän arkistonsa lähtien opiskeluvuosista Helsingin yliopistossa ja päätyen 1980-luvun lopuksi itsenäisyyspäivänä presidentinlinnaan.

M.A. Numminen (Kuva: Martti Koljonen)

Yksin muistelmien laaja henkilöhakemisto kertoo, kuinka monessa ja monen kanssa MAN on ehtinyt olla mukana.

Populaari- ja korkeakulttuurin välistä aitaa Numminen on polkenut suurella tarmolla, mutta harva muistaa hänen tarkkaa sosiologin silmäänsä, työtään ruotsinsuomalaisten lasten kielioikeuksien asianajajana ja Love Recordsin voimamiehenä.

Ilman Nummista on hyvinkin mahdollista, ettemme olisi koskaan kuulleet myöskään Rauli Badding Somerjoesta.

Omintakeisella huumorillaan M.A. Numminen kuljettaa meidät tangomestareiden Unto Monosen ja Toivo Kärjen seuraan, maailmankuulun filosofin Ludwig Wittgensteinin teoksen Tractatus Logico-Philosophicus säveltämiseen ja elektronimusiikin maailmaan. Musiikkipiireissä Numminen on aina ollut oikeaan aikaan siellä, missä on jotain merkittävää tapahtunut.

Alkuperäinen Uusrahvaanomainen Jatsiorkesteri, Kalevi Viitamäki (as, v), Jani Uhlenius (p), Aaro Kurkela (acc), M.A.Numminen (voc) ja Raimo Sarkio (gt). Kuvaaja: Tauno Virtanen

Uusrahvaanomainen Jatsiorkesteri

Suomalaisen underground-kulttuurin alku ja Suomen Talvisota 1939–40 -ryhmän performanssit kuvataan tarkasti ja rakkaudella. 60-luvun kulttuuriskandaalien yhteydessä paljastuu mm. se, että Numminen olisi halunnut laulaa oman todistajanlausuntonsa käräjäoikeudessa, mutta ei saanut.

Riemukkaan Uusrahvaanomaisen jatsimusiikin ja lastenmusiikin uranuurtajana Numminen lauloi itsensä tavallisen kansan sydämiin. Jörn Donner ja Pentti Saarikoski olivat Nummiselle läheisiä ystäviä ja työtovereitakin.

Parhaimmillaan 70-luvun lopulla Numminen teki yli 300 keikkaa vuodessa 1970-luvun lopulla, ja kulttimaine levisi myös Saksassa ja Ruotsissa.

 

M.A. Nummista on mahdoton ohittaa, kun puhutaan suomalaisesta kulttuurista kuluneen puolen vuosisadan aikana. Tässä kirjassa hän todistaa kumoamattomasti miksi.

M. A. Numminen: Kaukana väijyy ystäviä – Muistelmat 1 (Docendo 2020), sidottu, 496 sivua.

Kirjasta on tulossa lehteemme Antti Suvannon arvio.

www.docendo.fi

Takaisin
Translate »