Vaikkei hän pitänytkään tämän tavasta viihdyttää yleisöään, hän arvosti Armstrongia. Miles oli paljon kuunnellut nuoruudessaan Louisia ja tiesi kuinka vankan perustan jazzille tämä oli rakentanut.
Antti Sarpila painottaa kuuntelun tärkeyttä jazzkielen oppimisessa “Sitä tulee omaksua ensiksi korvan kautta, kuuntelemalla”, hän sanoi kerran, kun puhuttiin jazznuottien ja -soolojen tutkimisesta. Mark Levin, jazzpianisti, mainitsee arvostetun kirjansa The Jazz Piano Book alkusanoissa, että parhaat pedagogit ovat jokaisella levyhyllyssään.
“Hello there, music lovers! Good evening”; aloitti edesmennyt (1999) malmölainen Leif “Smokerings” Anderson savukkeiden ja viskin karhentamalla äänellään koko Skandinaviassa suositut jazzohjelmansa. Hän lopetti tavallisesti sanomalla: “Thank you for being with us. Vi kommer tillbaka, we hope, nästa söndag med some more sweet and swinging music for your listening pleasure. Good night”. Hänen persoonallisia ja tietorikkaita tunnin tuokioitaan äänitin kymmenittäin ensiksi avokeloille ja myöhemmin c-kaseteille. Leifin ohjelmien tuottaja, bassosaksofonisti Frans Sjöström oli hänen jälkeensä tärkeä opettaja jazzin “radiokoulussa”.
Mutta kyllä YLE:kin on vuosikymmenien mittaan virittänyt kiintoisaa valistusta eri toimittajiensa avulla. Varhaisimmat lienevät olleet Olli Häme ja Åke Granholm. Pekka Gronow oli taitava myös uusimpia jazzvirtauksia esitellessään 1960-luvulla. Hänen kumppaninaan oli usein Seppo Seppänen. Sitten tulivat mm. Matti Konttisen ohjelmat, Pekka Pöyry, Anders Crohns, Matti Poijärvi, “Tahkis”, “Jazzpastori” ja Lampun Jorma. Radio Vegasta alkoivat Åke Grandellin moronjazzit sunnuntaiaamuisin jo klo seitsemän, joten opiskelijan “School days” saattoivat venähtää aika pitkiksi – tosin hyppytuntejakin oli.
Dizzy Gillespie & Louis Armstrong – Umbrella Man
{youtube}ZO1uMjz3n3w{/youtube}