Jaakko Rinteestä SPJ:n kunniapuheenjohtaja

Kuvat: Jazzrytmit arkisto

01.06.2019 08:04

Jaakko Rinne (vas.), Raimo Hertto, Matti Honkala, Pentti Lasanen, Kari Halonen, Seppo Hovi ja Pepe Teirikari
SPJ:n 1. hallitus 2012, Jaakko Rinne ja Raimo Hertto (vas.)

Suomen PerinneJazz ry kutsui Café Caruselissa 27.5. pitämässään vuosikokouksessa yhdistyksen kunniapuheenjohtajaksi Jaakko Rinteen ja kunniajäseneksi Raimo Herton. Yhdistyksen ”isä” Rinne on ensimmäinen kunniapuheenjohtaja ja Hertto viides kunniajäsen, molemmat SPJ:n perustajajäseniä. Perustelujen mukaan he ovat ”huomattavasti edistäneet ja tukeneet yhdistyksen toimintaa”.

Vuosi 2018 oli yhdistyksen seitsemäs toimintavuosi ja jatkui vakiintuneissa uomissaan. Ravintola Nyyrikissä järjestettiin 9 jamitilaisuutta ja Café Caruselissa 10 tapahtumaa. Helsingin Suomalaisella Klubilla nautittiin marraskuussa suosittu jazzillallinen. Helsingissä, Turussa ja Tampereella pidettiin hyvin onnistuneet ”Lauantain Toivotut” -konsertit, orkesterina ”Uusi Radion Rytmi-Pojat”. Yhdistys oli mukana myös Pieksämäelle toukokuussa pidetyssä ”Jazz Memories” -tapahtumassa ja Baltic Jazzeilla Taalintehtaalla.

Radion Uusi Rytmi-Pojat SPJ:n vuosikokouksessa

Yhdistyksen jäsenmäärän kasvoi 62 henkilöllä ollen vuoden lopussa 353 jäsentä. Tilinpäätöksen mukaan yhdistyksen ylijäämä oli lähes 900 euroa ja nettovarallisuus noin 22 100 euroa.  Vahva kassatilanne mahdollistaa yhdistyksen toiminta-ajatuksen mukaisen varojen käytön mm. jäsentilaisuuksiin ja nuorten, lupaavien muusikoiden tukemiseen.

Vuoden 2019 merkittävin aktiviteetti tulee olemaan lokakuussa Turussa, Tampereella, Lahdessa ja Helsingissä toteutettavat ”Toivejazz” -konsertit. Ne sisältävät jäsenistön esittämiä toivekappaleita jazzsovituksina. Konsertteja varten tehtiin jäsenkysely, johon 30 perinnejazzin ystävää teki yhteensä 79 ehdotusta suosikkisävelistä.

Ensi vuodeksi on valmisteilla nuorille musiikinopiskelijoille suunnattu kilpailuhenkinen perinnejazz-tapahtuma. Yhdistys jatkaa myös Alvi Leppälän lahjoittaman China Boy -kornetin sekä Louis Armstrong -kiertopalkinnon hallinnointia ja päättää näiden seuraavista saajista.

Yhdistyksen puheenjohtajana jatkaa Jukka Laitasalo. Muiksi hallituksen jäseniksi valittiin: Antti Sarpila, Matti Vatanen, Martti Koljonen (uusi), Niklas Andersson, Tuomo Marttila, Pepe Teirikari ja Wade Mikkola. Kunniapuheenjohtajaksi kutsuttu Jaakko Rinne jäi pois hallituksesta. Hän jatkaa ravintola Nyyrikissä pidettävien jazziltojen isäntänä ja harrastustoiminnasta vastaavana hallituksen ulkojäsenenä.

”Nuorten saaminen mukaan suuri haaste”
Viialassa syntynyt varatuomari Jukka Laitasalo (s. 1957) on suvun ensimmäinen lakimies. – Aloitin asianaja-urani vuonna 1981 Procope & Hornborgilla, jossa työskentelin mm. Tampereen, Helsingin ja Lontoon toimistoissa. Perustimme 1992 laamanni Pekka Merilammen ja asianajaja Tuomo Marttilan kanssa uuden toimiston, nykyiseltä nimeltään Asianajotoimisto Merilampi. Nyt 38 työvuoden jälkeen toimin Senior Advisorina, lähinnä yritysasiakkaiden lakiasioiden hoitajana.

– Kiinnostus perinteiseen jazziin syttyi jo parikymmentä vuotta sitten, aluksi satunnaisilla käynneillä kesäaikaan Baltic Jazzeilla. Samoin osuimme kesälomilla Maarianhaminaan Alandia Jazzien aikaan. Varsinaisesti innostus taas alkoi tuttavuudella Seppo Hoviin yhteisen tennisharrastuksen kautta ja paremmalla tutustumisella tähän musiikin lajiin.

Jukka Laitasalo

Mikä jazzissa viehättää? – Olen joskus sanonut, että perinteistä jazzia on mukava myös katsella. Konserteissa välittyy swingin ja svengin lisäksi usein myös muusikoiden keskinäinen huumori ja iloinen tunnelma, josta yleisö saa lisää nautintoa.

– Perinteisessä jazzissa viehättää myös se, että toisin kuin monet muut musiikin lajit, perinteinen jazz koostuu sävelmistä noin 100 vuoden pituiselta ajanjaksolta ja sisältää valtavan määrän klassikoita, joista konserteissa kuulee aina uusia sovituksia.

– Olen perinteisen, melodisen jazzin ystävä ja tässä suhteessa tunnustan auliisti oman rajoittuneisuuteni. Tosin perinteinen jazz on auttanut jossain määrin ymmärtämään paremmin myös muita jazzin muotoja.

– Mieliorkesterin nimeäminen on vaikea tehtävä, hyvää klassista jazzia kun soittaa niin moni eri kokoonpano tahollaan. Itse en soita mitään instrumenttia.

Jukka Laitasalon mielestä perinteinen jazz on parhaimmillaan livenä ja hän pyrkii käymään konserteissa aikataulujensa sallimissa rajoissa. – Tulin mukaan SPJ:n toimintaan Seppo Hovin tuttavuuden kautta, hoidin pari kertaa yhdistyksen kokouksen puheenjohtajan tehtäviä ja tutustuin siinä yhteydessä muihinkin aktiivisiin jäseniin.

Millaisena näet perinnejazzin tulevaisuuden? – Haasteena on perinteisen jazzin jatkuvuuden turvaaminen. Musiikillinen pohja on vahva, mutta yleisömme koostuu pääosin seniorikansalaisista ja tämän musiikin saattaminen nuoremman polven harrastukseksi on se suuri tehtävä, joka meillä on edessämme.

– Suomen PerinneJazz ry:n jäsenyys kannattaa, parinkympin vuotuisen jäsenmaksun vastineeksi saa säännöllisesti tietoa konserteistamme, joista valtaosa on vieläpä ilmaisia ja maksullisiinkin tilaisuuksiin on saatavissa alennuksia jäsenyyden perusteella. Toiminnan ylläpitämiseen tarvitaan aktiivisten jäsenten lisäksi myös taloudellisia resursseja, liittymällä jäseneksi tuet omalta osaltasi sitä, että saamme nauttia perinteisen jazzin sävelistä jatkossakin.

 

 

Takaisin
Translate »