Jazzin pioneeri Kauko Viitamäki on pois

Kuvat:

13.10.2014 18:13


Kauko Viitamäki 14.1.1923 - 28.8.2014

In memoriam

Kauko Viitamäki

14.1.1923 – 28.8.2014

Suomalaisen jazzin pioneerin, Kauko Viitamäen, muusikonura alkoi 8-vuotiaana isän ja Kalevi-veljen kanssa tanssisoitoilla. Tänä päivänä puhuisimme lapsitähdistä, mutta veljesten esiintymiset tuolloin olivat täyttä työtä, josta glamour oli kaukana; leipää oli perheelle saatava.

Kaukoa kiinnosti jo nuoresta lähtien improvisoitu musiikki. Soittimen käsittely kehittyi virtuoosikappaleiden myötä. Yhteistyö Toivo Mannisen kanssa 1940-luvun alkupuolella johti radioesiintymiseen, jossa kuuluttaja ilmoitti: ”nämä hanuristit improvisoivat jazzia”.  Se kuulosti Kaukosta ja Toivosta ihmeelliseltä.

Kauko Viitamäen kvintetti kohosi sodan jälkeen komeetan lailla Suomen kärkiyhtyeiden joukkoon. Saksofonisti Charlie Parker ja trumpetisti Dizzy Gillespie soittivat modernia jazzia New Yorkissa 1940-luvulla otsikolla ”bebop”. Näin tekivät myös veljekset Kauko (harmonikka) ja Kalevi (alttosaksofoni) samaan aikaan Hämeenlinnassa. Radio välitti opin isosta maailmasta.

KV-kvintetin tähtäin oli Suomen Orkesterimestaruuskilpailuissa, joista tuli voitto vuosina 1948, 1949 ja 1951, minkä jälkeen yhtye ei saanut enää osallistua kilpailuihin. Kokoonpanossa soittivat veljesten lisäksi jazzhanuristiemme eliittiin kuulunut Teuvo Suojärvi kitaraa, Tauno Suojärvi tai Erkki Karhi bassoa ja Alpo Snellman rumpuja. Huippukaudelta säilyneet levytykset Groovin’ High (1948) ja North-West Passage (1949) antavat erinomaisen näytteen yhtyeen taidoista.

Hopeasepän opin saanut Kauko työskenteli keikkojen lisäksi niin kultasepänliikkeessä kuin Taskulan Harmonikkatehtaallakin. Mutta kahden ammatin harjoittaminen kävi raskaaksi, ja Kauko valitsi muusikon työn. Oman yhtyeen jälkeen 1960-luvulla työnantajina toimivat niin Eemelin, Speden, Helismaan kuin Annikki Tähden ja Lasse Liemolan kiertueet sekä hämeenlinnalaiset yhtyeet. Radionauhoituksissa sai soittaa mieluista musiikkia, jazzia, hyvien muusikoiden kanssa.

Kauko joutui sittemmin rauhoittamaan keikkavauhtia vaikean sairauden takia. Vuonna 1972 myönnetty taiteilijaeläke mahdollisti musisoinnin jatkumisen sopivammalla tahdilla. Kauko Viitamäen yhtye oli toivottu vierailija konserteissa ja erilaisissa tilaisuuksissa. Kauko Viitamäen yhtye nostalgisena (1989) ja Mr. Jazz Accordion (1994)  -levyt tuovat muistoja niiltä ajoilta, jolloin Kaukon harmonikka rakenteli puhallinmaisia  sävelkulkuja tukien solistia napakoilla sointuiskuilla.

Klassinen musiikki antoi sisältöä Kaukon eläkepäiviin. Hän kuunteli klassista aktiivisesti niin levyiltä kuin konsertteja seuraten. Tasavallan presidentti myönsi Kaukolle Director musices  -arvonimen 1994.

Hämeenlinnassa oli suuren musiikkijuhlan tuntua, kun Kauko Viitamäen 90-vuotispäiviä juhlistettiin Keinukammarin salissa tammikuussa 2013. Juhlakahveilla oli 200 Kaukon ystävää, jotka aplodeerasivat maestron saapuessa saliin. KV-kvintetin tunnus Bye bye blues kajahti ilmoille muusikkoystävien soittamana. Kuten myös C jam blues ja Sill á la Russ. Kaukon pojat Jouko (kitara) ja Jorma (rummut) olivat rivistössä mukana. Nyt ovat Bye bye bluesin loppusoinnut häipyneet muistoihin, joissa Kauko Viitamäen harmonikka tulee soimaan vielä pitkään.

Mika Huusari

Takaisin
Translate »