Klasu on poissa

Kuvat:

21.01.2020 15:48


Klasu vauhdissa Café Ursulassa hiljan edesmenneen Claes Anderssonin sekä Pentti Mutikaisen ja Reiska Laineen kanssa.

Merkittävän uran rytmimusiikin koulutuksen pioneerina tehnyt musiikkineuvos Klaus Järvinen on kuollut. Hän menehtyi Helsingissä 17. tammikuuta. Television Levyraati-ohjelmassa koko kansalle ”Klasuna” tutuksi tullut Järvinen oli kuollessaan 83-vuotias.

Järvisen muusikkoura alkoi Lappeenrannassa, jonne hän muutti 10-vuotiaana. Lappeenrannassa hän soitti klarinettia ja saksofonia erilaisissa kokoonpanoissa, muiden muassa Pekka Kaarnan tanssiyhtyeessä ja Lappeenrannan muusikkojen big bandissa.

Helsinkiin Järvinen muutti 23-vuotiaana ja pääsi Sibelius-Akatemiaan, mistä hän valmistui musiikinopettajaksi 1960-luvun alussa. Hänen opettajauransa alkoi 1963 Oulunkylän yhteiskoulussa, missä hän pian ryhtyi tarjoamaan koulun oppilaille myös jazz- ja popmusiikin opetusta. Yksi tulos tästä oli aikanaan tasokkuudellaan tunnustusta saanut OYK Brass Band.

Rytmimusiikin koulutus nousi uudelle tasolle 1972, jolloin Järvinen ja hänen vaimonsa Seija perustivat Oulunkylän Pop/Jazz Musiikkiopiston, joka toimi tuolloin yhteiskoulun tiloissa Järvisten jatkaessa koulussa edelleen opettajina.

Opiston aloittaessa jazzin ja muun rytmimusiikin opetusta ei muissa musiikin oppilaitoksissa ei ollut saatavissa. Siksi Ogeliin etsiytyi nopeasti lukuisia nuoria soittajia. Suosiosta huolimatta Järviset saivat pitkään ponnistella pitääkseen toiminnan käynnissä nihkeän julkisen tuen takia. Vasta 1986 opiston toiminta vakiinnutettiin lopullisesti sen muuttuessa Suomen ensimmäiseksi rytmimusiikin konservatorioksi, jonka rehtorina Klaus jatkoi vuoteen 1999 asti.

Oppilaitoksen historiaa kirjoittavan Janne Mäkelän arvion mukaan Järvinen oli myös osaltaan vaikuttamassa siihen, että populaarimusiikkin kulttuurinen ja institutionaalinen asema Suomessa parani.

”Opettajana ja johtajana Järvinen oppi ymmärtämään sitä valtavaa janoa, joka nuorilla soittajilla oli niin jazziin kuin popiin, rockiin ja muihin rytmimusiikkin lajeihin”, Mäkelä kirjoittaa konservatorion sivustolla olevassa Järvisen muistokirjoituksessa.

Järvisen työ sai myös monia tunnustuksia. Hän sai säveltaiteen valtionpalkinnon 1986, taiteen keskustoimikunnan valtionpalkinnon 1999 ja Tanner-säätiön palkinnon. Vuonna 2015 Seija ja Klaus Järvinen saivat Uudenmaan kulttuurirahaston palkinnon elämäntyöstä musiikkikasvattajina.

Aktiivimuusikkoja pitkälle 2000-luvun puolelle jatkanut Järvinen oli leimallisesti jazzmies, vaikkakin hänellä oli osin tanssimuusikkotaustansa ansiosta myös hyvä tietämys muista musiikinlajeista. Tämä myös tuli hyvin esiin hänen ruotiessa kriittisesti Levyraadissa aikanaan soitettuja kappaleita.

Opettajauransa ohella Järvinen oli myös aktiivinen järjestömies. Hän oli muiden muassa useita vuosia Suomen Jazzliiton hallituksen puheenjohtaja. Vielä pitempi hallitusura hänellä oli 1990 perustetun Suomen Jazz & Pop Arkiston, nykyisen Musiikkiarkiston kannatusyhdistyksen hallituksessa. Arkiston perustajiin kuulunut Järvinen toimi siinä lähes 30 vuotta aina vuoteen 2018 asti

.

.

.

Takaisin
Translate »