KYN ja Johanna Juhola kantaesittivät Keinuvan tytön G Livelabissa

Kuvat:

04.10.2018 20:59


KYN ja Juhola

KYN & Johanna Juhola – Keinuva tyttö

Akateeminen naiskuoro KYN on tilannut kiitettävän ahkerasti tilausteoksia suomalaisilta säveltäjiltä. Näistä uusin on jo pitkään kuoron kanssa yhteistyötä tehneen harmonikkataiteilija Johanna Juholan Keinuva tyttö -sarja joka sai kantaesityksensä tiistaina täyteen ahdetussa G Livelabissa.

Kaksisettinen keikka alkoi muutamalla otteella KYNin vanhemmasta ohjelmistosta – Requiem ja Where Shall I Find a White Rose ovat tuttuja jo vuosikymmenen alusta Virtaan-levyltä jolla Juholaa ensimmäisen kerran kuultiin KYNin levyllä. Alkupalat nyt kasvattivat nälkää, uutta materiaalia ei olisi oikein malttanut odottaa.

Ja sitten se alkoi, viisiosainen Keinuva tyttö – Merenneito, Aika, Kohtaaminen, Odotan sinua unessa, Keinuva tyttö. Kaikki siis Juholan sävellyksiä, tekstejä tekemässä kuorolaisten tarinoiden pohjalta Eppu Nuotio, Siboné Oroza ja Eeva-Lotta Rikberg.

Juholan sävellykset sopivat mainiosti KYNin etnisen jazzin linjaan – niistä tulivat paikoin mieleen paljon kuorolle säveltäneen Jukka Linkolan sävellykset kuin Juholan oma fantasiatangomusiikki ja paikoin mieleen tuli tekstien hengestä Ultra Brakin. Jos Linkolan KYNille säveltämissä sarjoissa yhteys suomalaiseen kulttuuriperintöön on ollut varsin vahvasti eksplisiittisesti läsnä mm. Kantelettaresta otettujen tekstien kautta niin ehkä Keinuvassa tytössä oltiin enemmän persoonallisella tasolla ja sopi erittäin luontevasti aina nuorekkaalle KYNille.

Uusi sarja tuntui onnistuneelta, sarjan osat toimisivat varmasti myös erillisinä esitettyinä ja G Livelabin mainio äänentoisto pääsi oikeuksiinsa – harmoniat hivelivät korvia ja harmonikan ja kuoron balanssi oli paikallaan. Toivottavasti tätä ohjelmistoa kuullaan paljon tulevaisuudessakin.

KYN joht. Kaija Viitasalo

Johanna Juhola Reaktori

Johanna Juhola Reaktori

Toisessa setissä lavalle nousi Johanna Juholan oma Reaktori -yhtye soittamaan omaa musiikkiaan jossa yhdistyvät hauskasti maailmanmusiikki, tango, elektroniset elementit.

Innostuin itse modernista harmonikkamusiikista ja maailmanmusiikkimeiningistä vuosituhannen alussa Maria Kalaniemen ja Aldargaz-yhtyeen kautta, erityisesti Ahma -levy on jäänyt vahvasti mieleen ja aika samoilla linjoilla on Juholan Reaktorikin ja toinen setti oli kauttaaltaan erinomaisen nautittavaa .

Hyvänä mausteena muutamassa kappaleessa oli mukana samplattya laulua – kuultiin niin Metro-tyttöjen (huulet kylmät kuin jää!) kuin legendaarisen tangolaulaja Carlos Gardelin ääntä. Itselleni Juholan levyillä elektroniset elementit ja hip-hop featit ja muu genrerajojen ylittely on ollut hieman liian vahvastikin esillä, mutta livenä homma toimi.

Lopuksi Reaktori ja KYN yhdistivät voimansa Neljän minuutin rakkaus -kappaleessa jonka nimi juontaa juurensa ohjenuoraan että onnistunein tangotanssi syntyy siitä jos tanssikumppaniinsa rakastuu kappaleen ajaksi. Ja oli tietysti vielä encorekin – tosin aikaa säästäen lavalta poistumatta vedettynä. Iloinen rallatus Tillsammans Juholan uusimmalta Diivan jäljet -levyltä päätti onnistuneen illan hauskasti ja pientä yhteislauluakin saatiin aikaan.

Johanna Juhola – harmonikka, Tuomas Norvio -eloelektroniikka, Milla Viljamaa – harmooni, piano, laulu, Sara Puljula – basso, laulu

Takaisin
Translate »