Soolona ja duona, omaehtoisesti ja yhdessä

Kuvat:

09.05.2014 15:28


Kari Ikonen

”Live life in your own lane”. -Ford Mercury slogan.

Vanha automainos heräsi kuin itsestään henkiin, kun jaZZantin toiseksi viimeinen konsertti tänä keväänä Laulumiesten ravintolassa käynnistyi tiistaina. Se oli kahden yksilöllisen ja vahvan solistin ilta: Henrik Sandås (bandoneón) ja Kari Ikonen (piano) musisoivat kumpikin erikseen ja lopuksi yhdessä. Molemmat ovat miehiä, jotka kulkevat omia reittejään, trendeistä ja hetkellisistä makusuunnista välittämättä.

Henrikin musisointi pohjautuu keskeisesti argentiinalaisiin sävelmiin ja tunnelmiin, joissa uhkuu voimakkaasti Astor Piazzolla -vaikutteet. Pienistä puroista sanonnan mukaan kasvaa iso virta – niin myös jazzmusiikissa.

Esityksessä käytiin lennokkaalla tavalla läpi myös soitinhistoriaa ja ilmaisumahdollisuuksia. Tunnelma oli kaikkea muuta kuin tosikkomaista luennointia – tämä heijastuu illan biisien nimikkeistöönkin, josta löytyivät mm. Verhotango ja Veritulppaani. Kaverien huumori on toisinaan hervotonta.

Pienistä ja sinänsä usein melko koruttomista teemoista kasvaa tenhoava ja innostava kokonaisuus. Henrik on nähnyt vaivaa kehittääkseen bandoneón -musisointia niin solistisesti kuin yhtyesoitossakin (mm. Angelika Klas & Tanguedia Quintet -yhtye ja mainio Otra Vez).

Henrik Sandås

Henrik Sandås

Bandoneón -ilottelua

Argentiinalaisessa konseptissa itsensä läpi lyönyt bandoneón osoittautui hyvinkin moni-ilmeiseksi ja vivahteikkaaksi instrumentiksi. Bandoneón on harmonikansukuinen soitin, joka on tullut tunnetuksi tärkeimpänä soittimena argentiinalaisessa tangossa. Alkuperäinen bandoneón on vaihtoääninen, eli kun paljetta vedetään tai työnnetään, samasta näppäimestä tulee eri sävel.

Piazzollan ohella tunnettuja bandonéoisteja ovat olleet mm., Luis di Matteo ja Juan José Mosalini. Soitin on kotoisin Saksasta, mutta se kulkeutui siirtolaisten mukana 1800-luvun lopulla Etelä-Amerikkaan, jossa sen arvo tajuttiin nopeasti juuri tangossa, Henrik selvitti.

Piazzollan kukaties tunnetuimmat teokset Oblivion ja Bandoneón olivat sytyttäviä myös näin pienimuotoisesti, ilman perinteisen tangokvintetin tukea. La Familia kosketti tuntoja enemmän kuin hipaisu. Paljon enemmän; bandoneón soi säkenöiden, surren, haaveillen ja kiukkuisena – kuten aidossa argentiinalaisessa pitääkin.

Henrikin musiikilliset lähtökohdat sijaitsevat lujasti argentiinalaisen tangon tummassa perinnäistavassa. Soinnilliset perustukset ovat kuitenkin laajemmalla – tavoitteena on uudentaa musiikkia, ei museoida sitä. Lähtökohtana on perinpohjainen perehtyneisyys traditioon ja harjaantuneisuus sen esittämisessä.

Vaikuttavaa estraditaitoa

Kari Ikonen, jos kukaan, osaa ekstemporoida energiseen tyyliin omien sävellystensä pohjalta. Nyt ehkä kuitenkin Wayne Shorterin Pinocchio ja John Coltranen Countdown olivat kaikkein elämyksellisimpiä hetkiä.

Kari tunnetusti hakee inspiraatiota läheltä ja kaukaa, eri puolilta Eurooppaa, Afrikkaa, Pohjois-Amerikan mannerta ja todennäköisesti myös elliptisten galaksien musiikkikulttuureista. Jazzliiton Yrjö-palkinnon viime vuonna saanut pianisti julkaisi triolevyn Bright 2013.

Monikansallisen Karikko-yhtyeensä kanssa Kari teki hieman vaikeammin sulateltavan levyn The Helsinki Suite 2010. Tästä miellyttävä muisto oli nyt kuultu soolopianoversio Duke Ellington-bravuurista Prelude to a Kiss.  Kuultiin myös uusi ja stimuloiva näkemys teemasta Segundo Tango Alegre.

Karin ansiot säveltäjänä – menestys sävellyskilpailuissa, upea levytyskarriääri, laajasti tunnustettu asema, tilaustöitä jazzi- ja kamarimusiikkiyhtyeille jne. – usein peittävät sen seikan, että hän on myös erinomainen pianisti ja selvästi nauttii esiintymisestä elävälle yleisölle. Niin nytkin – kerrassaan elvyttävä ilta!

Bandoneón-mestari Henrik Sandås liittyi kuvaan mukaan vielä konsertin lopussa, ja kaksikko pääsi musisoimaan yhdessä. Henrik on sykähdyttävä tangotulkitsija, ja lisäksi huikean pätevä improvisoija, yhdistäen musiikkiinsa tangon ohella monia muitakin elementtejä. Duon yhteinen tuotos ylitti kaikki odotukset bandoneón-piano-yhdistelmän mahdollisuuksista.

jaZZanti Ravintola Laulumiehet tiistaina 29.4.

Kari Ikonen, piano, Henrik Sandås, bandoneón



Konserttia tukivat Helsingin kulttuurikeskus ja Musiikin edistämissäätiö.

Takaisin
Translate »