Tapahtumia New Yorkin matkalta, joka jäi tekemättä vuonna 2020

Kuvat: Heikki Kasari

10.12.2020 15:18


Kriitikko Stanley Crouch ja Eila

Siirsimme viime kevääksi suunnitellun New Yorkin matkamme suosiolla syksyyn. Eihän korona virus pysyisi enää kesällä hengissä. Toisin kävi. Nyt New Yorkin jazztapahtumien seurannastamme on tullut virtuaalista. Tapahtumia siellä kyllä riittää. Promoottori Kim Smith pitää meitä ajan tasalla.

Monet muusikot ovat olleet varsin kekseliäitä ja siirtyneet verkkoon, jossa esiintyvät maailmanlaajuisesti muutaman dollarin maksua vastaan virtuaalistriimauksin. Suomessakin nopeasti piipahtanut pianisti Dan Tepfer (ks. konserttiarvo Jazzrytmeistä) on järjestänyt sarjan konsertteja, joissa solisti vaihtuu, mutta pianisti ei.

Pianisti Dan Tepfer Sellosalissa v. 2014

Tuoreimpana vieraana oli Thelonius Monk-palkinnon hiljattain voittanut tenoristi Melissa Aldana. Tepfer muistetaan monien vuosien yhteistyöstään Lee Konitzin kanssa. He ehtivät pistäytyä Euroopassakin konsertoimassa ennen Konitzin menehtymistä koronaan viime keväänä.

Viime vuosina on tullut uutisia tunnettujen konkareiden poistumisesta joukostamme ja tahtia on korona vain lisännyt. Kitaristi Bucky Pizzarelli oli hänkin keväällä yksi heistä. Arvostettu kirjailija ja jazzkriitikko Stanley Crouch sen sijaan menehtyi nyt syksyllä pitkällisen sairauden jälkeen. Hän ehti saada Jazz Masters- palkinnon viime vuonna, olihan hän kirjoittanut peräti kahdeksan kirjaa jazzista, lukemattomia artikkeleita ja esittelyjä albumien kansiin. Mekin tapasimme hänet muutama vuosi sitten Duke Ellington-seuran kokouksessa New Yorkissa, siitäkin kirjoittelimme Jazzrytmeihin. Crouch oli vain 74-vuotias, mutta aivan hiljattain menehtynyt Cándido Camero ylsi 99 vuoden ikään. (Vastoin yleistä luuloa, kaikki rumpalit eivät kuole nuorina.) Alkuaan kuubalainen Cándido toi conga-rummut jazzmusiikkiin ja tuli tunnetuksi jo 1950-luvulla soittaessaan Stan Kentonin orkesterissa. Myöhemmin hän ehti pyöriä lähes kaikkien tunnettujen jazzmuusikkojen bändeissä aina Miles Davisista Sonny Rollinsiin. New Yorkissa jazzkansa tunsi hänet hyvin. Huomasimme, että eräässä joulunajan jazztapahtumassa monet yleisön joukosta nousivat seisomaan Cándidon kävellessä sisään saliin ja hänen pitkän rumpusoolonsa jälkeen nousimme joukolla osoittamaan arvostustamme (standing ovation).

Jazz Masters 2021

Koronapandemia on haitannut myös vuosittaisen Jazz Masters-palkintojen jaon ja juhlakonsertin järjestämistä. Alkuaan New Yorkin Lincoln Centerissä järjestetyissä konserteissa tuli itsekin käytyä useaan otteeseen (ks. vanhat konserttiraportit Jazzrytmeissä). Kun tapahtuma muutaman vuosi sitten siirtyi Washingtonin Kennedy Centeriin ja tammikuun sijaan huhtikuuhun, vuodenvaihteen New Yorkin vierailumme eivät antaneet mahdollisuutta osallistumiseen. Viime keväänä Jazz Masters-konsertti järjestettiin San Franciscossa, yhteistyökumppanina viheliäisen Covid-19:n lisäksi paikallinen SFJAZZ. Matka ei ollut enää esteenä, koska tapahtuma oli virtuaalinen. Samaa järjestelyä on päätetty jatkaa ensi keväänä. Ilmainen konsertti välitetään verkossa 22.4.2021.

Ensi vuoden Jazz Masters- palkinnon tulevia saajia ovat Terri Lyne Carrington, Albert ”Tootie” Heath, Phil Schaap ja Henry Threadgill.

Nyt jo 55-vuotias rumpali Carrington on ehtinyt olla monessa mukana. Hän on toiminut mm. Dizzy Gillespien, Stan Getsin ja Herbie Hancockin kokoonpanoissa.  Yellowjacketsin myötä Carringtonin tunnettuus lisääntyi myös jazzpiirien ulkopuolella. Myöhemmin hänelle avautui ura myös pedagogina. Berklee College of Music myönsi hänelle kunniatohtorin arvon vuonna 2003. Vuosien varrella Grammejä on kertynyt peräti kolme kappaletta.

The Heath Brothers perustettiin v. 1975. Siinä soittivat kolme veljestä Percy Heath basso, Jimmy Heath saksofonit ja Albert Heath rummut. Veljesten yhteistyö jatkui lähes 30 vuotta. Tunnetuin albumi lienee juuri ennen Percyn kuolemaa DVD:nä julkaistu Brotherly Jazz: The Heath Brothers (2004). Jimmy Heathin menehdyttyä alkuvuodesta 93-vuotiaana (ei koronaan), veljeksistä on enää hengissä nyt jo 85-vuotias Albert. Hän tuli tunnetuksi John Coltranen rumpalina jo 1950-luvulla ja myöhemmistä kokoonpanoista kannattaa mainita ainakin Benny Golsonin Jazztet ja suomalaisille tutuksi tullut Ted Curson.

Phil Schaap on New Yorkissa erittäin tunnettu jazzin asiantuntijana ja historioitsijana.  Muistan kuunnelleeni usein hänen Charlie Parkeriin keskittyvää aamuohjelmaansa, jota WKCR radiokanava on lähettänyt jo vuodesta 1970! Hänelle on kertynyt kuusi Grammyä (albumin kannet, äänitys ja tuotanto).

Saksofonisti, huilisti ja säveltäjä Henry Threadgill on kunnostautunut avant-garde jazzin parissa omilla sävellyksillään.  Hänen albuminsa In for a Penny, In for a Pound voitti jazzmuusikkojen keskuudessa harvinaisen Pulitzerin musiikkipalkinnon vuonna 2016.

Milloin pääsemme jälleen tuohon jazzin luvattuun kaupunkiin, on suuri kysymysmerkki. Ystävämme ovat kertoneet, että vaikka korona olisi rokotteen myötä tainnutettu, kestää vuosia ehkä vuosikymmen, ennen kuin kaupunki on entisensä, jos enää koskaan. Niin suuren tuhon on tuo Kiinan pirullinen tuliainen Covid-19 saanut aikaan rakastamassamme kaupungissa.

 

 

Takaisin
Translate »