Varusmiesoittokunta on tärkeä osa Puolustusvoimien panosta kansalliselle kulttuurille – never ending story!

Kuvat: Harri Aavaharju

28.03.2020 14:02


Varusmiessoittokunta 30 vuotta

Varusmiessoittokunta on toiminut 30 vuotta. Kaikki alkoi kuitenkin 1.3.1918 kun Sotaväen ensimmäinen musiikkioppilaitos perustettiin Korsholmaan Vaasan lähelle. Toiminta taukosi melkein kymmeneksi vuodeksi ja jatkui 15.9.1926 jolloin kirjoitettiin Soitto-oppilaskoulun kurssimuotoisen toiminnan historiankirjaan ensimmäinen sivu. Silloin aloitti Turussa ensimmäinen kurssi.

Varusmiessoitokunta 30 vuotta

Ensimmäisen Varusmiessoittokunnan saapumiserän palveluksen aloittamisesta tulee 1. maaliskuuta 2020 kuluneeksi tasan 30 vuotta. Alkusysäys Varusmiessoittokunnan perustamisesta oli kuitenkin jo vuonna 1987, silloisen Puolustusvoimain komentajan kenraali Jaakko Valtasen yksiselitteisestä käskystä.

Puhallinorkesteri harjoittelee

 

– Kenraali Valtanen kutsui minut tiedotusosaston päällikkönä toimiessani yhdessä ylikapellimestari Teuvo Laineen kanssa työhuoneeseensa ja antoi lyhyen käskyn keskustelumme jälkeen: ”Perustakaa Varusmiessoittokunta.” Aika oli todennäköisesti 1987 syksyllä, kenraali Olli Nepponen kuvailee hankkeen käynnistymistä.

Varusmiessoittokunta nähtiin tärkeänä koulutushaarana, jonka avulla musiikillista koulutusta saaneet ja hyvät soittotaidot omaavat saivat mahdollisuuden mielekkääseen palvelukseen.

Esimerkkinä muut Pohjoismaat

Suunnittelussa nousi esille erityisesti kouluttajien tarve, soittajien valinta ja palvelusaika. Myös monet muut käytännön kysymykset kuten rahoitus, koulutussuunnitelma, henkilöstösiirrot ja tilajärjestelyt käsiteltiin. Työn määrä oli suuri, mutta liikkeelle ei lähdetty kuitenkaan täysin nollasta.

– Valtaselle ulkomaiden esimerkit lähinnä Ruotsista ja Norjasta olivat tärkeitä lähtökohtia. Myös Haminaan syntymässä ollut Tattoo -hanke antoi lisäpotkua, tällöin osastopäällikkönä toiminut Nepponen muistelee.

Ensimmäisessä VMSK 1 -saapumiserässä oli noin 40 miestä. Palvelukseen astuminen oli Kymen ilmatorjuntarykmentissä 1. maaliskuuta ja kotiutuminen 10. joulukuuta.

”Lähdimme suoraan pystymetsästä rakentamaan uutta konseptia”

– Kuviomarssikoulutukseen ei vielä tuolloin ollut kotimaassa kehitettyjä ja vakiintuneita standardeja, vaan lähdimme niin sanotusti suoraan pystymetsästä rakentamaan uutta konseptia. Otimme oppia ruotsalaisen Arméns Musik Pluton -soittokunnan esityksistä VHS-videotallennetta katsellen ja tältä pohjalta sovelsimme omiin valmiuksiimme sopivan helpohkon ohjelman, kertoo ensimmäisessä saapumiserässä palvellut Erkka Lehtihalme.

Haminasta Lahden kautta Parolaan

Varusmiessoittokunnan toimipaikaksi valikoitui Hamina, josta vuosien kuluttua oli edessä siirto Lahteen. Vuoden 2015 alusta Varusmiessoittokunta aloitti uudessa joukko-osastossa Hattulan Panssariprikaatissa, kun aiemmin Lahdessa toiminut Hämeen rykmentti lakkautettiin puolustusvoimauudistuksen seurauksena. Panssariprikaatissa toiminnalle on paremmat edellytykset kuin koskaan aikaisemmin – uudet monipuoliset tilat ja arvostettu henkilökunta takaavat loistavat suoritukset tälle ja tuleville vuosikymmenille.

Tilanne tänään

Tänä päivänä Varusmiessoittokunnan päällikkökapellimestarina toimii musiikkikapteeni Ville Paakkunainen, kapellimestarina musiikkiyliluutnantti Juhani Valtasalmi ja marssikapellimestarina musiikkikapteeni Henry Perälä. Koko toimintaa pyöritetään noin kymmenen henkilökunnan jäsenen voimin. Varusmiessoittokunnan monipuolisuus, nuorten soittajien osaaminen ja noin toistasataa vuosittaista esiintymistä ohimarsseista konserttisalikiertueisiin on jotain, mihin mikään toinen kokoonpano ei pysty.

Varusmiessoittokunta tarjoaa muusikoille ja musiikin harrastajille mahdollisuuden suorittaa asepalvelus tai naisten vapaaehtoinen asepalvelus sotilassoittokunnassa. Varusmiessoittokuntaan otetaan huhtikuisin järjestettävien valtakunnallisten pääsykokeiden kautta vuosittain noin 90–100 alokasta Varusmiessoittokunnassa koulutetaan vuosittain yksi saapumiserä, joka astuu palvelukseen tammikuussa.Tähän mennessä Varusmiessoittokunnassa on palvellut 30 saapumiserää, yhteensä noin 3000 varusmiestä.

Varusmiespalvelus Varusmiessoittokunnassa alkaa kahdeksan viikon peruskoulutuskaudella. Tämän jälkeen varusmiehet nimitetään jääkäreiksi ja alkaa soittotoimintapainotteinen erikoiskoulutuskausi, joka kestää noin seitsemän kuukautta. Tänä aikana Varusmiessoittokunta esiintyy Suomessa ja ulkomailla noin 150 kertaa. Pääpainona on konserttitoiminta sekä kuviomarssi. Varusmiessoittajista kootaan myös viihdemusiikkia sekä kevyttä musiikkia esittäviä yhtyeitä, kuten viihdeorkesteri, showband ja jousiorkesteri.

Varusmiessoittokunnassa voivat palvella myös median ja tapahtumatekniikan harrastajat sekä ammattilaiset, sillä soittokunta tarvitsee alan osaamista kiertueiden ja keikkojen takia. Kaikki

Laulustemmat kuntoon

Haitari sanoi huujaa, huujaa

materiaali, kuten käsiohjelmat, Varusmiessoittokunnan tiedotuslehti, julisteet, trailerit, dokumentit ja musiikkivideot tuotetaan Varusmiessoittokunnan varusmiesten toimesta.

Sotilassoittajan normaali palvelusaika on 255 vuorokautta, minkä jälkeen noin puolella palvelus jatkuu sotilasmusiikkilinjan aliupseerikurssilla Tällöin palvelusaika on 347 vuorokautta.

Kelpo kaarti

Päälliköt: Pekka Repo, Harri Saksa, Janne Siniketo, Jyrki Koskinen, Petri Junna, Juha Ketola, Sami Hannula, Jarkko Aaltonen, Timo Kotilainen, Ville Paakkunainen

Kapellimestarit: Harri Saksa, Juha Tiensuu, Petri Junna, Ari Tamminen, Ville Paakkunainen, Tero Haikala, Juhani Valtasalmi

Varusmiessoittokunnassa palvelleita muusikoita: Sami Pitkämö, Tuomas Holopainen, Osmo Ikonen, Mikael Konttinen, Mikael Saari, Valtteri Torikka, Sami Harmaala, Santtu-Matias Rouvali, Teemu Roivainen, Eero Lehtimäki, Aleksanteri Hakaniemi, Samuli Marjamäki, Saska Helmikallio, Maria Tyyster , Axl Smith, Stefan Stanciu

Viime torstaina juttelin trumpetisti Ville Karjalaisen kanssa Trumpettikillan asioistaja hän muisteli palvelusaikana ilemennyttä intoa ja yhteishenkeä suurella lämmöllä.

Toimintaa monessa ryhmässä

Varusmiessoittokunta jakaantuu pääsääntöisesti neljään musiikilliseen kokoonpanoon: Showbandiin, Viihdeorkesteriin, Jousiorkesteriin sekä Konserttisoittokuntaan. Toki kokoonpanoja yhdistetään ja muokataan tarvittaessa esitettävän ohjelmiston mukaan. Musiikin alalajit eli genret ovat edustettuna monipuolisesti aina kansanmusiikista funkiin.

 

Showband mallia 2020

Showband on nimensä mukaan näyttävä kokoonpano, joka säväyttää keikoilla kuulijansa menevällä musiikillaan. Harjoituksista on  kantautunut korviin niin discoa kuin poppiakin. Showband rantautuu usealle eri paikkakunnalle  osana Puolustusvoimien                                 kesäkiertuetta.

Viihdeorekesteri saa tanssijalan vipattamaan ja luo lämminhenkisen tunnelman tilaisuuteen kuin tilaisuuteen. Tyypillisten bändisoitinten lisäksi kuultavana on myös haitari. Hyvää ja kaunista -kiertue tarjoaa musiikin helmiä 60-luvulta nykypäivään.

Jousiorkesterinkin repertuaari on monipuolinen – aina ei kuule soitettavan marssimusiikkia tämänkaltaisella kokoonpanolla. Kynttiläkiertueella Suomen sotilassoittokuntien ainoat jouset esittävät klassisia teoksia omilla sovituksillaan sekä viihteellisempääkin ohjelmistoa.

Noin 40 soittajasta koostuva konserttisoittokunta on kokoonpanoista suurin. Puhallinorkesteri luo erilaisiin juhlallisuuksiin sekä paraateihin arvokkuutta. Tätä on kuultavissa kohta alkavalla Finlandia-kiertueella. (Niko Tamminen)

Keikat juhlavuonna

Sininen huivi, kaunis laulu

Tämän vuoden esiintymisistä Ville Paakkunainen kertoi ensimmäisen keikan olevan perinteinen Talvisodan päättymisen muistotilaisuus Hämeenlinnassa ja Lahdessa. Maaliskuun lopulla alkaa konsertit ja kiertueet, jousien Kynttiläkiertue ja puhallinorkesterin Finlandia-kiertue.

Hyvää ja kaunista-konsertit akselilla Kuhmo-Kajaani-Kitee-Järvenpää  ja sitten Kevään riemua musikaalit-teemalla enemmän täällä eteläisen Suomen alueella. Showbändit tekee koululaiskeikkoja. Sitten tietysti PV-kesäkiertue ja Hamina Tattoo. Loppukesästä muutama konsertti 30-vuotisteemalla. Juhannuksena lähdetään Kanadaan, Nova Scotia Tattooseen.

Loppukesästä tehdään konserttisalikiertue 30-vuotisjuhlateemalla.

Tämä oli tilanne haastatteluhetkellä 5.3.2020. Nähtäväksi jää mitkä näistä tilaisuuksista toteutuu.

Tämä artikkeli on koostettu eri lähteistä. Tarkoitus on täydentää tarinaa sitä mukaa kun tietoja kertyy. Tietoja ja tarinoita voi lähettää sähköpostilla harri.aavaharju att mail.com. Ensi viikolla sovitaan miten saadaan VMSK:n mediaryhmä  mukaan tähän projektiin.

Lisäksi oli tärkeä kerätä kaikki Varusmiessoittokunnassa palvelleiden nimet ja palvelusvuosi.

”Varusmiessoittokunnan toiminta on osa puolustusvoimien panosta kansalliseen kulttuuriin. Tuleville ammattimuusikoille palvelu Varusmiessoittokunnassa on ansio.” – Amiraali Jan Klenberg 1993

Lähteet: Bruno Hyttinen, Liian nuori sotilaaksi, Wikipedia, VMSK tiedottaja, kersantti Hanna Lehmonen, Haastattelu Parolassa 5.3. 2020, Ville Paakkunainen, Henry Perälä, Puhelinkeskustelu 26.2.2020 Ville Karjalainen, Varusmiesoittokunnan FB-sivut, Niko Tamminen

Takaisin
Translate »