Mikko Hassisen Elektro GT rikkoo rajoja

Kuvat: Olli Sulin

01.03.2015 13:40


Elektro GT

Rumpali, säveltäjä ja orkesterinjohtaja Mikko Hassisen Elektro GT -ryhmä teki todella onnistuneen talvikiertueen; taustalla on persoonallinen, yhtyeen nimeä kantava debyyttialbumi ja perusteellisesti uusi suunta musiikissa. Live-tunnelmia raportoimme aiemmin mm. loistavasti onnistuneen DIG.-tapahtuman keikalta viime lokakuussa. Maestro Hassinen oli kiertueeseen ja ensimmäiseen Elektro GT -levyyn (Texicalli Records) erittäin tyytyväinen. YLE:llä nauhoitettu albumi tuo yhtyeen lähemmäs myös ns. tavallista musiikin kuuntelijaa. Kiireistä muusikkoa jututettiin Jyväskylän Jazz Bar-Popparin keikan yhteydessä, helmikuun puolivälissä; tässä otteitta.

Mikko Hassisen Elektro GT -kvintetin musiikissa soittimien output täydentyy elektronisen musiikin erilaisilla ainesosilla – osin ohjelmoitavin elementein ja valmisosin, osin esim. satunnaisuuteen perustuviin tietokoneääniefektein.

Lopputulos on herkullinen. Ja koska Mikko on Mikko, tuotos on myös väkevillä rytmeillä ryyditettyä, innostavaa nykyjazzia. Hän on säveltänyt itse kaikki kappaleet ja myös tuottanut levyn.

Elektro GT kavahtaa lajityyppirajoja ja muita rajoituksia soittaen elektronisnyansoitua jazzia runsain rytmikorostuksin. Nuorekas ryhmä edustaa hyvin yksilöllistä soittotapaa ja musiikkityyliä yleensä. Mikko Hassinen itse on toiminut jo varsin pitkään jazzin, taidemusiikin sekä elektronisen musiikin kentillä.

Trumpetisti Jorma Kalevi Louhivuori on rohkea ja ennakkoluuloton kokeilija, pianisti Aki Rissasen musiikilliset juuret ovat vahvassa jazzin ja klassisen koulujen tuntemuksessa. Kitaristi Timo Kämäräinen on tehnyt monipuolista uraa ja vahvimmillaan juuri rock-jazz-fuusion välimaastossa. Alkuaan yhtyeeseen kuulunut bassokitaristi Lauri Porra on saanut nimeä mm. hevin sekä elokuvamusiikin saroilla, ja häntä toisinaan tuuraava Heikki Laine taas on funk-soul-yhteyksistä tuttu.

Mikko Hassinen

Mikko Hassinen

Kiertueen tärkeys

Elektro GT -kiertue oli kohtalainen menestys myös yleisömäärissä – valistunut yleisö siis tuntee aitoa kiinnostusta elektronisen musiikin ilmaisumahdollisuuksia kohtaan. Mikko oli myös tyytyväinen konseptinsa toimivuuteen live-tilanteessa.

– Lavalla kaikki asettuu paikalleen paremmin ja treenatut asiat menevät kohdalleen, maestro pohtii. -Klubien ohella meillä on ollut ohjelmassa myös konserttisaleja, mikä on tällaiselle rock-henkiselle toteutukselle haastava asia, eli volyymin käyttö oli maltillisempaa.

On siis tärkeää pyrkiä turneille ja saamaan tatsia elävään yleisöön. Mikon mukaan kiertueen stage-konseptit toimivat nyt oikein hyvin, ja erityisesti Tampere Jazz Happening keikalla kaikki asettui musiikissa aivan erinomaisesti kohdalleen.

– Tietysti täytyy olla tarkka miksauksen kanssa – teemme mielellämme klubikeikkaa, mutta toisaalta me haemme myös isoa rock-soundia, emmekä yhtään kainostele sitä. Se asettaa tilalle tiettyjä vaatimuksia, Mikko tiivistää.

Mikko oli hyvillään muusikoiden sitoutumisesta bändiin. Lauri tosin on Sratovariuksen kanssa aika paljon kiinni, mutta onneksi Heikki tuli hänen tilalleen. Muitakin tuuraajia on mukaan jo ehtinyt (mm. Tomi Vartiainen ja Jussi Fredriksson sekä tulevalla April Jazz keikalla Verneri Pohjola). Debyyttialbumi on nyt ollut keskeisesti esillä ohjelmistossa.

– Tällä hetkellä teen juuri tällaista konseptia mieluiten. Viimeiset pari vuotta olen ollut lähes kokoaikaisesti sovitusympyröissä kiinni, ja ehkä ikäkin vaikuttaa – juuri nyt tämä tuntuu mukavimmalta tavalta säveltää, esiintyä ja soittaa samanhenkisten kokeilijoiden kanssa, Mikko sanoo.

Timo Kämäräinen ja Aki Rissanen

Timo Kämäräinen ja Aki Rissanen

Elektro Grand Touring

Mikko Hassinen on monen toimen rumpali ja monipuolinen bändinjohtaja. Hän on yhtä lailla vahvoilla perinteisen jazzin parissa kuin syntetisaattorien kanssa kokeilemassa uusia asioita, joita ei eilen vielä ollut. 2013 perustettu Elektro GT profiloituu jazzyhtyeeksi, jonka musiikki on maustettu erilaisilla, ennen kokemattomilla elektronisilla sävyillä ja iättömillä skaaloilla.

– Jazz tuli ikään kuin itsellään teini-iän jälkeen mukaan; nuoruuden selkeä rock-orientaatio vaihtui Bluesin kautta jazziin. Siirtyminen Kajaanista Helsinkiin oli aikamoinen muutos. Bändejä Kajaanissa oli paljon ja silloin jo tehtiin suurella sydämellä musiikkia, Mikko muistelee.

UMO, kaupunginorkesterien sovitukset ja muut vastaavat suurtyöt ovat olleet vaativia haasteita ja Mikko kertoo tekevänsä sitä mielellään. Nyt ei siis ole millään tavoin kyseessä ”hyvästit jazzille -projekti”, vaan yksi tärkeä episodi monipuolisen musiikkipersoonan ja taustavaikuttajan elämässä.

– Tämä on mielekästä kokeilua; oikeastaan aina pitää etsiä uusia elementtejä ja uusia soundeja ja tekotapoja. Musiikin pitää olla uutta ainakin itselle, ei mitään ”epookkihommaa”, Mikko luonnehtii.

Vahva groove sävyttää kaikkea – astral groove, voisi kai sanoa. Mikko oli koonnut oloissamme epäilemättä parhaan mahdollisen ensemblen toteuttamaan ”Space race”-visioitaan. Jorma Kalevi Louhivuoren elektronisesti ohjelmoitu ja sampler-viritetty trumpetti kävi kiintoisaa dialogia Timo Kämäräisen sähkökitaran kanssa.

Muusikot myös provosoivat hyvällä tavalla toisiaan; erityisesti Louhivuoren tekninen taituruus ja toisaalta minimalistinen tendenssi olivat mainio yhdistelmä. Trumpettisoundia oli modifioitu enemmän kuin kitaraa, mikä olikin mielenkiintoista. Kämäräinen tyylitteli elegantisti Fender Jazzmasterilla ja Stratocasterilla – maltillisesti prosessoidut kitarasoundit istuivat soundimaailmaan vastuksetta.

Rhodes -rooli korostui vielä kuuluvammin DIG. -keikalla kuin nyt. Aki Rissanen teki pienin liikkein syntikan avulla erinomaista työtä, älykästä ja bändiä tukevaa – kuten hänen tapansa onkin. Koskettimet ovat keskeinen harmoniasoitin GT -konseptissa, mutta elektronisten efektilaitteiden uudet mahdollisuudet ovat avartaneet harmoniamahdollisuuksia. Aki Rissasta ei käy enää pitäminen yksistään akustisen pianon mestarina – mitä hän yhä on! –, sillä setti vahvisti hänen kykynsä sähköisten keyboardien ja elektronisen soundimaailman haltijana.

– Muusikon identiteetin kannalta minusta tuntuu helpommalta ajatella, ettei profiloi itseään jazzmuusikoksi. Se antaa paljon vapautta – myös jazzin soittoon, Mikko luonnehtii uudistumisen paradoksia.

Jorma Kalevi Louhivuori

Jorma Kalevi Louhivuori

Vetoapua bittimaailmasta

Elektroniikka ja digitaalimaailman ihmeelliset keksinnöt yllyttävät säveltäjää ja sovittajaa – Mikko on lähes poikamaisen innostunut kuvaillessaan monipolvista suhdettaan elektroniikkaan. Tämä tendenssi on siltikin jo vanhaa perua.

– Ainahan sähköiset innovaatiot ovat olleet musiikin teossa mukana, siitä asti kun niitä on keksitty! Esimerkiksi syntikat ja kaikenlaiset efektilaitteet ovat jo vanha keksintö, mutta niitä voi soveltaa luovasti. DJ-musiikkiin on omaakin taustaa, kokenut muusikko tiivistää.

Max Msp-ohjelmointialustaa hän on opiskellut itsekin. Omatekemä sample-sovellus yhdistää satunnaisesti samplet kolmesta eri ääniyhmästä, joissa on puhuttua fonetiikkaa, laulua sekä mm. Mika Kallion lyömäsoitinsoundeja. Se on ollut tekijöille hyvin innostavaa kokeilua.

– Itseopiskeluna meni eka vuosi siihen, että opin ymmärtämään itse ohjelmaa. Sen jälkeen on voinut paneutua asiaan syvällisemmin, ja uppoutua käytännön työhön säveltäjän vinkelistä, Mikko kuvaa.

Max-msp ohjelmointikielellä voi erilaisia äänentuottamis- ja ohjaamismahdollisuuksia soveltaa periaatteessa rajattomasti.

– On mukavaa saada kone seuraamaan muusikkoa eikä päinvastoin. Toki osassa biiseistä soitamme valmiiksi sovitettujen konesovitusten päälle ja tällöin joudun käyttämään kuulokkeita seuraamisen helpottamiseksi. Olen tehnyt vaivihkaa toisenkin levyn, joka on ollut puolisen vuotta valmiina. Jazz for Utopia on sitten enempi ”laboratoriotyyppinen kokeiluprojekti”.

Tulevan levyn kokoonpano on eri kuin ElektroGT:ssä, eikä musiikki helposti taivu live -esiintymisiin. Mukana ovat mm sopraano Eija Räisänen, pianisti Seppo Kantonen, kitaristi Jere Haakana, kanteleensoittaja Eija Kankaanranta ja rumpali Mika Kallio. Tämä projekti kulki Elektro GT:n rinnalla jonkinlaisena rinnakkais- tai referenssityönä. Molemmat musat tulevat samanlaisesta musiikkipakasta, mutta eri asioita korostaen. Fiasko Records julkaisee levyn.

*                             *                             *

Mikko Hassinen on siis paljon muutakin kuin rumpali: hän on myös akustisen ja elektronisen musiikin säveltäjä, kokeilija ja kapellimestari. Lisäksi hän on jazzin ja klassisen musiikin tuottaja. Jazzrumpalina Hassinen levytti ensimmäisen kerran saksofonisti Jari Perkiömäen albumilla Shades vuonna 1997. Riitta Paakki trion ja Pepa Päivisen trion/kvartetin levyillä rumpali on soittanut vuosituhannen vaihteesta lähtien. Hassinen on ehtinyt runsaan kymmenen vuoden aikana mm. seuraavien artistien levytysprojekteihin: Eero Koivistoinen, Maarit Hurmerinta sekä rytmimuusikot Jimi Tenor ja Ninni Poijärvi.

Elektro GT Popparissa, Jyväskylässä 19.2.15

 
Mikko Hassinen – rummut ja elektroniikka, Jorma Kalevi Louhivuori – trumpetti, Aki Rissanen – koskettimet, Timo Kämäräinen – kitara, Heikki Laine – basso

Takaisin
Translate »