Paroni johtaa konsertin Valkeapään muistoksi

Kuvat: Matti Laipio

06.11.2013 11:28


Paroni ja saamelaisrumpu

Äskettäin 70 vuotta täyttäneen Seppo ”Paroni” Paakkunaisen läheisen työtoverin, legendaarisen saamelaistaiteilijan Nils-Aslak Valkeapään syntymästä on tänä vuonna kulunut myös 70 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi torstaina 6.11. Savoy-teatterissa järjestettävässä konsertissa Paroni on taiteellisena johtajana mukanaan vanhoja luottomuusikoitaan ja nuoren polven saamelaisjoikaajia.

Etno soi-festivaaliin liittyvässä konsertissa on kuultavissa vuonna 2001 edesmenneen Valkeapään joikuja ja runoja sekä visuaalisena elementtinä hänen valokuviaan. Paronin johtamassa Aillohas Doahkki-yhtyeessä soittavat Esa Kotilainen, Ilpo Saastamoinen, Matti Kontio, Eerik Siikasaari ja Rune Leskinen. Joikaajia edustavat taas Anders Bær, Ulla Pirttijärvi ja Niko Valkeapää. Konsertin loppuhuipennuksssa lavalle astuu joukko ”Ailun väärteinä” olleita perkussionisteja. Konsertti uusitaan lauantaina Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa Inarissa.

Paronin ja Ailun yhteistyö alkoi jo 1970-luvun alussa, jolloin Valkeapää kiinnostui Paakkunaisen ja Edward Vesalan perustaman Karelia-yhtyeen esittämien joikujen imitoinneista. Yhteydenotto syveni nopeasti yhteistyöksi Paronin alkaessa pian yhdistellä joikuihin instrumentaalitaustoja perehtyen samalla syvemmin saamelaiskulttuuriin. Tuloksena oli monia levytyksiä mm. saamelaismusiikkiin erikoistuneen Indigeneous-yhtiön julkaisemina sekä kansainvälisiä kiertueita. Lillehammerin olympialaisia mainostanut turnee ulottui Japaniin asti. Tosin itse olympialaisista jäi ikävä jälkimaku, sillä Ailun, Paronin ja Esa Kotilaisen oli määrä esiintyä kisojen avajaisissa, mutta järjestäjät pettivät artistit, sillä heidän tekemänsä musiikki soitettiin vain nauhalta.

Jazz rakas harrastus 

Saamelaismusiikki on ollut vain yksi harvinaisen monipuolisen uran toteuttaneen Paronin alueista.

– Periaatteessahan olen pitänyt itseäni lähinnä jazzmuusikkona. Jazz on minulle ollut nuoresta miehestä lähtien läheisin musiikin alue. Se on ollut silti minulle esiintyvänä taitelijana rakas harrastus, sillä en ole koskaan jaksanut opiskella ja harjoitella riittävästi, jotta minusta olisi tullut kansainvälisesti todella huipputason jazzmuusikko, Paroni kiteyttää.

Siltikin harrastuksekseen nimittämästään jazzin soitosta Paronille on kertynyt melkoisesti saavutuksia jo 1960-luvulta lähtien. Joukossa on mm. voitto EBU:n jazzkilpailussa Montreux’ssa Tuohi-kvartetin riveissä, pitkäaikainen jäsenyys George Gruntzin amerikkalaisista ja eurooppalaisista huippusoittajista kokoamassa big bandissa, lukuisat levytykset koti- ja ulkomaisten muusikkojen kanssa sekä monet kokoonpanot, joissa keskeisesti esillä.

Baritone on hieno levy

Baritone on hieno levy

Lars Gullin vaikuttajana 

Yksi Paronin ilonaiheista jazzmuusikkona on hänen vuonna 2001 saamansa Lars Gullin-palkinto. Ruotsalaisen 1976 kuolleen Lars Gullinin kuuleminen innosti näet hänet hankkimaan pääsoittimekseen tulleen baritonisaksofonin.

Gullinia hän luonnehtii mielettömän hienoksi melodikoksi, jonka jokainen soolo oli kuin uusi sävellys. Samoin Gullinin baritonin ääni oli upea. -Siinä oli herkkyyttä ja lyyrisyyttä. Varmaan Lars Gullin on ollut tärkein vaikuttajani jazzissa.

Gullin-palkinnon seurauksena syntyi ruotsalaiselle Dragon-merkillä ilmestynyt levy ”Baritone”, joka on kiistatta Paronin paras jazzlevy. Valitettavasti tuota hienoa levy ei ainakaan Suomessa juuri noteerattu.

Vaikka Paronin jazzuraan on mahtunut paljon freetä tai sähköistä musiikkia, hän ei kuitenkaan kaihda perinteisenkään jazzin soittamista. Päinvastoin.

– Tykkään soittaa perinteistä jazzia. siinä on oma haasteensa. Minulle on haaste soittaa esimerkiksi All of Me ja yrittää kehittää sen soolossa melodisesti uutta. Ajattelenkin sooloa enemmän sävellyksenä ja pyrin siinä välttämään perinteisiä jazzfraaseja, hän kuvaa lähestysmistapaansa.

Paronia ikivihreiden tulkitsijana on kuultavissa tammikuussa Kouvolassa, jonne hän on luvannut mennä jammaamaan Rune Leskisen kanssa.

Armas Nukarainen vuonna 2013

Armas Nukarainen vuonna 2013

Etno-musiikin pioneeri 

Etno-musiikissa Paronia voi pitää alan pioneerina ainakin Suomessa. Saamelaisen musiikin lisäksi myös hän on jalostanut suomalais-ugrilaista musiikkia.

Englannissa syntyneen folkloristisen rockin imussa perustettu Karelian ensimmäinen versio raapi pinnalta tätä musiikkia. Sen Paronikin myöntää.

– Jos sinulla on idea ja osaat vetää oikeasta narusta, saat myös kunnon potin. Karelia iski hyvin ihmisten hermoon ja keikkoja oli paljon. Vaikka me tehtiin sitä hurtilla huumorilla, siinä oli silti paljonkin perinnekamaa, vaikka emme soittaneetkaan sitä kovin pieteetillä, hän muistelee.

Samalla rennolla meiningillä syntyi samoihin aikoihin myös legendaarinen sananmuunnos-lp Lokki kivellä, jolla olivat mukana Kareliasta Armas Nukarainen ja Iivana Nyhtänköljä salanmillä Pehmeä Unis ja Pimeä Komppi. He myös kunnostautuivat levyn Pallilla kuiskaten-lauluyhtyeessä.

Karelia hajosi jo 1971 Vesalan keskittyessä free jazz-uraansa. Paroni perusti vuosikymmnen lopussa uuden Karelian, jolla oli huomattavasti vakavampi lähestymistapa suomalais-ugrilaiseen musiikkiin. Useita tämän myöhemmän Karelia-versioita muusikoista ovat myös mukana Savoyn konsertissa.

”Mikäs Jeesus sieltä tulee”

Perheellisenä miehenä jo kohta 50 vuotta ollut Paroni leivän eteen tehnyt monenlaistakin musiikkia. Hänen 2003 ilmestyneessä mainiossa Baron-kirjassaan on kunnioitettavan mittava luettelo hänen aktiviteeteistaan eri kokoonpanoissa soittaneena muusikkona, sovittajana, säveltäjänä ja levyttäjänä

Bändeihin mahtuu Eero & Jussin Boys-yhtyeeseen, jossa soittaessaan hän kasvatti tukan pitemmäksi.

– Kun menin kerran Radion tanssiorkesterin nauhoitukseen, yksi pasunisteista rupesi pilkkaamaan, että mikäs Jeesus sieltä tulee. Huvittavaa kyllä sama äijä painoi seuraavana kesänä pitkä tukka liehuen Danny show’n mukana.

Sovituksia hän on tehnyt tyylikirjossa laajaa skaalaa edustaville artisteille Tapio Rautavaarasta ja Katri Helenasta Kirkaan ja Rag Paanaseen. Mukana on luonnollisesti myös monia etnoa edustavia töitä.

Paroni ja Mimu-vaimoa tuuraaja

Paroni ja varamuusa

Uukuniemellä säveltäjänä 

Viime vuodet Paroni on asunut Suomen kaakkoisnurkassa Uukuniemellä. Etäisyys on myös karsinut hänen esiintymisiään. Paroni kertookin luokittelevansa itsensä nykyään enemmänkin säveltäjäksi kuin esittäväksi taitelijaksi. Uskollisena muusana on ollut hänen vaimonsa Ritva eli Mimu, jota Paroni kiittelee korvaamattomaksi avuksi hänen musikaalisuutensa ja kriittisyytensä ansiosta.

Baron-kirjan sävellysluettelo paljastaa hänen laaja-alaisuutensa säveltäjänä, sillä teosten joukossa on mm. ooppera, useita orkesterisävellyksiä, kuoroteoksia ja kamarimusiikkia. Maallisen musiikkin lisänä on myös monia hengellisiä teoksia.

– Lisää on tulossa, eikä mitään pientä. hän paljastaa tulevasta.

Takaisin
Translate »