Kun paikassa on pöytiin tarjoilu, niin arvatenkin hinnat eivät ole halvimmasta päästä. Mutta ei se nyt niin kallistakaan ole. Kun ison, tai mieluummin ilmaisisin valtavan ison, kupillisen kahvia saa £1,70:llä, siis noin €1,80, niin ei se nyt paljon ole. Helsinki-Vantaan lentoaseman pahvimukillisesta kahvia ja itse tiskiltä haettuna saa pulittaa €2,50. Onhan se nyt aika sikamaista!!
Lontoossa nykyään jo 1990-luvun alkupuolelta alkaen vakituisesti asustava ja Englannin musiikki piireissä vaikuttava, Jugoslavia-taustaisen Branco Stoysin kitaran soiton luovana innoittajana on aurinko. Hänen soittonsa on hyvin lyyrisen melodiarikasta, hidastempoista ja pehmeätä brasilialaistyyppistä bossanovaa, sisältäen vahvan annoksen Balkanin alueen kansanmusiikkia.
Hänen uudessa triossaan soittaa 6-kielistä bassoa, Etelä-Intiasta kotoisin oleva Leslee Booth, joka on esiintynyt useissa isoissa jazz kokoonpanoissa. Erityisen taiteellinen perkussionisti Buster Birch toimii professorina Trinity College of Music akatemiassa luennoiden mm. musiikin historiasta. Yhtye esitti Brancon kauniita ja hienostuneita sävellyksiä. Hänen musiikkinsa luo mukavan, rennon ja lämpimän ilmapiirin. Se herättää myös kuulijan emotionaaliset tunteet pintaan ja saa aikaan rauhaisan tunnelman.
Eilisessä konsertissa tästä tunnelmasta ei valitettavasti kuitenkaan saanut täyttä tyydytystä. Kahvila tila oli täysi ja vaikka istuin aivan soittajien lähellä, niin en tahtonut kuulla kunnolla. Olin ns. “väärällä puolella” ravintola tilaa ja taustalla oli koko ajan käynnissä keskustelut päivän “topikeista”. Tämä jatkuva puheensorina latisti tunnelman, sillä tällaisen akustisen ja sielukkaan musiikin kuuntelu vaatisi ehdottomasti keskittynyttä hiljaisuutta. Valitettavasti tällä kertaa kävi näin, mutta ensi kerralla paremmalla onnella.