Tallinna
Torstaina 23.4. oli vuorossa Jazzkaaren toinen pääkonsertti Nordea Konserdimajassa, jossa esiintyi amerikkalainen, suuresti hehkutettu laulaja Gregory Porter. Ja hehkutus imikin tämän Tallinnan hienon konserttitalon loppuunmyydyksi.
Maaliskuussa Suomessa UMOn kanssa esiintynyt Porter esiintyi tällä kertaa quartettinsa kanssa.
Puolikaareen asettunut nelikko aloitti illan ja lakkipäinen Porter asteli lavalle valtaisien suosionosoitusten saattelemana… olihan hän tallinnalaisten tuttu parin vuoden takaa.
Tällä kertaa konsertti pohjautui pääosin Porterin omiin sävellyksiin ja levytysbiiseihin. Valitettavasti, sillä ohjelmistosta tuli puuduttava ja itseään toistava. Harvoin on moisessa konsertissa ollut niin väsyttävä ja pitkäveteinen tunnelma… tosin tallinnalainen yleisö ei tätä julkituonut.
Vaikka Porter onkin todella upeaääninen, loistava laulaja, oli hänen laulunsa jotenkin tasapaksua. Hän fraseerasi aivan liikaa ja toisti kappaleissa samoja elementtejä koko ajan. Sen lisäksi orkesteri sai aikalaisen paljon soittoaikaa… Porterin tyhjentäessä setin aikana pari pulloa juomista.
Oli todellakin harmillista, että ohjelmisto oli niin yksipuinen. Olisi ollut hienoa kuulla hänen oikea taitonsa tutumpien kappaleiden myötä. Ja tuota taitoa kun varmasti löytyisi runsaasti.
Tämä sama ilmiö omien kappaleiden ja sävellysten suhteen vaivaa myös monesti meillä Suomeessa levyttäviä ja esiintyviä taiteilijoita… heidän kuuntelu on tuskastuttavaa ja puuduttavaa… nyt näin oli valitettavastisiis Porterin kohdalla.
Tuo sama puuduttavuus koski myös orkesteria. Samankaavaisuus ilmeni sooloissa, joissa esimerkiksi saksofonisti Yosuke Satoh luritteli läpi konsertin lähes joka kerta saman soolon. Herran todellinen osaavuus jäi kysymysmerkiksi.
Tämä sama koski pitkälti myös muita soittajia… tosin basisti Aaron James täräytti muutaman hienon irtioton. Oli todella ikävää, etteivät soittajat saaneet / halunneet osoittaa parasta osaamistaan, vaikka Porter soi heille paljon omaa soittoaikaa.
Konsertti ei ollut ammatillisessa mielessä suinkaan huono, mutta kappalevalinnat ja kokonaisohjelmisto oli pliisu. Siksi kokonaisvaikutelma oli tylsä. Valitettavasti.
Tosin liki parituhatpäinen yleisö taisi olla eri mieltä, sillä suosionosoitukset olivat sitä lajia. Kun estradilla on suuri nimi, niin jo kohteliaisuudesta huudetaan hurraata…